Hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on kehittää hoidon ja palvelun suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta hyvinvointialueella. Luodaan geneerinen malli, jonka avulla asiakkaan hoito ja palvelut toteutuvat suunnitelmallisesti sekä malli sen arvioimiseksi.
Oivalla ja ymmärrä
Toimintamallin sekä kansallisesti määritellyn THS-lomakkeen kehittäminen on aloitettu Soitessa RRF2-hankkeessa. Kyseessä on koko organisaation läpäisevä, lakiin perustuva työkalu. Se tarkoittaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on tarvittaessa velvollinen laatimaan asiakkaalle terveys- ja hoitosuunnitelman.
Tahtotila käyttöönotolle oli koko organisaatiossa yhteinen ja käyttöönotto tapahtui 15.1.24 läpileikkaavasti koko hyvinvointialueella käsittäen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon.
Terveys- ja hoitosuunnitelma on tarkoitettu asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan kaikille asiakkaille, joiden hoito edellyttää koordinoimista ja jotka hyötyvät tehdystä suunnitelmasta. Tällaisia ovat erityisesti pitkäaikais- ja monisairaat asiakkaat.
Suunnitelma laaditaan aina asiakkaan ja Soiten ammattilaisten yhteistyönä. Suunnitelman laatimiseen ja ylläpitämiseen voivat osallistua kaikki terveydenhuoltoa toteuttavat ammattilaiset, riippumatta toimintayksiköstä tai potilastietojärjestelmästä. Myös asiakas näkee oman ajantasaisen terveys- ja hoitosuunnitelmansa OmaKanta -palvelusta. Sekä asiakas, että ammattilainen savat suunnitelman luettuaan nopeasti käsityksen hoitoon liittyvästä kokonaistilanteesta.
Osahankkeen tavoitteena on luoda kriittisiin, ennalta määriteltyihin asiakasprosesseihin palvelukuvauksia yhteistyössä eri alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa.
Hankkeessa kehitettävien toimien myötä asiakkaiden hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja tehostuu, monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät. Samalla ymmärrys ja toimintatavat hoidon ja palvelun suunnitelmallisuudesta lisääntyvät ja jalkautuvat osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja perehdytystä.
Tavoitteena on, että hankkeen loputtua alueemme asukkaat saavat laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaasti palveluntarvettaan vastaavat palvelut suunnitelmallisesti. Osallisuus huomioiden, kehittämistoimenpiteissä hyödynnetään myös kokemusasiantuntijatoimintaa.
Kehittäjätiimiin kuuluvat osahankkeen kehittäjäkoordinaattori ja muiden osahankkeiden kehittäjäkoordinaattorit sekä hanketyöntekijät.
Kehittämistyön vahvana tukena hankkeen aikana on ollut myös hankkeen johto ja koordinaatio sekä organisaation johto.
Osahankkeen kehittäjäkoordinaattori ja vastuuhenkilö huolehtii osahankkeen kehittämistyön etenemisestä, kokoamisesta yhteen ja koko osahankkeen tavoitteiden saavuttamisesta. Hän huolehtii säännöllisistä palavereista, niiden asiasisällöistä, muistioista ja tarvittaessa osahankkeen tuotosten tiedottamisesta eteenpäin.
Kehittäjäkoordinaattori huolehtii tehtävästä kehittämistyöstä osahankkeen tavoitteiden suuntaisesti, tuo informaatiota osahankkeen palavereihin ja huolehtii esim. hankesalkkuraporttien kirjaamisesta omalta osaltaan.
Yhteiskehittäminen on ollut vahvaa tässä osahankkeessa ja sitä on tehty monialaisesti. Osahankkeessa on koottu moniammatillisia työryhmiä joiden kanssa on pohdittu prosessien ja ohjautumisen sujuvuutta, mittareita, vaikuttavuutta ja yhteistyötä asiakasrajapinnassa.
Benchmarking....
Jalkautuminen toimialueille....
LC terveys- ja hoitosuunnitelma käyttöönotto koko hyvinvointialueella:
- Hoitotakuu toteutuu sekä hoidon ja palvelujen saatavuus paranee
- Osaamisen yhdistäminen, yhteisten palvelupolkujen kehittäminen ja käyttöönotto,
- Yhteisiä asiakassuunnitelmia tehdään ketterämmin käyttäen pohjana terveysLC terveys- ja hoitosuunnitelmaa yhteisesti sovitun mallin mukaisesti
- Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun aiempaa oikea-aikaisemmin ja asiakaslähtöisemmin
- Hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus on lisääntynyt läpileikkaavasti kaikissa palveluissa
- Hoitohenkilöstön työaikaa säästyy toimintamallin avulla ja he pystyvät antamaan hoitoa nopeammin sen tarpeessa oleville
- Henkilöstön työajankäyttö ja palvelujen kustannusvaikuttavuus tehostuvat sekä palveluprosessit nopeutuvat, ovat joustavampia ja kehittyvät
- Asiakas saa monialaisesti tietoa palveluista, tuen mahdollisuuksista ja matalan kynnyksen ohjausta (sähköiset palvelut, robotiikka, henkilöstön asiakasohjauksen merkitys)
- Palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät
- Digipalveluiden tehokkaampi hyödyntäminen palveluiden organisoinnissa ja asiakaslähtöisessä toiminnassa palveluiden saannin parantamiseksi ja alueellisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi
Palveluketjujen määrä, käyttöönotettujen asiakassuunnitelmien määrä, henkilöstön kokemukset palveluketjutyöskentelyistä (palautekyselyt, Webropol-kysely toteutettu 9/23, joka uusitaan hankkeen lopussa kehittämistyön vaikuttavuuden arvioimiseksi)
Pitkällä tähtäimellä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka pienenee vuosittain hankkeen aikana ja osuus toteutuneista kiireettömän hoidon käynneistä, joissa saavutetaan seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika kasvaa vuosittain.
Organisaatiomme ammattilaisille kohdennettu kysely hoidon ja palveluiden suunnitelmallisuudesta toteutettiin 8/23. Kyselyn vastauksista nousi voimakkaasti esille yhteisen hoitosuunnitelmalomakkeen tarve. Toimintamallin edistämisen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2023 monialaisesti. Terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönotosta päätettiin hyvinvointialueemme hallintoryhmässä 12/23.
Koulutukset ammattilaisille aloitettiin hyvinvointialueellamme 2/23, ensimmäiset 6 kohdennettiin perusterveydenhuoltoon. Seuraavat 6 kohdennettiin koko organisaation ammattilaisille. Lisäksi jalkauduttiin yksiköihin pitämään face-to-face-koulutuksia.
Sähköinen esitietolomake saatiin käyttöön heti käyttöönoton alussa, jonka koettiin helpottavan ammattilaisten työtä ja se auttaa asiakastakin jäsentämään kokonaistilannettaan ennen vastaanotolle tuloa. Asiakkaita ja ammattilaisia on osallistettu toimintamallin kehittämiseen. Tarpeellisia muutoksia tehdään prosessiin kokemusasiantuntijan sekä ammattilaisten ehdotusten perusteella.
Koulutuksia jatketaan non-stop -tyylisesti syksyllä ja viestintään sekä tiedottamiseen panostetaan. Lisäksi mietitään prosessin keventämistä, jotta saadaan tehtyjen THS määriä kasvamaan. Lisäksi kohdennetaan koulutuksia sekä THS-hyödyntämistä tiettyihin toimintoihin, jotta saadaan määrien kasvua nimenomaan pitkäaikaissairaiden ja monia palveluita käyttävien kohdalla.
Syksyllä toteutetaan uusintakysely, jotta saadaan tietoa toimintamallin vaikuttavuudesta THS käyttöönoton myötä.
Tämän hankkeen avulla vauhditetaan sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19- pandemiasta elpymistä sekä edistetään asiakkaiden ja potilaiden palveluun ja hoitoon pääsyä korona-aikana heikentyneen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseksi hoitotakuun ja määräaikojen puitteissa. Lisäksi kehitetään tavoitteellisesti palveluja heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijöiden toimintatapoja, osaamista ja työvälineitä kehitetään myös, jotta heidän on mahdollista toteuttaa työtään hoitotakuun ja palvelujen määräaikojen mukaisesti niin, että hoito-, kuntoutus- ja palveluprosesseihin pääsy on joustavampaa, nopeutuu ja niiden vaikuttavuus kasvaa. Kehittämistyö kohdentuu myös alueen kuntiin ja kolmanteen sektoriin, ja siinä hyödynnetään niiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita, jotka on nivottu osaksi monialaista hyvinvoinnin palvelukonseptia sekä hyvinvoinnin digitaalista palvelutarjotinta.
Hankkeen keskeisimmät kohderyhmiä ovat alueen väestö, asiakkaat ja potilaat, monipalveluasiakkaat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaiset, kokemusosaajat, alueen kunnat ja järjestöt.
Hankkeen valmisteluun on osallistettu monialaisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ammattilaisia ja johtoa. Hankkeen käynnistyessä sen toteutuksen tarkempaan suunnitteluun on osallistettu asiakas- ja potilasnäkökulman saamiseksi kokemusasiantuntijaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia. Kehittämistyössä on ollut edustaja kokemustoiminnasta sekä sote-alan ja kehittämistyön eri tahojen toimijoita.