Hoidon tarpeen arviointi kotihoidossa ja ikääntyneiden asumispalveluissa

Toimintamallilla vahvistetaan kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevien osaamista niin, että ikäihmisten päivystys- ja vuodeosastohoidon käyttö ja tarpeettomat siirrot vähenevät.

 

Toimintaympäristö

Pohjois-Karjalan hyvinvointilue, Siun sote, järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 13 kunnan alueella. Lisäksi kuntayhtymä järjestää ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut Pohjois-Karjalassa. Siun sotessa on yhteensä noin 7 800 työntekijää.

Hyvinvointialueeseen kuuluvat Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Heinävesi. Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan keskussairaala, pelastuslaitos sekä ympäristöterveys. Alueella on noin 166 400 asukasta.

Siun soten alueella säännöllisen kotihoidon piirissä on n. 2300 asiakasta. Asumispalveluissa Siun soten yksiköissä on n. 1100 asiakasta. Yksityisten palveluntuottajien tuottamissa asumispalveluissa on n. 900 asiakasta.

Ikäihmisten toimialueella, kotihoidossa ja asumispalveluissa on työntekijöitä yhteensä n. 1630.  Lisäksi yksityisten palveluntuottajien palveluksessa on työntekijöitä yhteensä n. 880 henkilöä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 

Hoidon tarpeen arviointi -osaamisen vahvistamisella parannetaan ikäihmisten palvelutarpeisiin vastaamista siten, että ikäihmisten vuodeosastojen käyttö ja tarpeettomat siirrot vähenevät. 

Osaamisen lisäämisen myötä voimme vaikuttaa osaltaan myös työhyvinvoinnin lisääntymiseen.

 

 

 

 

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: laadukas, oikea-aikainen hoito, turhien eri yksiköiden välisten siirtojen välttäminen (inhimillinen ja kustannus-näkökulma)

Ammattilainen: osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen ja sitä kautta myös työhyvinvoinnin lisääntyminen

Organisaatio: resurssien kohdentuminen oikein, kustannusten kasvun hillitseminen

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tulevaisuuden sote-keskushanke projektisuunnittelijat: koulutus- ja koordinointivastuu

Ikäalueen johto: koulutusten mahdollistaminen

Osaamisen kehittämisen yksikkö: koulutusympäristön tarjoaminen

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: ensihoitajien asiantuntemus

Karelia AMK:n sairaanhoitajaopiskelijat: koulutusten pilotointi

 

 

Liitteet
Tavoiteltu muutos

Lisätä hoidon tarpeen arviointi -osaamista kotihoidon ja asumispalvelujen hoivahenkilöstölle.

Koota kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden työntekijöille hoidon tarpeen arviointi -perehdytysmateriaali ja luoda hta -työohje. 

Toimintamallin avulla pyritään takaamaan asiakkaalle riittävä, asianmukainen, oikea-aikainen ja tarvittava hoito sekä vähentää tarpeettomia siirtoja.

Lisäksi luodaan toimintamalli, jolla taataan hoidon tarpeen arviointi -osaamisen ylläpito kotihoidoissa ja hoivayksiköissä.

Muutoksen mittaaminen

Mittaamisessa ja vaikutuksen arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia mittareita:

Toteutuneet koulutukset ja koulutettujen määrä.

Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaiden päivystyskäynnit.

Tehdyt hoidon tarpeen arviot.

Ensihoidon tehtävämäärät.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia on pilotoitu sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyönä.

 

 

Liitteet
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ratkaisussa hyödynnetään Tulevaisuuden sote-keskushankkeeessa pilotoitua Hoidon tarpeen arviointi-koulutusta.

 

 

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Toimintamallilla lisätään kotihoidon ja asumispalveluiden henkilöstön hoidon tarpeen arviointi -osaamista. Tavoitteena on vähentää tarpeettomia siirtoja ja päivystyskäyntejä.

Toimintamalli pitää sisällään perehdytysmateriaalin, joka koostuu:

Duodecim Oppiportin Päivystystilanteet kotihoidossa -verkkokurssista

Hoidon tarpeen arviointu-työohjeen, joka sisältää ABCDE-peruselintoimintojen arvioinnin, NEWS-pisteiden käytön ja ISBAR-raportointimenetelmän hyödyntämisen sekä kirjaamisen.

Hoidon tarpeen arviointi -video.

Lisäksi toimintamalli sisältää simulaatiokoulutuksen.

 

 

Liitteet
Hoidon tarpeen arviointi -video kotihoidolle ja asumispalveluyksiköille ikäihmisten toimialueella.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää kehittämistyössä valmistuneen perehdytysmateriaalin järjestelmällistä hyödyntämistä ja koulutusten koordinointia ja seurantaa.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa luoda mahdollisimman yhtenäinen tilannekuva kaikkien toimijoiden kesken. Alkuvaiheen pilotointi helpottaa laajemman koulutuskokonaisuuden toteuttamista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen aikana on koulutettu yli 2000 työntekijää kotihoidossa ja asumispalveluissa.

Koulutus on koettu tarpeelliseksi.

Toimintamallin jatkuvuuden turvaamiseksi on luotu perehdytysmateriaali ja simulaatiokoulutuksen toteuttava kouluttajaverkosto.