HuuMa - konsepti empaattiseen ja ennakoivaan ehkäisevään päihdetyöhön nuorten parissa

HuuMa-konsepti on ymmärrys​ siitä, kuinka oikeaa ja nuoren elämismaailman näkökulmasta merkityksellistä tietoa​ ymmärtämällä ja yhdessä ​ toimimalla voidaan tehdä​ vaikuttavampaa edistävää​ ja ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa. 

Toimintaympäristö

Ehkäisevää huumetyötä nuorten parissa ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, sillä toiminnan pohjalla ei ole ollut ajantasaista ja systemaattisesti tuotettua tietoa, eivätkä nuoret ole olleet muodostamassa omasta näkökulmastaan relevanttia tietoa. Tiedolla johtamiseen pohjautuvaa toimintaa ei ole konseptoitu poikkisektoriseksi, saumattomaksi ja kokonaisvaltaiseksi, mikä on vaikuttavan työn edellytys.

Alueella on ollut tarve kehittää nuorilähtöisen ja nuorten tarpeisiin liittyvän tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huumeongelma Päijät-Hämeessä on vakavampi kuin koko maassa keskimäärin ja tilanne on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ylisukupolvisuus ja syrjäytymisen problematiikka on laajalti tunnistettu ja toimenpiteet nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseksi on koettu välttämättömiksi. Nuoret ovat näyttäytyneet ehkäisevässä päihdetyössä toiminnan objekteina. Edistävää ja ehkäisevää työtä ei ole ketjutettu kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi. Toiminnan suunnittelemisen ja toteuttamisen on haluttu olevan nuori- ja yhteisölähtöistä ja yhteisön ja paikan tarpeista ja vahvuuksista lähtevää, jotta toimenpiteet osuisivat oikein.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

HuuMa -hankkeen työtiimi

 

Anne-Marie Haavisto, projektipäällikkö (Verso) 100%
- hankkeen osioiden ja kehittämisen johtaminen, koulutukset, yhteistyö, kokeilut, pilotit
- hankkeessa tapahtuva muotoilutyö ja konseptointi/brändäys

Mervi Hietaranta, sihteeri (Verso) 20%
- talouteen liittyvä työ, työpanokset, maksatukset ym.

Susanna Leimio, ehkäisevän työn seutukoordinaattori (Verso) 2019-2021
- rakenteinen kirjaaminen ja nuoria koskeva neljän tuulen tieto,– päihdemittarit ja mini-interventiot (Audit, ADSUME ym.), mielialaseulat (RBDI, BDI)
- implementoinnit: ilmiöpöytäkiertue, ehkäisevän työn toimintasuunnitelma 2021-2025
- alaikäisten hoitopolkumalliin liittyvä työ
- hankkeessa tapahtuva muotoilutyö ja konseptointi/brändäys

Heli Lehtovaara, alueellinen hyvinvointikoordinaattori (PHHYKY) 2019-2021
- nuorilähtöinen tieto ja sillä johtaminen hyvinvointikertomuksiin ja suunnitelmiin liittyen, kyselymallinnus
- implementoinnit: ilmiöpöytäkiertue, ehkäisevän työn toimintasuunnitelma 2021-2025
- hankkeessa tapahtuva muotoilutyö ja konseptointi/brändäys

Risto Kuronen, asiantuntijalääkäri (PHHYKY) 2019-2021
- ohjausryhmän puheenjohtaja
- implementointi: ilmiöpöytäkiertue
- hankkeessa tapahtuva muotoilutyö ja konseptointi/brändäys

Merja Niemelä, palveluesimies (PHHYKY) 2019-2020
- rakenteinen kirjaaminen
- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli ehkäisevässä päihdetyössä ja mielenterveystyössä
- alaikäisten hoitopolkumalliin liittyvä työ

Piia Tommola, kouluterveydenhoitaja (PHHYKY) 2019-2021
Sanna Taipale, opiskeluterveydenhoitaja (PHHYKY) 2019-2020

- kouluterveydenhuollon rooli ehkäisevässä päihdetyössä ja mielenterveystyössä
- kirjaamisen kehittäminen, alaikäisten hoitopolkumalliin liittyvä työ
- henkilöstön perehdytys ja kouluttaminen

Pirjo Siljander, psykiatrinen sairaanhoitaja/Arjen tuki (PHHYKY) 2021
Heidi-Maria Tikka, perheohjaaja/ Arjen tuki (PHHYKY) 2021
Sari Tirronen, lähityöntekijä/ Arjen tuki (PHHYKY) 2021

- Jututtamo-mallintaminen Päijät-Hämeeseen, vanhempien vertaisryhmäkokeilut

Taina Heininen-Reimi, lehtori, projektipäällikkö (LAB) 2019-2021
- hankkeen opiskelijayhteistyö (opiskelijoiden hankkeet, opinnäytetyöt (5), harjoittelut)
- osaamistarpeiden näkökulma: mitä osaamista konsepti edellyttää, miten sitä voidaan lisätä
- hankkeessa tapahtuva muotoilutyö ja konseptointi/brändäys

Piritta Hannonen, palvelumuotoilun asiantuntija (LAB) 2019-2021
- hankkeen palvelumuotoiluprosessin vetäminen, muotoiluryhmä, opiskelijayhteistyö
- hankkeessa tapahtuva muotoilutyö ja konseptointi/brändäys

HuuMa-hankkeen ohjausryhmä

  • Risto Kuronen HYTE-yksikön päällikkö PHHYKY, LT – puheenjohtaja
  • Mervi Hietaranta sihteeri, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos, PHHYKY
  • Anne-Marie Haavisto projektipäällikkö, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos, PHHYKY
  • Susanna Leimio ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos, PHHYKY
  • Kirsi Kuusinen-James, johtaja Verso
  • Ilmo Jokinen, Osastopäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
  • Heli Lehtovaara hyvinvointikoordinaattori, PHHYKY
  • Jouni Kivilahti/Virpi Rantanen, nuorisopalvelut, Lahden kaupunki
  • Juha Leppialho/Petri Haapanen, sivistysjohtaja, Asikkalan kunta
  • Kati Peltonen, TKI-johtaja, LAB
  • Marja Mikola, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, Lahden kaupunki
  • Taina Heininen-Reimi, projektipäällikkö, LAB
  • Sari Lahti/Eija Kallio, tulosaluejohtaja, PHHYKY
  • Piritta Hannonen, palvelumuotoilun asiantuntija, LAB

 

Konseptin muotoiluryhmä

  • Millamaari Hämäläinen, nuorisovastaava, Asikkala
  • Henna Rautavuo-Hätönen, nuorisovastaava, Asikkala
  • Heli Turve, työpajaohjaaja, Hartola
  • Johanna Huttunen, hyvinvointikoordinaattori, Hartola
  • Anni Sepponen, Hartola
  • Irina Barkman, hyvinvointikoordinaattori, Iitti
  • Crista Ervamaa, jalkautuva nuorisotyö, Lahti
  • Ilkka Koskimäki, poliisipäällikkö, Hämeen poliisi
  • Kirsi Koivuniemi, EET- ennalta estävä työ, Hämeen poliisi
  • Heli Vaija, aluekoordinaattori, EHYT ry.
  • Mauno Väänänen, Aluepäällikkö, Lahti
  • Teija Ahvenainen, terveydenhoitaja Salpaus, Heinola
  • Hanna Rapatti, erityisopetuksen rehtori, Hollola
  • Hanna Saarinen, rehtori, Lahti
  • Piritta Ahl, nuorisotyöntekijä, ehkäisevän päihdetyön yhdysh., Pukkila
  • Minna Veistilä, sosiaalijohtaja, Sysmä
  • Elina Hult, opiskelija
  • Anne-Marie Haavisto, projektipäällikkö, Verso/PHHYKY
  • Susanna Leimio, ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Verso/PHHYKY
  • Piia Uotinen, opetuspäällikkö, Orimattila
  • Sanna Nevalainen, etsivä nuorisotyöntekijä, Kärkölä
  • Mirva Illi-Lampio, perhekeskusvastaava, PHHYKY
  • Heli Kuitunen, perhekeskuskoordinaattori, PHHYKY
  • Kristiina Hämäläinen, maakuntahallituksen vpj.
  • Tiina Rintala-Siira, perhekummitoiminnan koordinaattori, MLL
  • Virpi Rantanen, palvelupäällikkö, Lahden kaupungin nuorisopalvelut
  • Minna Saari, erityisopettaja, Heinolan kaupunki
  • Marja Mikola, opiskeluterveydenhuollon palveluesimies, PHHYKY

 

Nuorten työpajat

  • Hartola (2kpl)
  • Kärkölä (2kpl)
  • Lahti (4kpl)
  • Orimattila (2kpl)

 

Ilmiöpöytäkiertue (implementointi)

  • 9 kuntaa, 160 osallistujaa
  • Kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja alueellinen hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaara
  • Kehittäjät: asiantuntijalääkäri Risto Kuronen (PHHYKY), LAPE-asiantuntija Elina Vesterinen (TulSote), ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio (Verso), projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto (Verso), alueellinen hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaara (PHHYKY), projektipäällikkö Helena Haaja (Yhteinen Päijät-Häme järjestöt), projektisuunnittelija Ville Majala (Yhteinen Päijät-Häme järjestöt)

 

Alueellisen ehkäisevän työn toimintakertomuksen ja -suunnitelman implementointi

  • 12 kuntaa, Päijät-Sote ja joukko 3.sektorin ja yksityisen sektorin edustajia
  • 3 seutukoordinaatioryhmää (päihteet, mielenterveys, pelihaittojen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy), 46 osallistujaa sekä kuntien paikallisten verkostojen osallistujat, ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio
  • Implementoinnin tiimi: ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio (Verso), projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto (Verso), lehtori/projektipäällikkö Taina Heininen-Reimi (Lab-ammattikorkeakoulu), palvelumuotoilun asiantuntija Piritta Hannonen (Lab-ammattikorkeakoulu)

 

Kontaktit ja verkostot

  • Kuntien hyvinvointikoordinaattorit (vetäjä Heli Lehtovaara)
  • Kuntien ehkäisevän työn yhdyshenkilöt/koordinaattorit ja seutukoordinaatioryhmät (vetäjä Susanna Leimio)
  • Lapsi- ja perhepalvelujen LAPE-yhteistyöryhmä (edustaja Eija Kallio, Petri Haapanen)
  • Nuorisopalvelujen seudullinen kehittämisryhmä (edustaja Virpi Rantanen)
  • Opiskeluhuoltopalvelut/esimiehet
  • Kuntien/PHHYKY:n sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehet, koulujen esimiehet/rehtorit, nuorisopalvelut

 

Liitteet
Kuva
Infograafi HuuMa
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankkeessa on hyödynnetty muotoiluajattelua ja sen soveltamisena erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Sidosryhmäanalyysit ovat auttaneet hahmottamaan nuoren elämismaailmaan liittyvien ihmisten verkostoa. Käyttäjä/asiakasprofiilit ovat piirtäneet alustavan kuvan nuorista, yhteisöistä ja asiantuntijoista. Empatia-karttojen avulla ollaan syvennytty käyttäjien perimmäisiin tavoitteisiin ja kipupisteisiin.​ Opimme tuntemaan ne keitä varten toimimme. Opimme asettumaan heidän asemaansa ja kehittämään heidän kanssaan yhdessä.​

Yhteiskehittämisen, netnografian, havainnoinnin, haastattelujen ja luotainten avulla on täydennetty ymmärrystä nuoren elämismaailman kokonaisuudesta, kehitetty yhdessä – muodostettu tietoa, ymmärretty ​ja toimittu.

HuuMa -konseptilla on kolme asiakasprofiilia: konseptin täytyy palvella nuoria ja asiantuntijoita sekä niitä yhteisöjä, joissa nuori elää, ja joissa häntä täytyy kohdata. Tutkimme:​

  • nuoriprofiileja yhdessä nuorten kanssa​ työpajoissa

  • asiantuntijaprofiilia yhdessä asiantuntijoiden kanssa​ muotoilupajoissa

  • yhteisöjä vanhemman profiilin ja vertaisryhmä-kokemusten kautta, opettajan/koulun rooliin syventymällä ja tarkastelemalla nuoria suhteessa vertaisryhmäänsä.

 

3750+ lasta ja nuorta osallistui toimintaan ja tuotti tietoa

  • 3250 Hubu-kokonaisuuteen (EHYT ry) liittyneillä oppitunneilla
  • 500 Juteltaisko? -kokonaisuuteen liittyneillä oppitunneilla

100+ lasta ja nuorta kehitti työpajoissa

5 kokemusasiantuntijaa kouluttivat, olivat mukana Erätaukokeskustelussa ja osallistuivat palvelupolkutyöhön

 

Tiedon tuottamiseen tai kehittämiseen osallistui lisäksi satoja muita

  • 3 muotoilupajaa, 9 ohjausryhmää, kymmeniä tiimejä
  • Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä PHHYKY -kehittäjät
  • Lapsi- ja nuorilähtöinen tieto kunnissa kysely - osallistujat
  • Kun alaikäinen käyttää -palvelupolkutyö - kehittäjät
  • Ilmiöpöytäkiertue - kehittäjät ja osallistujat
  • Ehkäisevä työ kouluissa –kehittäminen - kehittäjät

Yhteisöjen vanhempia ja ammattilaisia tavattiin tapahtumissa ja piloteissa

  • 17 Jututtamo-ryhmä-kertaa järjestettiin vanhemmille
  • Kyselyjä vanhemmille Facebook -ryhmissä ja Kodin- ja koulun päivässä
  • 33 Hubu-kokonaisuuteen liittynyttä henkilöstö- ja vanhempaintilaisuutta
  • 520 koulutettua, joilta ilmoittautumisten yhteydessä kerättiin tietoa.

 

Ratkaisun testaaminen

Konseptin implementointi ehkäisevän työn toimintakertomus ja -suunnitelmatyössä vuonna 2021.

Ratkaisun perusidea

HuuMa-konsepti on yhdessä nuorten,​ yhteisöjen ja asiantuntijoiden kanssa laadittu ymmärrys​ siitä, kuinka oikeaa ja nuoren elämismaailman näkökulmasta merkityksellistä tietoa ymmärtämällä ja yhdessä toimimalla voidaan tehdä vaikuttavampaa edistävää ja ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa. Konsepti sisältää taustaymmärryksen nuoren elämismaailmasta sekä tieto-ymmärrys-toiminta -vaiheisiin jakautuvan tiedolla johtamisen mallin.

Ehkäisevän työn toiminta perustuu tietoon ja ymmärrykseen. Nuorelle ja perheelle se on arkisia ​tekoja ja vuorovaikutuksessa lisääntyvää ymmärrystä ja hyvinvointia. Asiantuntijan työtä on ymmärtää, miten nuorta suojaavia tekijöitä vahvistetaan ja miten riskejä ehkäistään ja pienennetään systemaattisesti. Työ vaatii roolien ja yhdessä tekemisen tapojen ja paikkojen tunnistamista, osaamista ja yhteisiä käytäntöjä. Yhteiseen tietoon perustuva työ tuottaa vaikutuksia, joita voidaan arvioida. Kun ymmärrämme nuoren elämismaailmaa, herkistymme oikealle tiedolle ja muodostamme yhdessä uutta tietoa, ymmärrämme myös, miten vaikutuksia saadaan aikaan. Useat samansuuntaiset vaikutukset saavat aikaan vaikuttavuutta. Ehkäisevä työ vaatii yhteensovittavaa johtamista ja ymmärrystä sekä nuoren elämismaailmasta että toisten tekemästä työstä.​

Yhteinen ymmärrys lisää rohkeutta tehdä yhdessä ja sitoutua, luottamusta ennakoida reagoimisen sijaan ja joustaa muuttuvissa tilanteissa.  

Konseptia rakennettiin vuosina 2019-2021 yhteiskehittäen ja palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Kehittämistiimeihin osallistui 55 ihmistä ja työpajoissa kehitti 100 lasta ja nuorta sekä nuoria kokemusasiantuntijoita. Kehittämistä tehtiin 12:ssa kunnassa, alueen kuntien omistamassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, 6:ssa alueellisessa ja 12:sssa kunnallisessa verkostossa kahden toteuttajan voimin. Konseptia implementoitiin Ilmiöpöytäkiertueella sekä alueellisessa ehkäisevän työn toimintakertomus- ja suunnitelmatyössä. Toimintoihin osallistui 44 koulua, 3750 lasta ja nuorta sekä satoja vanhempia ja satoja ammattilaisia.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

HuuMa-konseptin käyttöön ottaminen on kirjattu alueelliseen ehkäisevän työn toimintasuunnitelmaan, jonka tekemisessä konseptia on implementoitu. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Konseptin voi skaalata mihin tahansa, missä halutaan muodostaa yhteisen ymmärryksen systeemi esimerkiksi asiakkaan systeemin ja tuen systeemin välille. Esimerkkinä voi käyttää ehkäisevää työtä yleisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nostoja konseptin arvioinnista

HuuMan lopputuloksena syntynyt konsepti tuottaa uutta ymmärrystä ehkäisevän päihdetyön tueksi. Uusi ymmärrys liittyy erityisesti:

  • menetelmällisyyteen: Miten aito osallisuus ja kuuleminen voidaan toteuttaa
  • oivalluttamiseen: Mitä emme ole aiemmin nähneet ja ymmärtäneet
  • verkostotyön käytänteisiin: Miten meidän tulisi toimia

HuuMan tuottaman konseptin uutuusarvo perustuu tapaan, jolla konsepti yhdistää

  • nuorten arjen ilmiöt (tieto)
  • ehkäisevän työn tarpeiden yhteiseen tunnistamiseen (ymmärrys)
  • palveluverkoston kehittämiseen (toiminta)

 

Uutta lähestymisessä on mm., ettei se alista nuorten kokemusmaailman ymmärtämistä palvelusysteemin logiikan mukaiseksi. Vaikuttavuuden systeemiajattelun näkökulmasta kyse on monialaisen palvelusysteemin ja nuorten arjen kokemusten systeemien erityisyyden säilyttämisestä.

Usein systeemiajattelua sovelletaan siten, että ratkaisu hahmotetaan yhden yhteisen systeemin näkökulmasta. Se ei kuitenkaan huomioi vaikuttavuustavoitteiden kohteena olevien arjen systeemien kompleksisuutta. Tuen aktiviteettien monimutkaisen verkoston ja vaikuttavuustavoitteiden kohteena olevien arjen systeemien erillinen tarkastelu auttaa tarvittavien muutosten tunnistamisessa ja todentamisessa. HuuMan konsepti tunnistaa erilliset systeemit ja kuvaa tavoitteellisen ja systemaattisen menetelmän näiden kahden systeemin yhteensovittamiseksi.