Hyvä olla koulussa: Hyvinvointitaitoja hyväksymis- ja arvopohjaisten toimintamuotojen kautta 4.-6. -luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen
Porrastettuun toimintamalliin sisältyvät toimintamuodot perustuvat hyväksyntä- ja arvopohjaiseen lähtökohtaan. Mobiilipeli ja ryhmämallit lisäävät mielenterveyttä ja vähentävät koulukiusaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta. Vanhempien tueksi oma ryhmä.
Toimintamallin nimi
Porrastettuun toimintamalliin sisältyvät toimintamuodot perustuvat hyväksyntä- ja arvopohjaiseen lähtökohtaan. Mobiilipeli ja ryhmämallit lisäävät mielenterveyttä ja vähentävät koulukiusaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta. Vanhempien tueksi oma ryhmä.
Porrastettuun toimintamalliin sisältyvät toimintamuodot perustuvat hyväksyntä- ja arvopohjaiseen lähtökohtaan. Toimintamallit ovat lähtökohtaisesti suunnattu 4.-6. -luokkalaisille (poikkeuksena vanhempien ryhmämalli). Toisaalta mobiilipeli soveltuu myös nuoremmille lapsille, mikäli lapsella on riittävä lukutaito tai hän voi pelata sitä vanhemman kanssa. Kehitetty mobiilipeli ja ryhmämallit lisäävät mielenterveyttä ja vähentävät koulukiusaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta. Tuotettujen toimintamuotojen (mobiilipelin ja ryhmämallit) kehitystyö on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa.
Toimintamalleja ovat Magis-peli, Oma juttu -ryhmä, Magis-ryhmä ja vanhempien ryhmä.
Ryhmämallin ja mobiilipelin hyödyntämisen tueksi on laadittu kouluhenkilökunnan käyttöön käsikirjoja, jotka ovat muun materiaalin ohella ladattavissa Hyvä olla koulussa -hankkeen kotisivuilta. Linkin kautta enemmän tietoa malleista ja käsikirjoja toteutuksen tueksi (kts ylempänä kohta TIETOA MUUALLA).
Hyvinvointivaltion resurssit ovat rajalliset ja kysyntä palveluille on suurta. Kouluterveyskyselyn mukaan alueen koululaisilla on esiintynyt ahdistuneisuutta ja huolta omasta mielenterveydestä. Koulukiusaaminen on haaste, johon tarvitaan monitahoisia toimia.
Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia erilaisten menetelmien hyödyntämiseen ja levittämiseen. Digitalisaatio helpottaa saavutettavuutta. Mobiilipelejä on hyödynnetty aiemmin mm. fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen.
Opetussuunnitelmiin on sisällytetty mm. tunne- ja sosiaalisten taitojen sekä ongelmanratkaisukyvyn harjaantuminen.
Asiakasryhmää on osallistettu koko hankkeen ajan siten, että kehitteillä olevien menetelmien pilotoinnissa on haastateltu ryhmiin osallistuneita ja pelejä testanneita. Toimintamalleja on kehitetty jatkuvasti saatujen palautteiden perusteella.
Hankkeen toimintamuotojen vakiinnuttamista on jatkettu aktiivisesti. Kouluille on käyty markkinoimassa ja kouluttamassa käsikirjojen hyödyntämistä osana opetus- ja ohjaustyötä.
Olemme sopineet koulutuksia liittyen Oma juttu -ryhmien ohjaukseen koulujen kanssa. Luonnollisesti yhteistyö ja muu tiedottaminen on jatkunut koko ajan. Muutoinkin verkostoitumista alan toimijoiden kanssa jatketaan ja aiemmin muodostuneita verkostoja ylläpidetään.
Pohjanmaan kriisikeskus Valon johtaja on jatkanut edelleen toimintamuotojen markkinointia ja verkostojen luomista Vaasan seudulla mm. poliittisten päättäjien, koulujen rehtoreiden ja mielenterveysalan toimijoiden keskuudessa.
Toimintaa vakiutetaan mm. verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram).
Olemme jo saaneet materiaalille ja mallille valtakunnallista ja kansainvälistä huomiota, mutta tätä yhteistyötä sekä tiedottamista jatketaan edelleen. Toimintamallit on kehitetty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tällä hetkellä aiheesta valmistellaan tieteellistä julkaisua psykologian alan tieteellisessä lehdessä julkaistavaksi.
Merkittävänä tekijänä toimintojen vakiintumiselle on Hyvä olla -hanke. Hyvä olla -hankkeen toimintaan on kytketty yhtenä oleellisena tehtävänä Hyvä olla hankkeen toimintamuotojen jalkauttaminen.
Tulokset: Hankkeen tuloksia ovat tuotetut materiaalit ja toimintamuodot
(ryhmämallit, mobiilipeli ja käsikirjat). Palautteiden mukaan materiaalit ja
ryhmämallit ovat olleet toimivia, kiinnostavia ja helppokäyttöisiä. Verkkosivuilla
kävijöiden perusteella voidaan olettaa, että sekä peliä että käsikirjoja on
hyödynnetty kouluissa sekä kliinisessä asiakas- ja ryhmätyöskentelyssä.
Vaikutukset:
Yhteistyö laajasti mielenterveyden edistämiseksi ja koulukiusaamisen
vähentämiseksi on vahvistunut Vaasassa. Lisäksi kansallisella tasolla olemme
saaneet mukaan aktiivisia toimijoita (kuten opettajia, kuraattoreita,
psykologeja, psykoterapeutteja, vanhempia) koulukiusaamisen vähentämiseksi
ja ennaltaehkäisemiseksi sekä mielenterveyden lisäämiseksi. Edellä mainituille
ryhmille on myös tuotettu erilaisia materiaaleja työskentelyn tueksi.
Arvioimme, että hankkeen toimintamuodoilla on vaikutettu positiivisesti Vaasan
lasten hyvinvointitaitoihin ja olemme tarjonneet ilmaisen, opetussuunnitelman
tavoitetta palvelevan sisältökokonaisuuden valtakunnallisesti koulujen
henkilökunnan käyttöön.
Annamme suuren arvon ryhmiin osallistuneiden subjektiiviselle kokemukselle,
joita olemme palautteista saaneet, koska näin voidaan lisätä kehittämisen
tietoperusteisuutta. Palaute on kontekstisidonnaista, eikä perustu
olettamuksiin. Oma juttu -ryhmiin ja pajoihin osallistuneiden palautteiden osalta
voimme todeta, että ryhmämalli on ollut mielekäs tapa oppia hyvinvointitaitoja.
Läsnäoloseurannan mukaan osallistujat ovat erittäin hyvin sitoutuneita
ryhmään. Ryhmän on koettu tukevan itsetuntemusta, helpottavan ikävien
tunteiden ja ajatusten havainnoimista ja lisäävän tavoitteellista toimintaa
(arvojen mukaiset teot).
Magis-ryhmän osalta on todettu tutkimuksen mukaan lisäävän kaverisuhteita,
vähentävän emotionaalisia oireita ja vähentävän kiusaamista.
Magis-peli saattaa jo yksistään lisätä pelaajan hyvinvointitaitoja. Lisäksi
olemme saaneet satunnaisia palautteita siitä, että peli toimii hyvin siten, että
vanhempi lukee lapselle dialogit ja lapsi tekee valinnat pelissä. Tämä on koettu
mielekkääksi ja se on lisännyt yhteistä ymmärrystä sekä tietoisuutta lapsen
kokemusmaailmasta. Peli on saatavilla ilmaiseksi kansainvälisestikin.
Vanhempien pilottiryhmän osalta saimme alustavan käsikirjan valmiiksi ja
ryhmästä saadut palautteet olivat erinomaisia. Niistä voidaan päätellä, että
ryhmä lisää osallistujan hyvinvointitaitoja (mm. arvojen mukaiset teot,
läsnäolotaidot, itsemyötätunto).
Yläkouluun suunnattu Oma juttu -pajan pilottiryhmässä kokemukset ja
palautteet olivat hyvin samansuuntaisia kuin alakouluissa. Paja koettiin
mielekkääksi ja sen koettiin lisäävän hyvinvointia. Nuorille oli erityisen tärkeää
puhua teemoista ja tulla tietoiseksi omista arvoistaan. Pajaan on myös laadittu
alustava käsikirja sekä tehtäviä.
Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tuli ilmi, että hanketta ja siihen
kuuluneita ryhmiä pidetään tarpeellisina sekä huoltajien että opettajien
näkökulmasta. Ryhmien koettiin aiheuttavan positiivista muutosta lapsissa
ainakin niiden ollessa aktiivisesti käynnissä. Opettajat toivoivat useampia ja
pidempiaikaisia interventioita, joissa korostuu enemmän vertaistuki ja
sosioemotionaalisten taitojen edistäminen pelkän pelaamisen sijaan.
Hankkeen aikana on tavoitettu reilusti yli 12 000 ihmistä. Täten voidaan todeta,
että yhtenä suurena vaikutuksena olemme lisänneet tietoisuutta koululaisten
mielenterveyden lisäämisestä, koulukiusaamisen vähentämisestä ja
ennaltaehkäisystä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kuten aiemmissa tutkimuksissa on saatu
selville, koulukiusaamiseen tulisi kohdentaa useita eri toimita useiden eri
toimijoiden kautta, jotta saataisiin vaikuttavuutta. Tätä tukee mm. Magis-
ryhmän tutkimustulokset. Lisäksi näin kompleksisiin ongelmiin (mielenterveys,
koulukiusaaminen) on syytä pureutua kokeilevin mallein ja kiinnittää erityistä
huomiota kohderyhmän kokemuksiin.
Kansikuva
