Hoidon jatkuvuusmalli mielenterveysasiakas sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hva, Sujuvat-palvelut valmennus ( RRP, P4, I1)
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuella Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa terveyden - ja sairaanhoidon palveluiden ja mielenterveyspalveluiden monipalveluasiakkaiden hoidon jatkuvuuden kehittäminen yhteistyössä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että mielenterveys- ja päihdepalveluita on saatavissa sote-keskuksista. Asiakas on kaikessa toiminnassa keskiössä ja on aktiivinen toimija. Hyvinvointialueen tavoitteena on ennaltaehkäisevän perustason hoitoon pääsyn paraneminen ja nopeutuminen. Järjestämissuunnitelmassa luvataan avun saaminen yhdellä yhteydenotolla. Mielenterveysasioissa ajan voi varata työntekijälle oman sote-keskuksen kautta ja lyhytaikaista keskusteluapua on saatavilla nopeasti, kun sitä tarvitsee. Palveluita tarjotaan moniammatillisena ja monialaisena yhteistyönä.
Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa rakennetaan toimintamalleja sellaisiksi, että ne tukevat paremmin ammattilaisen ja asiakkaan välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus turvataan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri, omahoitaja tai molemmat. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet huomioidaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Hoidon jatkuvuusmalli koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellisessä vastaanottotyössä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä hoito tapahtuu asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta. Pohteen alueella myös kehitetään ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden ja tiivistetään kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sote-keskuksissa. Uusien toimintamallien tavoitteena on sujuvampi moniammatillinen yhteistyö, tiimityön hyödyt ja parempi diagnostiikka ja hoidon koordinaatio.
Kestävän kasvun ohjelman RRP2- hankkeessa tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta.
Kehitettävää toimintamallia pilotoidaan Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskukissa. Tuiran sote-keskuksen väestömäärä on 63 300 asukasta ja Kontinkankaan 83 500.
Potilaan hoidon jatkuvuudessa palvelualueiden yli oli haastetta. Moniammattillisesta tiimistä puuttui mielenterveys- ja päihdetyön henkilöstö. Ammattilaiset eivät löytäneet toisistaan vastinparia eri palvelualueiden välillä. Palvelualueilla (terveyden -ja sairaanhoito sekä mielenterveyspalvelut) oli erilaiset tiimijaot, jotka eivät mahdollistaneet selkeää hoitosuhteen jatkuvuutta palvelualuiden välillä. Konsultaatiokäytänteissä ei ollut selkeää ohjeistusta, mikä teki konsultaatioista haastavaa.
Potilas ei tiennyt mihin ottaa yhteyttä, hän joutui olemaan yhteydessä useampaan paikkaan, yhden luukun periaate ei toiminut. Potilas ei tiennyt tuliko hänen asiansa hoidettua yhteydenoton jälkeen ja kuka hänen hoidostaan vastaa. Potilaat eivät saa heille kuuluvaa palvelua riittävän ajoissa. Hoitotakuu ei toteudu.
Asiakkaista Oulussa perustason mielenterveyspalveluihin Tuiran sote-keskuksen alueella 75 % ja Kontinkankaalla 85 % jonottivat yli 3 kuukautta. Mielenterveys - diagnoosit terveyden- ja sairaanhoidon vastaaotoilla LifeCare-raportti: Tuira 2843 ja Kontinkangas 2942.
Asiakas hakeutuu sote- keskukseen terveyden- ja sairaanhoidon hoitajan hoidontarpeen arvioon. Asiakas ohjautuu vaihtelevasti kiireellisyyden ja alueen palvelurakenteen mukaisesti suoraan vastaanotolle tai asian edistämistä jatketaan puhelimitse joko terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa (hoitaja/lääkäri) tai mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviohoitajalla . Asiakas ohjautuu tarvitsemiinsa palveluihin eri käytänteiden mukaan. Hoidon tarpeen arvioin jälkeen asiakas joutuu odottaamaan mielenterveyspalveluiden hoitointerventioihin pääsyä. Mielenterveyspalveluiden portailla 1-3/4 yleislääkäri vastaa hoidosta. Ammattilaisilla on tarve konsultoida ammattilaisten välillä hoidon toteuttamisen ja suunnittelun näkökulmasta.
- Terveyden ja sairaanhoidon palvelut: apulaisylilääkäri, yleislääkäri, vastaanoton hoitajat (2)
- Mielenterveyspalvelut: alueelliset mielenterveyspalvelut sairaanhoitajat (2), psykiatrisen hoidon tarpeen arviohoitaja (1)
- Kokemustoimija
- RRP2 Hoidon jatkuvuushanke Mipä-osion projektisuunnittelija
Toimintamallin omistajuus: terveyden ja sairaanhoidon palvelut apulaisylilääkäri Tuira sekä Mielenterveyspalvelut vastuuyksikköpäällikkö Kontinkangas
Kokoontuu n. 1 x vk 1 tunti Teamsilla. Tarvittaessa työpajoja livenä pidempia aika. Osallistetaan kaikki mukaan, avoin keskusteleva ilmapiiri.
- Täydennetty Sujuvat palvelut kotitiimi: vastuuyksikköpäälliköt mt-palvelut, tarvittaessa ayl mielenterveyspalvelut, mielenterveyspalveluiden hoitaja ja psykiatriset hta-hoitajat tiimivastaava ja hoitaja, projektisuunnittelijat RRP2 Mipä (2) ja Tesa(2-3), projektipäällikkö. Tarpeen mukaan kutsutaan eri asiantuntijoita mukaan.
- Sosiaalipalvelut eivät nimenneet edustajaansa
POHJANTÄHTI TAVOITE:
Mielenterveysasiakkaista 90 % pääsee mielenterveyspalveluiden hoitoon 3 kk sisään vuonna 2027
Asiakas pääsee tarvitsemalleen ammattilaiselle oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Saa tarvitsemansa palvelun. Prosessi on selvä. Hoitava henkilö/henkilöt ovat tiedossa. Konsultaatiot sujuvia. Lääkäri tietää miten potilaan hoito jatkuu mielenterveyspalveluissa.
IDEAALIPROSESSI:
- Työikäinen asiakas havaitsee mielenterveysongelman
- Hoidon tarpeen arviointi ensikontaktissa ja nopea yhteys psykiatriseen sairaanhoitajaan kanavasta riippumatta
- Moniammatillisen tiimin muodostuminen: käynnit, soitot, roolien muodostuminen
- Asiakkaan asioita hoitaa tiimi: lääkäri, vastaanoton hoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdesairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti jne.
- Asiakkaan mielenterveysongelma on hoidossa
Asiakas ohjautuu yhdellä kertaa oikeaan paikkaan ja hän tietää kuka hänen hoidostaan vastaa.
Tarvitaan tehtävänjaon selkeyttämistä eri palvelualueiden ammattilaisten välillä:
- Lääkäri-psyk.sh yhteistyö ja konsultaatiot
- Työnjako vastanoton sh- psyk.sh ja konsultaatiot
- Lääkäri-psykiatri konsultaatiot
Asiakaspolku selkeäksi:
- akuuttivastaanotolta psyk.hta:lle tai päihdesairaanhoitajalle
- Yleislääkäriltä psyk.sh:lle tai päihdesairaanhoitajalle
Kyselyt Webropol
- Sote-keskus lääkäreille ja vastaanoton hoitajille
- Kartoitetaan sote-keskus lääkäreiden ja hoitajien ja psykiatristen sairaanhoitajien välisen yhteistyön sujuvuutta. Tarkastellaan tietämystä mielenterveyspotilaiden ensilinjan arviointiin sekä lievien mielenterveysoireiden hoitoon ja neuvontaan liittyvistä työkaluista.
- Mielenterveyspalveluiden psykiatrisille hoitajille Tuiran ja Kontinkankaan tiimeissä
- Kartoitetaan psykiatristen sairaanhoitajien ja sote-keskusten lääkäreiden ja vastaanottojen hoitajien välisen yhteistyön sujuvuutta
- Psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat sote-keskuksessa: 2 viikon ajan uusien asiakkaiden tarkastelu
- Kuinka nopeasti asiakas sai psy.hta-hoitajan kontaktin, konsultaation ja jatkohoidon tarve
- Asiakaskysely kevät 2024
- Miten asiakas koki saamansa hoidon, mitä kautta hakeutui hoitoon, mitä sai ensimmäisellä yhteydenotolla, kuinka kauan odotti lääkärille tai psykiatriselle hoitajalle pääsyä, milloin psykiatrinen hta- hoitaja otti yhteyttä ja mitä sai ensikontaktin jälkeen.
Kyselyt toteutettiin kehittämisen aikana 2 kertaa ( kevät 2024 ja loppuvuosi 2024)
VÄLITAVOITTEET
•85 % psykiatriseen hoidon tarpeen arvioon tulevista on täyttänyt Terapianavigaattorin v.2024 loppuun mennessä. Tesan hoitaja on ohjannut asiakasta täyttämään terapianavigaattorin ennen tarkempaan psyk.hta hoitajan yhteydenottoa.
- Terapianavigaattorin täyttäneet ennen psykiatrisen hoidon tarpeen arvion yhteydenottoa
•Asiakkaista 85% saa ensijäsennyksen psykiatrisen sairaanhoitajan tekemänä 3 vrk sisään yhteydenotosta v.2024 loppuun mennessä
- Yhteydenotosta ensijäsennyksen 3 vrk sisään saaneet
•Asiakas tietää miten häntä hoidetaan. Asiakas tietää hoitosuunnitelmansa. Hoitosuunnitelma on käyty läpi potilaan kanssa.
- Tarvittavat seurantakontrollit on sovittu.
•Lääkäri tietää keneen psykiatriseen sairaanhoitajaan on yhteydessä. Ammattilaisten välinen yhteistyö on sujuvaa, konsultaatiokäytännöt ovat selvillä.
- Kyllä-vastaukset nousevat lähtötilanteesta.
•Psykiatrinen sairaanhoitaja tietää keneen lääkäriin hän on yhteydessä. Ammattilaisten välinen yhteistyö on sujuvaa, konsultaatiokäytännöt ovat selvillä. Hoitaja tietää miten voi konsultoida terveyskeskuslääkäriä.
- Kyllä vastaukset nousevat lähtötilanteesta.
•Terveyden- ja sairaanhoidon lääkärit ja hoitajat tietävät mielenterveyspalveluiden interventioista: Mielenterveyspalveluiden tarjoamat hoitomuodot ovat tesan tiedossa. Mielenterveystalon tuntemus lisääntyy.
- En tiedä vastaus % pienenee lähtötilanteesta.
•Asikas saa tietoa kolmannen sektorin toiminnasta: Kolmas sektori tunnetuksi ryhmätoiminnoissa.
-
Ryhmätoiminnoissa mukana olevat asiakkaat ( tavoite täysi ryhmäkoko)
PDSA- SUUNNITELMAT
- Ohjeistetaan terapianavigaattorin käyttö hoitajille ja lääkäreille
- Mt-oirearvio chatiin ja puhelimeen hoitajien työn ja hta:n tueksi. Hoidon perusteet fi. käytössä.
- Pilotoidaan tesan yhden tiimin ja psyk.hta kesken Kontinkankaalla suora ajanvarauksen antaminen
- Hoitajille tarvittavat lisäkoulutukset mt-palveluista: yhteisessä tiimikokouksessa yleisinfoa hoidon porrastuksesta, terapianavigaattorista ja lyhytinterventioista.
- Tiimiytyminen: yhteisen työkokouksen järjestäminen terveyden- ja sairaanhoidon ja mielenterveyspalveluiden kesken sekä säännölliset kokoontumiset sovittu.
- Henkilökunta tuntee Oulun 3. sektorin toimintaa: kolmas sektori mukaan ryhmätoimintoihin ja järjestöesittelyt sote-keskuksissa mielenterveysviikolla
- Lääkäri tietää miten hoito jatkuu mielenterveyspalveluissa. Lääkärin vastaanotolta psykiatriselle sairaanhoitajille siirtyminen. Asiakas tietää hoitosuunnitelmansa ja se on käyty läpi potilaan kanssa.
- Mielitiimin ja psykiatrisen HTA-sairaanhoitajan lääkärin ja vastaanoton hoitajan välinen konsultaatio toimii. Selkeä konsultaatiomalli kiireettömät ja kiireelliset konsultaatio kuvattu.
Asiakaslupaus:
Lupaamme sujuvaa ja selkeästi etenevää hoitoa mielenterveystesi haasteisiin. Hoitosi alkaa kolmessa vuorokaudessa.
Kohderyhmänä on sote-keskukseen hakeutuva mielenterveysasikas. Asiakkaita on osallistettu tekemällä asiakaskysely. Kysely välitettiin Oulun Hyvän Mielen talon ja Mielenvireys ry:n toiminnassa oleville. Kysely kohdentui asiakkaille, jotka olivat hakeutuneet sote-keskukseen mielenterveysasioissa viimeisen kahden vuoden aikana. Kaksi vuotta rajattiin, koska Oulun sote-keskukissa on ollut mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat tämän ajan. Aikaisemmin olivat psykiatriset sairaanhoitajat terveyskeskuksissa tekemässä matalan kynnyksen mielenterveystyötä.
Tiimissä on ollut mukana kehittäjäasiakas, joka on osallistunut viikkopalavereihin sekä valmennuskertoihin. Hänen kautta on saatu saatu tietoa palveluprosessin toimivuudesta sekä asiakaskysely testautettiin mielenterveysjärjestössä toimivilla. Kehittäjäasiakas oli yhdessä ammattilaisten kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa Mielenvireys ry:n järjestöesittelyä sote-keskuksissa. Lisäksi hän oli suunnittelemassa ja toteuttamassa kokemustoimijan käyntikertaa masennusryhmässä.
Kohderyhmänä on myös Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskusten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden lääkärit ja hoitajat sekä Mielenterveyspalveluiden hoitajat. Henkilöstölle tehdyn maaliskuussa 2024 kyselyiden pohjalta tavoitteita täsmennettiin.
Alkuvaiheen kyselyistä ilmeni seuraavaa:
- Psykiatrisen hoidon tarpeen arvion hoitaja sai yhteyden 47 % asiakkaista 1-3 vrk sisällä
- Ennen psykiatrisen hoidon tarpeen hoitajan vastaanottoa Terapianavigaattorin oli täyttänyt 40% asiakkaista.
- Asiakkaista 57 % asia hoitui yhdellä psyk.hta-hoitajan vastaanotolla.
- Mielenterveyspalveluiden lyhytinterventioihin ohjatui 24 % asiakkaista.
- Psykiatrinen hoidon tarpeen arvio hoitaja konsultoi terveyden- ja sairaanhoidon lääkäriä Tuirassa 40 % ja Kontinkankaalla 10 %, terveyden- ja sairaanhoidon hoitajaa molemmissa 10 %, psykiatria Tuirassa 10 % ja Kontinkankaalla 20 %, mielenterveyspalveluiden hoitajaa Tuirassa 10 % ja kontinkankaalla 40 %.
- Psykiatriset sairaanhoitajat saivat varattua asiakkaalleen lääkäriajan ei juuri koskaan tai harvoin 61 %.
- Psykiatrisista sairaanhoitajista 47 % ei tiennyt miten voi konsultoida terveyskeskuslääkäriä.
- Psykiatristen sairaanhoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden sekä hoitajien välisiä konsultaatiotapoja oli useita.
- Terveyskeskuslääkäreistä 79 % ei tuntenut psykiatrista sairaanhoitajaan keneen voi olla yhteydessä asiakkaan asioissa.
- Terveyskeskuslääkäreistä 57 % on viestitellyt tai keskustellut ei koskaan tai harvoin psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa asiakkaan hoitoon liittyvässä asiassa.
- Terveyskeskuslääkäreistä oli käyttänyt Mielenterveystalon ammattilaisten osiota potilastyössä ei koskaan tai harvoin Tuirassa 61 % ja Kontinkankaalla 81 %
- Terveyskeskuslääkäreistä 50 % tunsi Mielenterveyspalveluiden hoidon porrastuksen jossain määrin.
- Terveyskeskuslääkäreistä 51 % ei tiennyt mielenterveyspotilaiden hoidossa käytettyjä matalan kynnyksen interventioita ja niiden kestoa.
- Vastaanoton sairaanhoitajat käyttivät useita ajanvarauskirjoja saadakseen yhetyttä psykiatriseen hoitajaan.
- Vastaanoton hoitajista 85 % oli viestitellyt tai keskustellut ei koskaan/ harvoin/ joskus psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa asiakkaan hoitoon liittyvässä asiassa.
- Vastaanoton hoitajista 74 % oli ohjannut harvoin potilaan Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin.
- Vastaanoton hoitajista 38 % tunsi jossain määrin mielenterveyspalveluiden hoidon porrastuksen.
- Vastaanoton hoitajista 79 % ei tiennyt mielenterveyspotilaiden hoidossa käytettyjä matalan kynnyksen interventioita ja niiden kestoa.
- Kysellyyn vastanneista asiakkaista jäi odottamaan hoidon jatkumista mielenterveyspalveluista Tuirassa 50 %ja Kontinkankaalla 10%.
- Vastanneista asiakkaista hoitoon pääsyä jonotti yli vuoden Tuirassa 66 % ja Kontinkankaalla 100%
- Asiakas ohjattiin kolmannen sektorin toimintaan Tuirassa 7 % ja Kontinkankaalla 20 %
Pilotoidaan 2 kk ajan terveyden- ja sairaanhoidon yhden tiimin ja psykiatrisen hoidon tarpeen arvio tiimin kesken Kontinkankaalla suora ajanvarauksen antaminen psykiatriselle hoidon tarpeen arviohoitajalle.
Nykytilanteessa asiakas soittaa sote-keskukseen terveyden- ja sairaanhoidon hoidon tarpeen arvioon. sairaanhoitaja tekee ensimmäisen hoidon tarpeen arvion ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa tarkempaa arviota varten psykiatriselle hoidon tarpeen arviohoitajalle. Asiakaan asia laitetaan psyk.hta-ajanvarauskirjalle. Psyk.hta-hoitaja soittaa potilaalle lähipäivinä. Tehdyn kyselyn mukaan hoitajat eivät saa potilaaseen yhteyttä aina ensimmäisellä soitolla tai potilaan tilanteesta johtuen hänelle pitää soittaa uudestaan myöhemmin. Toimintatapa aiheuttaa viivettä asiakkaan tarkemman hoidon tarpeen arvioinnin aloituksessa ja vie hoitajien työaikaa. Sujuvampi tapa olisi, että terveyden- ja sairaanhoidon palveluista annetaan asiakkaalle aika, milloin psyk.hta hoitaja soittaa hänelle.
Pilotin aikana toteutetaan asiakasseuranta erillisen excel-taulukon avulla. Psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat täyttävät taulukkoa.
- Pilotista päättäminen: Mt-johtotiimi 5/2024
- Suunnittelupalaveri: projektisuunnittelija, psyk.hta vastuuyksikköpäällikkö ja tiimivastaava. Aikataulu ja työlista
- Ajanvarauskirjojen muokkaus 6/2024
- Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden vahvistus pilotin ajankohdasta 8/2024
- Excel- taulukon tekeminen 8/2024
- Pilotista info: 8-9/2024
- Pilotti alkaa 9/2024
- Väliseuranta 9/2024: vastuuyksikköpäälliköt
- Pilotti päättyy 11/2024
- Pilotin tulokset_ terveyden- ja sairaanhoidon vastuuyksikköpäälliköt
- Juurruttamisen päätös 11/2024
- Asiakkaan hoito alkaa sujuvammin eikä hän joudu odottamaan yhteydenottoa psyk.hta-hoitajalta.
- Asiakas saa Terapianavigaattorin ensijäsennysajan ensimmäisellä yhteydenotolla sote-keskukseen.
Pilottiin käytetty aika oli liian lyhyt. Lisäksi yhden tiimiin potilaat olivat pieni kohderyhmä. Varatuille suora-ajanvausajoille ei ohjautunut potilaita, käytössä oli rinnalla myös entinen toimintatapa, jonka kautta asiakkaita ohjautui entiseen malliin. Ennen pilottia pelkona oli, että suora-ajanvaraus menee tukkoon. Näin ei käynyt.
Olisi tarvittu enemmän aikaa terveyen- ja sairaanhoidon toimijoiden perehdyttämiseen. Samaan aikaan otettiin käyttöön kehitetty Mipä-potilaan fraasipohja. Parempi olisi ollut, että terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa olisi käytetty fraasipohjaa pidemmän aikaa, tämän jälkeen heitä olisi informoitu useamman kerran millaisia potilaita ohjataan suoraan ajanvaraukseen.
Tarvitaan tiivis yhteistyö esihenkilöiden kanssa, jotta pilotin toimintamallin mukainen toiminta toteutuu.
- Hoidon tarpeen arviointi ensikontaktissa
- Nopea yhteys psykiatriseen sairaanhoitajaan
- Asiakkaan tarpeiden mukainen tiimi
- Asiakkaan mielenterveysongelma on hoidossa
Hoidon jatkuvuusmallin laajempaan käyttöönottoon tähtäävä kehittämistyö alkaa suunnittelu vaiheella. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu ymmärryksen muodostaminen hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotosta ja kehittämistyötä tekevistä yksiköistä. Kehittämistyötä tukevan materiaalin tuottaminen ja erilaisten verkostojen rakentaminen kuuluvat myös suunnitteluvaiheeseen. Yksikkötasolla suunnitteluvaiheessa kuuluu tunnistaa niin hoidon jatkuvuutta tukevat tekijät kuin ne tekijät jotka vaativat muutosta, jotta hoidon jatkuvuuteen päästään.
Tärkeä osa kehittämistyötä on mielenterveyspalveluiden tiimimallin uudistaminen vastaamaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tiimijakoa. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton edellys on, että ajanvarauskirjojen suunnittelu tukee hoidon jatkuvuutta. Myös muut toiminnan ja käytänteiden muutokset tukevat uuden toimintamallin juurruttamista osaksi organisaatioiden toimintaa.
Koko kehittämistyön ajan tehtyjä muutoksia arvoidaan ja kehitetään tarpeen mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön ja niitä kehitetään jatkuvasti myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen.
Esihenkilöt tekevät yhteistyötä ja tarvittaessa johtoryhmät linjaavat asioita.
Uuden toimintamallin vakiinnuttamista seurataan vielä kehittämisen jälkeen kehittäjätiimissä, jossa mukana hankkeen aikana olleet omistajat.
Muutosten levittäminen ja vakiinnuttaminen koko organisaatioon: Muistutetaan henkilökuntaa asioista, yhteiset palaverit eri ammattilaisten kanssa jatkossakin.
Kuva
Tavoitteiden pohjalta tehty webropol kysely toistettiin uudestaan loppuvuodesta 2024. Toimenpiteiden johdosta konsultaatiot selkiintyivät, tiedetään kuka on asiakkaan omahoitaja mielenterveyspaveluissa ja miten häneen saa yhteyden kiireettömissä asioissa. Mielenterveyspalveluissa osataan konsultoida omalääkäriä ajanvarauskirjojen kautta, jolloin työ tulee näkyväksi aikaisemman LifeCare viestintään verrattuna. Mielenterveyspalveluiden interventiot tulivat tutummiksi. Yhteistyöparani ja eri palveluiden välille muodostui "yhteistyön silta".
Tulokset:
- Mielenterveyspalveluiden tiimijako vastaa terveyden- ja sairaanhoidon tiimijakoa. Helpottaa asiakkaan hoidon ympärillä olevien moniammatillista yhteistyötä.
- Pohteella käytössä fraasi Mipä ja Adhd potilaan hoidon tarpeen arvio sote-keskuksessa
- Käytössä sujuvat konsultaatiokäytänteet. Kiireettömät konsultaatiot menevät ajanvarauskirjojen kautta omalääkäreille. Hoitaja - hoitaja konsultaatio tapahtuu ajanvarauskirjojen kautta. Tiedetään miten kiireelliset konsultaatiot toimivat. Mielenterveyspalveluissa hoidossa olevan potilaan asioissa terveyden ja sairaanhoidon palveluista konsultoidaan omahoitajaa, ei hoidossa olevan asiat psykiatriselle hta hoitajalle.
- Yleislääkäri saa tiedon mielenterveyspalveluista miten hoito jatkuu/etenee sinne lähettämisen jälkeen.
- Yhteinen tiimipalaveri terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden ja mielenterveyspalveluiden kesken pysyvää toimintaa.
- Terveyskeskuksessa tiedään paremmin mielenterveyspalveluiden työn sisältö.
- Kokemustoimija mukana masennusryhmässä.