| Innokylä

Toimintaympäristö

Hyvinvointivaltion resurssit ovat rajalliset ja kysyntä palveluille on suurta. Kouluterveyskyselyn mukaan alueen koululaisilla on esiintynyt ahdistuneisuutta ja huolta omasta mielenterveydestä. Koulukiusaaminen on haaste, johon tarvitaan monitahoisia toimia.

Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia erilaisten menetelmien hyödyntämiseen ja levittämiseen. Digitalisaatio helpottaa saavutettavuutta. Mobiilipelejä on hyödynnetty aiemmin mm. fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Opetussuunnitelmiin on sisällytetty mm. tunne- ja sosiaalisten taitojen sekä ongelmanratkaisukyvyn harjaantuminen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen tarkoituksena on tukea alueen koululaisten mielenterveyttä, ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja koulukiusaamista sekä vähentää mielenterveydenhäiriöitä ja koulukiusaamista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeet:

Asiakkaat (4.-6. -luokkalaiset, heidän vanhemmat sekä alakoulujen henkilökunta)

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa toimintamalleja, jotka ovat käyttäjäystävällisiä ja helposti saavutettavia. Toimintamallien tavoite on mm. tuottaa psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja koulukiusaamisen vähenemistä.i

Koulun henkilökunnalle tuotamme helppokäyttöistä materiaalia mm. sosiaalisten ja tunnetaitojen opettamiseen.

Yhteiskunnallisesti tavoitteemme on vähentää mielenterveyspalvelujen tarvetta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen koordinointi;

Susanna Kotamäki-Viinikka, hankekoordinaattori

Anne Salovaara-Kero, kriisikeskus Valon johtaja

Asiantuntijat:

Päivi Lappalainen, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Raimo Lappalainen, FT, professori, Jyväskylän yliopisto

Katariina Keinonen, PsT, psykologi, Jyväskylän yliopisto

Susanna Kotamäki-Viinikka, HTM, ET-perheterapeutti/psykoterapeutti

Pelitiimi:

Magis -pelin suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen:

Niina Hautala, KM, pääpelisuunnittelija

Jani Elojoki, Tradenomi (tietojenkäsittely), pelisuunnittelija

Aki Loponen, FM tietojenkäsittely, ohjelmistosuunnittelija, koodaus

Siiri Paananen, FM (pelitutkimus), 3D artisti, level designer

Tuisku Hiltunen, 2D artisti

Anna Stanczyk, datanomi, taidehistorian kandidaatti

Käsikirjoitus:

Anna-Lotta Lappalainen, PsM, MSc, psykologia

Katariina Keinonen, PsT, psykologi, Jyväskylän yliopisto

Sisältö, menetelmät, käsikirja ja tutkimus:

Oma juttu -ryhmät, Magis -peliryhmät ja luokkatason ryhmät

Katariina Keinonen, PsT, psykologi, Jyväskylän yliopisto

Susanna Kotamäki-Viinikka, HTM, psykoterapeutti, AmO, mielenterveyshoitaja

Raimo Lappalainen, FT, professori, Jyväskylän yliopisto

Päivi Lappalainen, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Ohjausryhmä:

Anne Salovaara-Kero pj, Pohjanmaan kriisikeskus Valo/Vaasanseudun mielenterveysseura ry

Jyrki Jokinen, Vaasan kaupunki/opetustoimi

Päivi Hällfors, Vaasan kaupunki/opetustoimi

Niina Mäntylä, Vaasan yliopisto

Sami Ojanperä, kokemusasiantuntija

Ahti Nyman, Vaasan ammattikorkeakoulu

Tuula Jäntti, Pohjanmaan seudun yhdistykset ry

Susanna Kotamäki-Viinikka, Vaasanseudun mielenterveysseura ry

Käännöstyöt:

Monica Bäck

Jani Elojoki

Milla Eriksson

Tess Malone

Johanna Sjöberg

Tavoiteltu muutos

Koululaisten psyykkisen oireilun ja koulukiusaamisen väheneminen.

Muutoksen mittaaminen

Olemme koko toiminnan ajan mitanneet muutoksia lasten hyvinvoinnissa sekä kokemuksia eri malleista. Ryhmämuotoisten mallien osalta olemme käyttäneet esimerkiksi SDQ, Kid-Kindle® alku- ja loppumittauksia. Lisäksi kyselyissä on mitattu sitä, kuinka usein he olivat kokeneet kiusaamista tai kiusanneet. Kaverisuhteiden osalta tehtiin mittauksia. Tutkimukset ja mittaukset on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen asiantuntijoiden kanssa.

Peliin liittyen mittasimme ja haastattelimme erilaisia käytettävyyteen sekä mielekkyyteen liittyviä asioita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasryhmää on osallistettu koko hankkeen ajan siten, että kehitteillä olevien menetelmien pilotoinnissa on haastateltu ryhmiin osallistuneita ja pelejä testanneita. Toimintamalleja on kehitetty jatkuvasti saatujen palautteiden perusteella.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeessa on hyödynnetty tutkittuun tietoon perustuvaa hyväksymis- ja omistautumisterapeuttista lähtökohtaa. Kaikki ryhmämallit sekä mobiilipeli pohjautuvat em. lähtökohtaan.

Olemme hyödyntäneet digitaalisia välineitä, kuten fyysisessä harjoittelussakin on jo aiemmin käytetty.

Idean testaus asiakkaalla

Saimme asiakkailta palautetta jatkuvasti, koska keräsimme sitä. Mobiilipelin suhteen palautetta saatiin mm. hahmon liikkuvuudesta, grafiikasta, pelattavuudesta, juonesta ja äänistä. Peliä kehitettiin koko ajan asiakkaiden palautteiden mukaisesti.

Ryhmämalleista keräsimme palautetta osallistujilta ja ohjaajien kokemuksia. Näitä myös hyödynnettiin ennen lopullisen ohjaajan ja opettajan käsikirjan kirjoittamista.

Asiakkaiden palautteet olivat merkittävä tekijä onnistuneiden toimintamuotojen kehittämisessä.

Ratkaisun testaaminen

2017: pelin aihio ja pelin juonen kehittely, alustava grafiikka, ryhmämallin suunnittelu, markkinointi, yhteistyö

2018: pelin testaamista ja kehittämistä, ryhmämallien testaaminen, markkinointi

2019: pelin testaaminen, äänet ja grafiikka lopulliseen muotoon, ryhmämallin testaamista, käsikirjoitus ryhmämalleihin, markkinointi, pelin ja käsikirjojen julkaiseminen, peli ladattavaksi (ilmaiseksi)

2020: markkinointi, jalkauttaminen, peli iStoreeen.

Kokeilun tavoitteet

Kokeiluilla tavoittelimme mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja vaikuttavien toimintamallien aikaan saamiseksi. Samalla saimme markkinoitua tuotteita sekä koululaisille että kouluille.

Kokeilussa opittua

Suurin oppimme oli, että toimivan, kiinnostavan ja vaikuttavan tuotteen kehittelemisessä on kuunneltava käyttäjien kokemuksia. Palautteiden kautta moniammatillinen tiimi kehitti toimintamuotoja.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Porrastettuun toimintamalliin sisältyvät toimintamuodot perustuvat hyväksyntä- ja arvopohjaiseen lähtökohtaan. Toimintamallit ovat lähtökohtaisesti suunnattu 4.-6. -luokkalaisille (poikkeuksena vanhempien ryhmämalli). Toisaalta mobiilipeli soveltuu myös nuoremmille lapsille, mikäli lapsella on riittävä lukutaito tai hän voi pelata sitä vanhemman kanssa. Kehitetty mobiilipeli ja ryhmämallit lisäävät mielenterveyttä ja vähentävät koulukiusaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta. Tuotettujen toimintamuotojen (mobiilipelin ja ryhmämallit) kehitystyö on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa.

Toimintamalleja ovat Magis-peli, Oma juttu -ryhmä, Magis-ryhmä ja vanhempien ryhmä.

Ryhmämallin ja mobiilipelin hyödyntämisen tueksi on laadittu kouluhenkilökunnan käyttöön käsikirjoja, jotka ovat muun materiaalin ohella ladattavissa Hyvä olla koulussa -hankkeen kotisivuilta. Linkin kautta enemmän tietoa malleista ja käsikirjoja toteutuksen tueksi (kts ylempänä kohta TIETOA MUUALLA).

Oma juttu -käsikirja

https://www.hyvaollakoulussa.fi/wp-content/uploads/2020/02/Oma-juttu-manuaali-painoon.pdf

Magis-peli, Opettajan manuaali ja osallistujan työvihko

https://www.hyvaollakoulussa.fi/magis/

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hankkeen toimintamuotojen vakiinnuttamista on jatkettu aktiivisesti. Kouluille on käyty markkinoimassa ja kouluttamassa käsikirjojen hyödyntämistä osana opetus- ja ohjaustyötä.

Olemme sopineet koulutuksia liittyen Oma juttu -ryhmien ohjaukseen koulujen kanssa. Luonnollisesti yhteistyö ja muu tiedottaminen on jatkunut koko ajan. Muutoinkin verkostoitumista alan toimijoiden kanssa jatketaan ja aiemmin muodostuneita verkostoja ylläpidetään.

Pohjanmaan kriisikeskus Valon johtaja on jatkanut edelleen toimintamuotojen markkinointia ja verkostojen luomista Vaasan seudulla mm. poliittisten päättäjien, koulujen rehtoreiden ja mielenterveysalan toimijoiden keskuudessa.

Toimintaa vakiutetaan mm. verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram).

Olemme jo saaneet materiaalille ja mallille valtakunnallista ja kansainvälistä huomiota, mutta tätä yhteistyötä sekä tiedottamista jatketaan edelleen. Toimintamallit on kehitetty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tällä hetkellä aiheesta valmistellaan tieteellistä julkaisua psykologian alan tieteellisessä lehdessä julkaistavaksi.

Merkittävänä tekijänä toimintojen vakiintumiselle on Hyvä olla -hanke. Hyvä olla -hankkeen toimintaan on kytketty yhtenä oleellisena tehtävänä Hyvä olla hankkeen toimintamuotojen jalkauttaminen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Magis-peliä voi pelata kuka vain itsenäisesti. Se on suunnattu 4.-6.-luokkalaisille, mutta sitä voi turvallisesti pelata myös nuoremmat. Peliä voi myös pelata vanhemman kanssa, jolloin peli toimii ikään kuin sadun kaltaisesti. Vanhempi voi lukea tekstit ja lapsi valita, mitä haluaa vastata. Peli on pelattavissa kolmella eri kielellä: suomi, ruotsi ja englanti.

Magis-ryhmää voi hyödyntää kouluissa koko luokkaryhmälle. Hankkeen kotisivuilta löytyy opettajan käsikirja, jossa on lukukohtaiset ohjeet. Lisäksi löytyy osallistujan työvihko. Peliä pelataan luokassa neljä kertaa (1 krt/vko). Kun oppilas on pelannut viikkokohtaisen luvun, hänelle on tehtäviä pelin lukuun liittyen. Tarkemmat ohjeet käsikirjassa.

Oma juttu -ryhmää voi ohjata alan ammattilainen, joka on perehtynyt hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (esim. koulupsykologi, psykoterapeutti, koulukuraattori). Muutoin alan ammattilaisille suosittelemme koulutusta. Ota yhteyttä Pohjanmaan kriisikeskus Valoon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tulokset: Hankkeen tuloksia ovat tuotetut materiaalit ja toimintamuodot

(ryhmämallit, mobiilipeli ja käsikirjat). Palautteiden mukaan materiaalit ja

ryhmämallit ovat olleet toimivia, kiinnostavia ja helppokäyttöisiä. Verkkosivuilla

kävijöiden perusteella voidaan olettaa, että sekä peliä että käsikirjoja on

hyödynnetty kouluissa sekä kliinisessä asiakas- ja ryhmätyöskentelyssä.

Vaikutukset:

Yhteistyö laajasti mielenterveyden edistämiseksi ja koulukiusaamisen

vähentämiseksi on vahvistunut Vaasassa. Lisäksi kansallisella tasolla olemme

saaneet mukaan aktiivisia toimijoita (kuten opettajia, kuraattoreita,

psykologeja, psykoterapeutteja, vanhempia) koulukiusaamisen vähentämiseksi

ja ennaltaehkäisemiseksi sekä mielenterveyden lisäämiseksi. Edellä mainituille

ryhmille on myös tuotettu erilaisia materiaaleja työskentelyn tueksi.

Arvioimme, että hankkeen toimintamuodoilla on vaikutettu positiivisesti Vaasan

lasten hyvinvointitaitoihin ja olemme tarjonneet ilmaisen, opetussuunnitelman

tavoitetta palvelevan sisältökokonaisuuden valtakunnallisesti koulujen

henkilökunnan käyttöön.

Annamme suuren arvon ryhmiin osallistuneiden subjektiiviselle kokemukselle,

joita olemme palautteista saaneet, koska näin voidaan lisätä kehittämisen

tietoperusteisuutta. Palaute on kontekstisidonnaista, eikä perustu

olettamuksiin. Oma juttu -ryhmiin ja pajoihin osallistuneiden palautteiden osalta

voimme todeta, että ryhmämalli on ollut mielekäs tapa oppia hyvinvointitaitoja.

Läsnäoloseurannan mukaan osallistujat ovat erittäin hyvin sitoutuneita

ryhmään. Ryhmän on koettu tukevan itsetuntemusta, helpottavan ikävien

tunteiden ja ajatusten havainnoimista ja lisäävän tavoitteellista toimintaa

(arvojen mukaiset teot).

Magis-ryhmän osalta on todettu tutkimuksen mukaan lisäävän kaverisuhteita,

vähentävän emotionaalisia oireita ja vähentävän kiusaamista.

Magis-peli saattaa jo yksistään lisätä pelaajan hyvinvointitaitoja. Lisäksi

olemme saaneet satunnaisia palautteita siitä, että peli toimii hyvin siten, että

vanhempi lukee lapselle dialogit ja lapsi tekee valinnat pelissä. Tämä on koettu

mielekkääksi ja se on lisännyt yhteistä ymmärrystä sekä tietoisuutta lapsen

kokemusmaailmasta. Peli on saatavilla ilmaiseksi kansainvälisestikin.

Vanhempien pilottiryhmän osalta saimme alustavan käsikirjan valmiiksi ja

ryhmästä saadut palautteet olivat erinomaisia. Niistä voidaan päätellä, että

ryhmä lisää osallistujan hyvinvointitaitoja (mm. arvojen mukaiset teot,

läsnäolotaidot, itsemyötätunto).

Yläkouluun suunnattu Oma juttu -pajan pilottiryhmässä kokemukset ja

palautteet olivat hyvin samansuuntaisia kuin alakouluissa. Paja koettiin

mielekkääksi ja sen koettiin lisäävän hyvinvointia. Nuorille oli erityisen tärkeää

puhua teemoista ja tulla tietoiseksi omista arvoistaan. Pajaan on myös laadittu

alustava käsikirja sekä tehtäviä.

Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tuli ilmi, että hanketta ja siihen

kuuluneita ryhmiä pidetään tarpeellisina sekä huoltajien että opettajien

näkökulmasta. Ryhmien koettiin aiheuttavan positiivista muutosta lapsissa

ainakin niiden ollessa aktiivisesti käynnissä. Opettajat toivoivat useampia ja

pidempiaikaisia interventioita, joissa korostuu enemmän vertaistuki ja

sosioemotionaalisten taitojen edistäminen pelkän pelaamisen sijaan.

Hankkeen aikana on tavoitettu reilusti yli 12 000 ihmistä. Täten voidaan todeta,

että yhtenä suurena vaikutuksena olemme lisänneet tietoisuutta koululaisten

mielenterveyden lisäämisestä, koulukiusaamisen vähentämisestä ja

ennaltaehkäisystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuten aiemmissa tutkimuksissa on saatu

selville, koulukiusaamiseen tulisi kohdentaa useita eri toimita useiden eri

toimijoiden kautta, jotta saataisiin vaikuttavuutta. Tätä tukee mm. Magis-

ryhmän tutkimustulokset. Lisäksi näin kompleksisiin ongelmiin (mielenterveys,

koulukiusaaminen) on syytä pureutua kokeilevin mallein ja kiinnittää erityistä

huomiota kohderyhmän kokemuksiin.

Hyvä olla koulussa: Hyvinvointitaitoja hyväksymis- ja arvopohjaisten toimintamuotojen kautta 4.-6. -luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen