Hoidon jatkuvuuden parantaminen Tammelakeskuksen sosiaali- ja terveysasemalla
Tavoitteena on parantaa henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuutta terveysasemalla nimeämällä potilaalle omalääkäri sekä omahoitaja. Saman ammattilaisen hoitaessa potilaan asioita potilasturvallisuus, hoidon laatu ja kustannustehokkuus paranevat.
Hyvinvointialue on tuonut esiin erot hyvinvointialueen terveysasemien toimintakäytännöissä. Toimintaa on kehitetty painottaen hoidon saatavuutta ja Tammelakeskuksessa hoidon jatkuvuus on hyvin heikkoa. Omalääkäri 2.0 -selvityksessä v. 2022 osoitettiin kiistaton tutkimusnäyttö hoidon jatkuvuuden takana. Hoidon jatkuvuus muun muassa parantaa hoidon laatua, vähentää kuolleisuutta, vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksellisen hoidon tarvetta, parantaa asiakastyytyväisyyttä, hoitosuhteen luottamusta ja henkilöstön tyytyväisyyttä se vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
Terveysaseman toimintamallia on kehitetty hoidon saatavuus edellä, jolloin hoidon jatkuvuus on kärsinyt ja hoito pirstaloitunut. Tämä johtaa hukkaan, päällekkäiseen työhön, hoidon laadun heikkenemiseen, jonojen kasvuun, ammattilaisten uupumiseen ja asiakkaiden tyytymättömyyteen.
Jaana Manninen - kehittäjähoitaja
Pilvi Saltiola - kehittäjälääkäri
Tammelakeskuksen terveysaseman lääkäri- ja hoitohenkilökunta.
Hoidon jatkuvuuden paraneminen.
Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen.
Hoidon laadun paraneminen.
Henkilöstön työtyytyväisyyden ja pitovoiman paraneminen.
Hoidon saatavuuden turvaaminen hoitotakuun mukaisesti.
Jatkuvuuden mittaaminen tietojärjestelmistä (COCI).
Hoidon saatavuuden mittaaminen hoitojonoja tarkastelemalla.
Asiakastyytyväisyyskysely.
Henkilöstökysely.
Sitoutuneen henkilöstön määrä.
Pirkanmaan hyvinvointialue määrittää kriteerit, joiden mukaan omatyöntekijä voidaan nimetä monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville asiakkaille.
Terveysaseman väestö on kaupunkilaisväestöä. Iäkäs väestönosa ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt korostuvat asiakaskunnassa. Asiakkailta on saatu toistuvaa negatiivista palautetta hoitavan henkilön vaihtumisesta. Asiakasnäkökulmaa on kerrytetty asiakaskyselyllä. Henkilöstö on viestinyt tyytymättömyyttä siihen, että paljon työaikaa kuluu uusiin asiakkaisiin perehtymiseen, mikä vähentää varsinaiseen asiakastyöhön käytettävissä olevaa aikaa. Lisääntyvä etähoito aiemmin tuntemattomien asiakkaiden kohdalla koetaan kuormittavana ja siihen liittyy riskejä.
Tavoittelemme tutkimusnäytön mukaista toimintamallia.
Pirkanmaalla kehitetään samanaikaisesti Pirkanmaan hyvinvointialueen hoidonjatkuvuusmallia, joka määrittää kehitystyön mahdollisuuksia.
Alkuperäinen tavoitteemme on ollut parantaa hoidon jatkuvuutta nimeämällä omalääkäri-omahoitajatyöpari ja pienempi omatiimi jokaiselle aseman asiakkaalle. Haluaisimme hyödyntää olemassa olevan jatkuvuuden ja nykyiset hoitosuhteet ajamalla käynnit esimerkiksi 2 edeltävän vuoden ajalta ja määrittämällä omalääkärin sen mukaan, kenen kanssa asiakas on eniten asioinut. Lopuille omalääkäri olisi mielestämme hyvä nimetä esimerkiksi kotiosoitteen alkukirjaimen määrittämän jaon mukaan. Omalääkäreiksi nimetään vain pysyvähköjä lääkäreitä kuten erikoislääkäreitä tai yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä. YEK-lääkärit ja muut lyhytaikaiset sijaislääkärit toimisivat pienemmissä tiimeissä omalääkäreiden rinnalla. Mahdollisuuksien mukaan heille kohdennettaisiin enemmän episodiasiakkaita, vakituisten lääkäreiden poissaolojen sijaistusta ja valikoidusti omalääkäreiden asiakkaita resurssitilanteen niin vaatiessa. Myös sijaislääkäreiden hoitamilla asiakkailla hoidon jatkuvuus pyrittäisiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.
Yhteydenotot ohjattaisiin omatiimiin, jossa yhteydenottoon vastaa ensisijaisesti omahoitaja, toissijaisesti muut omatiimin hoitajat.
Kuva
