Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvä olla koulussa: Hyvinvointitaitoja hyväksymis- ja arvopohjaisten toimintamuotojen kautta 4.-6. -luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Porrastettuun toimintamalliin sisältyvät toimintamuodot perustuvat hyväksyntä- ja arvopohjaiseen lähtökohtaan. Mobiilipeli ja ryhmämallit lisäävät mielenterveyttä ja vähentävät koulukiusaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta. Vanhempien tueksi oma ryhmä.

Toimintaympäristö **

Hyvinvointivaltion resurssit ovat rajalliset ja kysyntä palveluille on suurta. Kouluterveyskyselyn mukaan alueen koululaisilla on esiintynyt ahdistuneisuutta ja huolta omasta mielenterveydestä. Koulukiusaaminen on haaste, johon tarvitaan monitahoisia toimia. 

Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia erilaisten menetelmien hyödyntämiseen ja levittämiseen. Digitalisaatio helpottaa saavutettavuutta. Mobiilipelejä on hyödynnetty aiemmin mm. fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Opetussuunnitelmiin on sisällytetty mm. tunne- ja sosiaalisten taitojen sekä ongelmanratkaisukyvyn harjaantuminen. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen tarkoituksena on tukea alueen koululaisten mielenterveyttä, ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja koulukiusaamista sekä vähentää mielenterveydenhäiriöitä ja koulukiusaamista. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeet:

Asiakkaat (4.-6. -luokkalaiset, heidän vanhemmat sekä alakoulujen henkilökunta)

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa toimintamalleja, jotka ovat käyttäjäystävällisiä ja helposti saavutettavia. Toimintamallien tavoite on mm. tuottaa psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja  koulukiusaamisen vähenemistä.i

Koulun henkilökunnalle tuotamme helppokäyttöistä materiaalia mm. sosiaalisten ja tunnetaitojen opettamiseen. 

Yhteiskunnallisesti tavoitteemme on vähentää mielenterveyspalvelujen tarvetta. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen koordinointi;

Susanna Kotamäki-Viinikka, hankekoordinaattori
Anne Salovaara-Kero, kriisikeskus Valon johtaja

Asiantuntijat:

Päivi Lappalainen, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Raimo Lappalainen, FT, professori, Jyväskylän yliopisto
Katariina Keinonen, PsT, psykologi, Jyväskylän yliopisto
Susanna Kotamäki-Viinikka, HTM, ET-perheterapeutti/psykoterapeutti

Pelitiimi:

Magis -pelin suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen:
Niina Hautala, KM, pääpelisuunnittelija
Jani Elojoki, Tradenomi (tietojenkäsittely), pelisuunnittelija
Aki Loponen, FM tietojenkäsittely, ohjelmistosuunnittelija, koodaus
Siiri Paananen, FM (pelitutkimus), 3D artisti, level designer
Tuisku Hiltunen, 2D artisti
Anna Stanczyk, datanomi, taidehistorian kandidaatti

Käsikirjoitus:

Anna-Lotta Lappalainen, PsM, MSc, psykologia
Katariina Keinonen, PsT, psykologi, Jyväskylän yliopisto

Sisältö, menetelmät, käsikirja ja tutkimus:

Oma juttu -ryhmät, Magis -peliryhmät ja luokkatason ryhmät
Katariina Keinonen, PsT, psykologi, Jyväskylän yliopisto
Susanna Kotamäki-Viinikka, HTM, psykoterapeutti, AmO, mielenterveyshoitaja
Raimo Lappalainen, FT, professori, Jyväskylän yliopisto
Päivi Lappalainen, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Ohjausryhmä:

Anne Salovaara-Kero pj, Pohjanmaan kriisikeskus Valo/Vaasanseudun mielenterveysseura ry
Jyrki Jokinen, Vaasan kaupunki/opetustoimi
Päivi Hällfors, Vaasan kaupunki/opetustoimi
Niina Mäntylä, Vaasan yliopisto
Sami Ojanperä, kokemusasiantuntija
Ahti Nyman, Vaasan ammattikorkeakoulu
Tuula Jäntti, Pohjanmaan seudun yhdistykset ry
Susanna Kotamäki-Viinikka, Vaasanseudun mielenterveysseura ry

Käännöstyöt:

Monica Bäck
Jani Elojoki
Milla Eriksson
Tess Malone
Johanna Sjöberg

Tavoiteltu muutos

Koululaisten psyykkisen oireilun ja koulukiusaamisen väheneminen. 

Muutoksen mittaaminen

Olemme koko toiminnan ajan mitanneet muutoksia lasten hyvinvoinnissa sekä kokemuksia eri malleista. Ryhmämuotoisten mallien osalta olemme käyttäneet esimerkiksi SDQ, Kid-Kindle® alku- ja loppumittauksia. Lisäksi kyselyissä on mitattu sitä, kuinka usein he olivat kokeneet kiusaamista tai kiusanneet. Kaverisuhteiden osalta tehtiin mittauksia. Tutkimukset ja mittaukset on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen asiantuntijoiden kanssa. 

Peliin liittyen mittasimme ja haastattelimme erilaisia käytettävyyteen sekä mielekkyyteen liittyviä asioita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasryhmää on osallistettu koko hankkeen ajan siten, että kehitteillä olevien menetelmien pilotoinnissa on haastateltu ryhmiin osallistuneita ja pelejä testanneita. Toimintamalleja on kehitetty jatkuvasti saatujen palautteiden perusteella. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeessa on hyödynnetty tutkittuun tietoon perustuvaa hyväksymis- ja omistautumisterapeuttista lähtökohtaa. Kaikki ryhmämallit sekä mobiilipeli pohjautuvat em. lähtökohtaan.

Olemme hyödyntäneet digitaalisia välineitä, kuten fyysisessä harjoittelussakin on jo aiemmin käytetty.

Idean testaus asiakkaalla

Saimme asiakkailta palautetta jatkuvasti, koska keräsimme sitä. Mobiilipelin suhteen palautetta saatiin mm. hahmon liikkuvuudesta, grafiikasta, pelattavuudesta, juonesta ja äänistä. Peliä kehitettiin koko ajan asiakkaiden palautteiden mukaisesti.

Ryhmämalleista keräsimme palautetta osallistujilta ja ohjaajien kokemuksia. Näitä myös hyödynnettiin ennen lopullisen ohjaajan ja opettajan käsikirjan kirjoittamista.

Asiakkaiden palautteet olivat merkittävä tekijä onnistuneiden toimintamuotojen kehittämisessä.

Ratkaisun testaaminen

2017: pelin aihio ja pelin juonen kehittely, alustava grafiikka, ryhmämallin suunnittelu, markkinointi, yhteistyö

2018: pelin testaamista ja kehittämistä, ryhmämallien testaaminen, markkinointi

2019: pelin testaaminen, äänet ja grafiikka lopulliseen muotoon, ryhmämallin testaamista, käsikirjoitus ryhmämalleihin, markkinointi, pelin ja käsikirjojen julkaiseminen, peli ladattavaksi (ilmaiseksi)

2020: markkinointi, jalkauttaminen, peli iStoreeen.

Kokeilun tavoitteet

Kokeiluilla tavoittelimme mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja vaikuttavien toimintamallien aikaan saamiseksi. Samalla saimme markkinoitua tuotteita sekä koululaisille että kouluille.

Kokeilussa opittua

Suurin oppimme oli, että toimivan, kiinnostavan ja vaikuttavan tuotteen kehittelemisessä on kuunneltava käyttäjien kokemuksia. Palautteiden kautta moniammatillinen tiimi kehitti toimintamuotoja.

Ratkaisun perusidea **

Porrastettuun toimintamalliin sisältyvät toimintamuodot perustuvat hyväksyntä- ja arvopohjaiseen lähtökohtaan. Toimintamallit ovat lähtökohtaisesti suunnattu 4.-6. -luokkalaisille (poikkeuksena vanhempien ryhmämalli). Toisaalta mobiilipeli soveltuu myös nuoremmille lapsille, mikäli lapsella on riittävä lukutaito tai hän voi pelata sitä vanhemman kanssa. Kehitetty mobiilipeli ja ryhmämallit lisäävät mielenterveyttä ja vähentävät koulukiusaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta. Tuotettujen toimintamuotojen (mobiilipelin ja ryhmämallit) kehitystyö on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa. 

Toimintamalleja ovat Magis-peli, Oma juttu -ryhmä, Magis-ryhmä ja vanhempien ryhmä. 

Ryhmämallin ja mobiilipelin hyödyntämisen tueksi on laadittu kouluhenkilökunnan käyttöön käsikirjoja, jotka ovat muun materiaalin ohella ladattavissa Hyvä olla koulussa -hankkeen kotisivuilta. Linkin kautta enemmän tietoa malleista ja käsikirjoja toteutuksen tueksi (kts ylempänä kohta TIETOA MUUALLA).

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hankkeen toimintamuotojen vakiinnuttamista on jatkettu aktiivisesti. Kouluille on käyty markkinoimassa ja kouluttamassa käsikirjojen hyödyntämistä osana opetus- ja ohjaustyötä.

Olemme sopineet koulutuksia liittyen Oma juttu -ryhmien ohjaukseen koulujen kanssa. Luonnollisesti yhteistyö ja muu tiedottaminen on jatkunut koko ajan. Muutoinkin verkostoitumista alan toimijoiden kanssa jatketaan ja aiemmin muodostuneita verkostoja ylläpidetään.

Pohjanmaan kriisikeskus Valon johtaja on jatkanut edelleen toimintamuotojen markkinointia ja verkostojen luomista Vaasan seudulla mm. poliittisten päättäjien, koulujen rehtoreiden ja mielenterveysalan toimijoiden keskuudessa.

Toimintaa vakiutetaan mm. verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram).

Olemme jo saaneet materiaalille ja mallille valtakunnallista ja kansainvälistä huomiota, mutta tätä yhteistyötä sekä tiedottamista jatketaan edelleen. Toimintamallit on kehitetty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tällä hetkellä aiheesta valmistellaan tieteellistä julkaisua psykologian alan tieteellisessä lehdessä julkaistavaksi.

Merkittävänä tekijänä toimintojen vakiintumiselle on Hyvä olla -hanke. Hyvä olla -hankkeen toimintaan on kytketty yhtenä oleellisena tehtävänä Hyvä olla hankkeen toimintamuotojen jalkauttaminen.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Magis-peliä voi pelata kuka vain itsenäisesti. Se on suunnattu 4.-6.-luokkalaisille, mutta sitä voi turvallisesti pelata myös nuoremmat. Peliä voi myös pelata vanhemman kanssa, jolloin peli toimii ikään kuin sadun kaltaisesti. Vanhempi voi lukea tekstit ja lapsi valita, mitä haluaa vastata. Peli on pelattavissa kolmella eri kielellä: suomi, ruotsi ja englanti.

Magis-ryhmää voi hyödyntää kouluissa koko luokkaryhmälle. Hankkeen kotisivuilta löytyy opettajan käsikirja, jossa on lukukohtaiset ohjeet. Lisäksi löytyy osallistujan työvihko. Peliä pelataan luokassa neljä kertaa (1 krt/vko). Kun oppilas on pelannut viikkokohtaisen luvun, hänelle on tehtäviä pelin lukuun liittyen. Tarkemmat ohjeet käsikirjassa.

Oma juttu -ryhmää voi ohjata alan ammattilainen, joka on perehtynyt hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (esim. koulupsykologi, psykoterapeutti, koulukuraattori). Muutoin alan ammattilaisille suosittelemme koulutusta. Ota yhteyttä Pohjanmaan kriisikeskus Valoon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Tulokset: Hankkeen tuloksia ovat tuotetut materiaalit ja toimintamuodot
(ryhmämallit, mobiilipeli ja käsikirjat). Palautteiden mukaan materiaalit ja
ryhmämallit ovat olleet toimivia, kiinnostavia ja helppokäyttöisiä. Verkkosivuilla
kävijöiden perusteella voidaan olettaa, että sekä peliä että käsikirjoja on
hyödynnetty kouluissa sekä kliinisessä asiakas- ja ryhmätyöskentelyssä.

Vaikutukset:
Yhteistyö laajasti mielenterveyden edistämiseksi ja koulukiusaamisen
vähentämiseksi on vahvistunut Vaasassa. Lisäksi kansallisella tasolla olemme
saaneet mukaan aktiivisia toimijoita (kuten opettajia, kuraattoreita,
psykologeja, psykoterapeutteja, vanhempia) koulukiusaamisen vähentämiseksi
ja ennaltaehkäisemiseksi sekä mielenterveyden lisäämiseksi. Edellä mainituille
ryhmille on myös tuotettu erilaisia materiaaleja työskentelyn tueksi.
Arvioimme, että hankkeen toimintamuodoilla on vaikutettu positiivisesti Vaasan
lasten hyvinvointitaitoihin ja olemme tarjonneet ilmaisen, opetussuunnitelman
tavoitetta palvelevan sisältökokonaisuuden valtakunnallisesti koulujen
henkilökunnan käyttöön.

Annamme suuren arvon ryhmiin osallistuneiden subjektiiviselle kokemukselle,
joita olemme palautteista saaneet, koska näin voidaan lisätä kehittämisen
tietoperusteisuutta. Palaute on kontekstisidonnaista, eikä perustu
olettamuksiin. Oma juttu -ryhmiin ja pajoihin osallistuneiden palautteiden osalta
voimme todeta, että ryhmämalli on ollut mielekäs tapa oppia hyvinvointitaitoja.
Läsnäoloseurannan mukaan osallistujat ovat erittäin hyvin sitoutuneita
ryhmään. Ryhmän on koettu tukevan itsetuntemusta, helpottavan ikävien
tunteiden ja ajatusten havainnoimista ja lisäävän tavoitteellista toimintaa
(arvojen mukaiset teot).

Magis-ryhmän osalta on todettu tutkimuksen mukaan lisäävän kaverisuhteita,
vähentävän emotionaalisia oireita ja vähentävän kiusaamista.
Magis-peli saattaa jo yksistään lisätä pelaajan hyvinvointitaitoja. Lisäksi
olemme saaneet satunnaisia palautteita siitä, että peli toimii hyvin siten, että
vanhempi lukee lapselle dialogit ja lapsi tekee valinnat pelissä. Tämä on koettu
mielekkääksi ja se on lisännyt yhteistä ymmärrystä sekä tietoisuutta lapsen
kokemusmaailmasta. Peli on saatavilla ilmaiseksi kansainvälisestikin.

Vanhempien pilottiryhmän osalta saimme alustavan käsikirjan valmiiksi ja
ryhmästä saadut palautteet olivat erinomaisia. Niistä voidaan päätellä, että
ryhmä lisää osallistujan hyvinvointitaitoja (mm. arvojen mukaiset teot,
läsnäolotaidot, itsemyötätunto).

Yläkouluun suunnattu Oma juttu -pajan pilottiryhmässä kokemukset ja
palautteet olivat hyvin samansuuntaisia kuin alakouluissa. Paja koettiin
mielekkääksi ja sen koettiin lisäävän hyvinvointia. Nuorille oli erityisen tärkeää
puhua teemoista ja tulla tietoiseksi omista arvoistaan. Pajaan on myös laadittu
alustava käsikirja sekä tehtäviä.

Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tuli ilmi, että hanketta ja siihen
kuuluneita ryhmiä pidetään tarpeellisina sekä huoltajien että opettajien
näkökulmasta. Ryhmien koettiin aiheuttavan positiivista muutosta lapsissa
ainakin niiden ollessa aktiivisesti käynnissä. Opettajat toivoivat useampia ja
pidempiaikaisia interventioita, joissa korostuu enemmän vertaistuki ja
sosioemotionaalisten taitojen edistäminen pelkän pelaamisen sijaan.

Hankkeen aikana on tavoitettu reilusti yli 12 000 ihmistä. Täten voidaan todeta,
että yhtenä suurena vaikutuksena olemme lisänneet tietoisuutta koululaisten
mielenterveyden lisäämisestä, koulukiusaamisen vähentämisestä ja
ennaltaehkäisystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuten aiemmissa tutkimuksissa on saatu
selville, koulukiusaamiseen tulisi kohdentaa useita eri toimita useiden eri
toimijoiden kautta, jotta saataisiin vaikuttavuutta. Tätä tukee mm. Magis-
ryhmän tutkimustulokset. Lisäksi näin kompleksisiin ongelmiin (mielenterveys,
koulukiusaaminen) on syytä pureutua kokeilevin mallein ja kiinnittää erityistä
huomiota kohderyhmän kokemuksiin.