HuuMa - konsepti empaattiseen ja ennakoivaan ehkäisevään päihdetyöhön nuorten parissa
HuuMa-konsepti on ymmärrys siitä, kuinka oikeaa ja nuoren elämismaailman näkökulmasta merkityksellistä tietoa ymmärtämällä ja yhdessä toimimalla voidaan tehdä vaikuttavampaa edistävää ja ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa.
Toimintamallin nimi
HuuMa-konsepti on ymmärrys siitä, kuinka oikeaa ja nuoren elämismaailman näkökulmasta merkityksellistä tietoa ymmärtämällä ja yhdessä toimimalla voidaan tehdä vaikuttavampaa edistävää ja ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa.
HuuMa-konsepti on yhdessä nuorten, yhteisöjen ja asiantuntijoiden kanssa laadittu ymmärrys siitä, kuinka oikeaa ja nuoren elämismaailman näkökulmasta merkityksellistä tietoa ymmärtämällä ja yhdessä toimimalla voidaan tehdä vaikuttavampaa edistävää ja ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa. Konsepti sisältää taustaymmärryksen nuoren elämismaailmasta sekä tieto-ymmärrys-toiminta -vaiheisiin jakautuvan tiedolla johtamisen mallin.
Ehkäisevän työn toiminta perustuu tietoon ja ymmärrykseen. Nuorelle ja perheelle se on arkisia tekoja ja vuorovaikutuksessa lisääntyvää ymmärrystä ja hyvinvointia. Asiantuntijan työtä on ymmärtää, miten nuorta suojaavia tekijöitä vahvistetaan ja miten riskejä ehkäistään ja pienennetään systemaattisesti. Työ vaatii roolien ja yhdessä tekemisen tapojen ja paikkojen tunnistamista, osaamista ja yhteisiä käytäntöjä. Yhteiseen tietoon perustuva työ tuottaa vaikutuksia, joita voidaan arvioida. Kun ymmärrämme nuoren elämismaailmaa, herkistymme oikealle tiedolle ja muodostamme yhdessä uutta tietoa, ymmärrämme myös, miten vaikutuksia saadaan aikaan. Useat samansuuntaiset vaikutukset saavat aikaan vaikuttavuutta. Ehkäisevä työ vaatii yhteensovittavaa johtamista ja ymmärrystä sekä nuoren elämismaailmasta että toisten tekemästä työstä.
Yhteinen ymmärrys lisää rohkeutta tehdä yhdessä ja sitoutua, luottamusta ennakoida reagoimisen sijaan ja joustaa muuttuvissa tilanteissa.
Konseptia rakennettiin vuosina 2019-2021 yhteiskehittäen ja palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Kehittämistiimeihin osallistui 55 ihmistä ja työpajoissa kehitti 100 lasta ja nuorta sekä nuoria kokemusasiantuntijoita. Kehittämistä tehtiin 12:ssa kunnassa, alueen kuntien omistamassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, 6:ssa alueellisessa ja 12:sssa kunnallisessa verkostossa kahden toteuttajan voimin. Konseptia implementoitiin Ilmiöpöytäkiertueella sekä alueellisessa ehkäisevän työn toimintakertomus- ja suunnitelmatyössä. Toimintoihin osallistui 44 koulua, 3750 lasta ja nuorta sekä satoja vanhempia ja satoja ammattilaisia.
Ehkäisevää huumetyötä nuorten parissa ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, sillä toiminnan pohjalla ei ole ollut ajantasaista ja systemaattisesti tuotettua tietoa, eivätkä nuoret ole olleet muodostamassa omasta näkökulmastaan relevanttia tietoa. Tiedolla johtamiseen pohjautuvaa toimintaa ei ole konseptoitu poikkisektoriseksi, saumattomaksi ja kokonaisvaltaiseksi, mikä on vaikuttavan työn edellytys.
Alueella on ollut tarve kehittää nuorilähtöisen ja nuorten tarpeisiin liittyvän tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huumeongelma Päijät-Hämeessä on vakavampi kuin koko maassa keskimäärin ja tilanne on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ylisukupolvisuus ja syrjäytymisen problematiikka on laajalti tunnistettu ja toimenpiteet nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseksi on koettu välttämättömiksi. Nuoret ovat näyttäytyneet ehkäisevässä päihdetyössä toiminnan objekteina. Edistävää ja ehkäisevää työtä ei ole ketjutettu kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi. Toiminnan suunnittelemisen ja toteuttamisen on haluttu olevan nuori- ja yhteisölähtöistä ja yhteisön ja paikan tarpeista ja vahvuuksista lähtevää, jotta toimenpiteet osuisivat oikein.
Hankkeessa on hyödynnetty muotoiluajattelua ja sen soveltamisena erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Sidosryhmäanalyysit ovat auttaneet hahmottamaan nuoren elämismaailmaan liittyvien ihmisten verkostoa. Käyttäjä/asiakasprofiilit ovat piirtäneet alustavan kuvan nuorista, yhteisöistä ja asiantuntijoista. Empatia-karttojen avulla ollaan syvennytty käyttäjien perimmäisiin tavoitteisiin ja kipupisteisiin. Opimme tuntemaan ne keitä varten toimimme. Opimme asettumaan heidän asemaansa ja kehittämään heidän kanssaan yhdessä.
Yhteiskehittämisen, netnografian, havainnoinnin, haastattelujen ja luotainten avulla on täydennetty ymmärrystä nuoren elämismaailman kokonaisuudesta, kehitetty yhdessä – muodostettu tietoa, ymmärretty ja toimittu.
HuuMa -konseptilla on kolme asiakasprofiilia: konseptin täytyy palvella nuoria ja asiantuntijoita sekä niitä yhteisöjä, joissa nuori elää, ja joissa häntä täytyy kohdata. Tutkimme:
-
nuoriprofiileja yhdessä nuorten kanssa työpajoissa
-
asiantuntijaprofiilia yhdessä asiantuntijoiden kanssa muotoilupajoissa
-
yhteisöjä vanhemman profiilin ja vertaisryhmä-kokemusten kautta, opettajan/koulun rooliin syventymällä ja tarkastelemalla nuoria suhteessa vertaisryhmäänsä.
3750+ lasta ja nuorta osallistui toimintaan ja tuotti tietoa
- 3250 Hubu-kokonaisuuteen (EHYT ry) liittyneillä oppitunneilla
- 500 Juteltaisko? -kokonaisuuteen liittyneillä oppitunneilla
100+ lasta ja nuorta kehitti työpajoissa
5 kokemusasiantuntijaa kouluttivat, olivat mukana Erätaukokeskustelussa ja osallistuivat palvelupolkutyöhön
Tiedon tuottamiseen tai kehittämiseen osallistui lisäksi satoja muita
- 3 muotoilupajaa, 9 ohjausryhmää, kymmeniä tiimejä
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä PHHYKY -kehittäjät
- Lapsi- ja nuorilähtöinen tieto kunnissa kysely - osallistujat
- Kun alaikäinen käyttää -palvelupolkutyö - kehittäjät
- Ilmiöpöytäkiertue - kehittäjät ja osallistujat
- Ehkäisevä työ kouluissa –kehittäminen - kehittäjät
Yhteisöjen vanhempia ja ammattilaisia tavattiin tapahtumissa ja piloteissa
- 17 Jututtamo-ryhmä-kertaa järjestettiin vanhemmille
- Kyselyjä vanhemmille Facebook -ryhmissä ja Kodin- ja koulun päivässä
- 33 Hubu-kokonaisuuteen liittynyttä henkilöstö- ja vanhempaintilaisuutta
- 520 koulutettua, joilta ilmoittautumisten yhteydessä kerättiin tietoa.
HuuMa-konseptin käyttöön ottaminen on kirjattu alueelliseen ehkäisevän työn toimintasuunnitelmaan, jonka tekemisessä konseptia on implementoitu.
Nostoja konseptin arvioinnista
HuuMan lopputuloksena syntynyt konsepti tuottaa uutta ymmärrystä ehkäisevän päihdetyön tueksi. Uusi ymmärrys liittyy erityisesti:
- menetelmällisyyteen: Miten aito osallisuus ja kuuleminen voidaan toteuttaa
- oivalluttamiseen: Mitä emme ole aiemmin nähneet ja ymmärtäneet
- verkostotyön käytänteisiin: Miten meidän tulisi toimia
HuuMan tuottaman konseptin uutuusarvo perustuu tapaan, jolla konsepti yhdistää
- nuorten arjen ilmiöt (tieto)
- ehkäisevän työn tarpeiden yhteiseen tunnistamiseen (ymmärrys)
- palveluverkoston kehittämiseen (toiminta)
Uutta lähestymisessä on mm., ettei se alista nuorten kokemusmaailman ymmärtämistä palvelusysteemin logiikan mukaiseksi. Vaikuttavuuden systeemiajattelun näkökulmasta kyse on monialaisen palvelusysteemin ja nuorten arjen kokemusten systeemien erityisyyden säilyttämisestä.
Usein systeemiajattelua sovelletaan siten, että ratkaisu hahmotetaan yhden yhteisen systeemin näkökulmasta. Se ei kuitenkaan huomioi vaikuttavuustavoitteiden kohteena olevien arjen systeemien kompleksisuutta. Tuen aktiviteettien monimutkaisen verkoston ja vaikuttavuustavoitteiden kohteena olevien arjen systeemien erillinen tarkastelu auttaa tarvittavien muutosten tunnistamisessa ja todentamisessa. HuuMan konsepti tunnistaa erilliset systeemit ja kuvaa tavoitteellisen ja systemaattisen menetelmän näiden kahden systeemin yhteensovittamiseksi.
Kansikuva
