Hoitotakuun kiristyessä hoitoon pääsyn luotettava seuranta on tärkeää. Toimintamallin tarkoituksena on tuoda tilastot näkyviksi ja lisätä ymmärrystä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on julkaista vertailukelpoista hoitoonpääsytietoa. 

Toimintaympäristö

Hoitoonpääsyn seurantaa säätelee Terveydenhuoltolaki, joka uudistaa hoitoon pääsyn määräaikoja 1.9.2023 alkaen. Hoitoonpääsyn tilastointia määrittelevät THL:n perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kirjaamisohjeet, Kelan kansallinen koodistopalvelu, käytössä olevat useat eri potilastietojärjestelmät sekä organisaatioiden toimintamallit ja ohjeistukset. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hoitoonpääsytilastot eivät ole olleet luotettavia Varsinais-Suomessa, sillä hoitoonpääsyn odotusaikaa ei ole pystytty laskemaan kuin murto-osasta kiireettömiä käyntejä. Raportointi on epäluotettavaa, koska tilastointi on ollut puutteellista ja potilastietojärjestelmissä on havaittu haasteita. 

Hoitoonpääsyn tilastoinnin kehittäminen vaikuttaa koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueen perusterveydenhuollon hoitotakuun seurannan toteutumiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hoitoonpääsystä julkaistut tiedot tulee olla luotettavia, koska:

  • Hoitotakuu-uudistuksen myötä määräaikojen toteutuminen tulee julkaista edellisen kuun osalta organisaation tietoverkossa. Asiakas saa tietää miten nopeasti kiireettömässä ongelmassa pääsee hoitoon missäkin. 
  • Palveluntuottaja voi seurata oman organisaation eri toimipisteiden tai ammattiryhmien hoitoonpääsyn nopeutta. Organisaatio voi kehittää omaa toimintaansa, ja lisäksi hyödyntää tietoa omavalvonnan toteuttamisessa sekä resurssien suunnittelussa. 
  • Yhteiskunnallisesti tietoja voidaan hyödyntää valtakunnallisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. 
  • Tietoja hyödynnetään myös valtakunnallisessa valvonnassa, hoitotakuulain toteutumista valvovat Valvira ja Aluehallintovirastot. 
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tulevaisuuden Sotekeskus -hankkeen Raportoinnin kehittäminen projektin työntekijät ovat käynnistäneet hoitoonpääsytilastoinnin kehittämisen yhteistyön. Tukena on ollut vahvasti projektin ohjausryhmä. Kehittäjäverkostoon kuuluvat Varhan alueen sotekeskuksien hoidon tarpeen arviointia tekevät ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä. Heidän kanssaan on käyty läpi raportoinnin nykytilaa ja toteutusta, ja opittu ymmärtämään tilastoinnin haasteita.  Potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien ja toimittajien asiantuntijoiden johdolla on potilastietojärjestelmäkohtaisia haasteita ja tilastointiin vaikuttavia tekijöitä.  THL:n asiantuntijoilta on saatu runsaasti tärkeää ohjeistusta ja tukea kehittämistyöhön. Kansallisesta Tiedon laadun verkostosta on saatu vertaistukea, ja epäkohtia on pohdittu yhdessä. 

Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa alkukartoituksessa kävi ilmi, että hoitoonpääsyn tilastoinnin tarkoitusta ei täysin ymmärretty, ja ohjeet olivat puutteelliset. Kyselyn avulla havaittiin, että hoitoonpääsyn seurannasta kaivattiin lisää tietoa ja käytännön opastusta. Koulutuksen avulla on vahvistettu hoitoonpääsyn tilastoinnin tärkeyttä ja käytännön merkitystä. 

Tavoiteltu muutos

Hoitoonpääsyn tilastointia halutaan parantaa, jotta voidaan luotettavasti laskea potilaan hoitoonpääsyn odotusaika. Luotettavan raportoinnin avulla on mahdollista seurata hoitotakuun täyttymistä. 

Muutoksen mittaaminen

Hoitoonpääsystä kertovia tunnuslukuja seurataan kuukausittain sekä avosairaanhoidosta että suun terveydenhuollosta. Tunnusluvut saadaan THL:n avohilmoraporttien hoitoonpääsytilastoista. Hoitoonpääsytilastot julkaistaan excel-taulukkoina kuukausittain tätä varten perustetussa teams verkostossa. Verkostossa on sotekeskusten esihenkilöitä, potilastietojärjestelmien pääkäyttäjiä sekä hoitotyön ammattilaisia. Tilastoissa käsitellään erikseen eri ammattiryhmien sekä fyysiset-  että etäkontaktien hoitoonpääsystä kertovien käyntien määrät sekä odotusajat. Verkostossa käydään vapaata keskustelua asiaan liittyen ja ammattilaisilla on mahdollisuus kysyä projektityöntekijöiltä epäselvistä asioista. 

Arviointikysymys: Paraneeko hoitoonpääsystä kertovat prosenttiluvut? Hankkeessa on asetettu tavoitteet, kuinka hoitoonpääsystä kertovat prosentit nousevat. Näitä seurataan kuukausittain. Julkaistut luvut kertovat suoraan siitä, onko kehittämistyö tuottanut tulosta. 

Toteutussuunnitelma

Tehdyt toimenpiteet: 

- THL:n hoitoonpääsyraporttien tutkiminen ja alueellinen vertailu

- kuntakohtaiset hoitoopääsystä kertovat palaverit

- potilastietojärjestelmäkohtaisten koulutusten järjestäminen ja niiden pohjalta kirjallisten ohjeiden teko

- info-videoiden julkaisu

- yhteydenpito yksiköihin, niihin jalkautuminen ja yksilöllinen kouluttaminen

- potilastietojärjestelmäkohtaiset työpajat, jossa mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista

- tiivis yhteistyö potilastietojärjestelmien toimittajien kanssa, taustatietojen muutostyöt ja ongelmien ratkaisu yhdessä

- ongelmatilanteissa tiivis yhteistyö THL:n asiantuntijoiden kanssa

- jatkuva seuranta ja nopea reagointi mahdollisiin muutoksiin hoitoonpääsyluvuissa

- viestintä -> koko aiheesta tiedottaminen ja julki tuominen eri tilaisuuksissa ja asiayhteyksissä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on ensisijaisesti kirjaamistyötä tekevät terveydenhuollon ammattilaiset, lähinnä hoidon tarpeen arviointia tekevät. Tarpeina on tunnistettu tiedon lisääminen ja sen merkitys, selkeät ohjeet, koulutus ja säännöllinen tietojen päivitys. Kohderyhmää on osallistettu järjestelmäkohtaisissa työpajoissa ja kuntakohtaisissa teamskeskusteluissa. Kohderyhmä on osallistunut ohjeiden laadintaan. 

Ratkaisun perusidea

Projektin myötä tietoisuus hoitoonpääsyn kirjaamisen merkityksestä on lisääntynyt ammattilaisten keskuudessa. Hoitoonpääsyn kirjaamisen luotettavuudesta kertovat  exceliin koostetut raportit on tuotu teamsiin esille esihenkilöiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarkasteltavaksi.  Exceleissä on eritelty kirjaamisen luotettavuutta yhteystavoittain ja ammattiryhmittäin. 

Toimintamallin myötä kirjaamisen taso on parantunut kaikissa kunnissa sekä avosairaanhoidossa että suun terveydenhuollossa, ja hoitoonpääsyä pystytään seuraamaan luotettavammin.  Asiakkaiden on helppo seurata hoitoonpääsyn toteutumista Varhan nettisivuilta, johon määräaikojen toteutumista kuvaavat luvut tulevat päivittymään THL:n raporttien rajapinnasta automaattisesti. 

Liitteet
Kuva
Hoidon tarpeen arviointiin perustuvien käyntien osuus kunnittain kaikista kiireettömistä käynneistä vuonna 2023.
Exceleissä on pyritty lisäämään ymmärrettävyyttä värikoodein niin, että mitä vihreämpi tietyn kuukauden solu on, sitä parempi on ollut niiden käyntien prosentti, joita on edeltänyt hoidon tarpeen arviointi. Vaaleanvihreällä värillä on kuvattu sitä, että hankesuunnitelman tavoite on saavutettu.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hoitoonpääsyn kirjaamisen luotettavuutta kuvaavat excelit on koostetusti nähtävissä teamsissa sekä Varhan intrassa. Hoitoonpääsyn kirjaamisen koulutuksia on pidetty sekä teamsissa että paikan päällä terveysasemilla. On laadittu kirjallisia ohjeita ja videoita. 

Näiden tehtyjen toimenpiteiden jatkoksi tarvitaan säännöllistä koulutusta ja ohjeiden kertaamista. Potilastietojärjestelmän tulisi toimia niin, että se ohjaisi laadukkaaseen kirjaamiseen loogisesti ja mahdollisimman automaattisesti. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hoitoonpääsyn kirjaamisen kouluttaminen vaatii säännöllistä kouluttamista, koska henkilökuntaa vaihtuu ja potilastietojärjestelmiin tulee muutoksia esimerkiksi koodistojen muodossa. 

Ohjeistukset täytyy olla mahdollisimman selkeitä ja yhdenmukaisia, vaikka järjestelmiä olisi useita. Kannattaa myös huomioida, että erilaiset palveluiden toimintamallit vaativat erillistä ohjeistamista. Ohjeitten saaminen ammattilaisten tavoitettavaksi osoittautui välillä vaikeaksi, sillä vastinparit kentältä puuttuivat osin, mikä vaikeutti viestintää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön myötä yhä useammasta kiireettömästä käynnistä on laskettavissa odotusaika, eli hoitoonpääsyn seuraaminen on luotettavammalla tasolla. 

Potilastietojärjestelmistä nousi kehittämisen aikana esille puutteita toiminallisuuksissa, joilla oli suuri vaikutus hoitoonpääsyn seurantaan. Osa näistä on korjaantunut projektin aikana.