Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvän mielen julkaisut – voimaannuttavia sanoja ja kuvia arjen iloksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Osallistujat kirjoittavat tekstejä ja ottavat valokuvia, jotka yhdistetään julkaisuiksi sosiaaliseen mediaan, lehteen tai muuhun tarkoitukseen. Hyvän mielen julkaisut ovat joustavaa luovaa toimintaa, jossa osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa ja ilahduttaa muita.

Toimintaympäristö

Toimintamallia on sovellettu seurakunnan toiminnassa ja se sopii myös järjestöjen ja yhdistysten käyttöön.  Toimintamallin voi liittää myös osaksi sivistys- ja vapaa-aikatoimen palveluja tai sote-palveluja – esimerkiksi osaksi kirjaston tai vertaistukiryhmän toimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Järjestävä taho voi perustaa uuden ryhmän markkinoimalla toimintaa niille, joiden katsotaan hyötyvän luovasta ryhmätoiminnasta. Kirjoitustuokioita voidaan tarjota jo olemassa oleville ryhmille, kuten mielenterveyskuntoutujien ryhmälle tai vertaistukiryhmälle. Toimintaa voidaan toteuttaa myös palveluissa osana hyvinvointia tukevaa työtä.

Toimintaan voidaan etsiä osallistujia käyttäen järjestäjän ilmoituskanavia. Toimintamallia kehittäneen hankkeen kanavina olivat seurakunnan lehti, hankkeen verkkosivut ja sosiaalinen media sekä hankkeen osallistujien ja yhteistyökumppaneiden sähköpostitiedotteet. 

Toissijaisena kohderyhmänä ovat hyvän mielen julkaisuja seuraavat sosiaalisen median käyttäjät ja lukijat.

Ratkaisun perusidea

Hyvän mielen julkaisujen tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä tuottavia julkaisuja sovitulle alustalle sosiaaliseen mediaan, lehteen tai muihin julkaisuihin. Julkaisuissa voi olla kuvia, tekstiä tai molempia.  Osallistujat voivat osallistua yhteiseen kirjoitustuokioon tai lähettää oman tekstin tai valokuvan yhteyshenkilölle, joka luo tekstistä ja kuvasta julkaisun organisaation kanaville. Toimintaan osallistuminen tarjoaa onnistumisen, merkityksellisyyden ja yhteisöön kuulumisen kokemuksia.

Toiminta onnistuu helposti myös etäyhteyksien välityksellä. Toiminta voidaan yhdistää osaksi erilaisia ryhmätoimintoja tai palveluja, ja osallistuminen on aina vapaaehtoista.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvän mielen julkaisut -toiminnan aloittamiseksi tarvitaan kirjoittamisesta, kuvaamisesta tai molemmista innostunut vapaaehtoisten ryhmä.  Ryhmän kokouksiin tarvitaan vapaaehtoinen ohjaaja, joka pitää toimintaa kasassa ja innostaa toimimaan. Ohjaajalta ei edellytetä koulutusta, mutta ohjaajan hyvät vuorovaikutustaidot auttavat ryhmää sopimaan toimintatavoista ja innostus luovasta ilmaisusta vie toimintaa eteenpäin. Esimerkiksi luovien kirjoitustehtävien tuntemus on eduksi. Osallistujien taustatukena on järjestävän tahon yhteyshenkilö, joka julkaisee ryhmän tuotokset sovitulla julkaisualustalla. On tärkeää, että ryhmäläiset tietävät, missä julkaisut julkaistaan ja minkä tyylinen julkaisualusta on.

Ryhmän kirjoittamistuokioita pidetään sovituin väliajoin kokoontumalla yhteen tai etäyhteyden välityksellä. Toimintaan voi osallistua myös lähettämällä oman tekstin tai valokuvan yhteyshenkilölle. Julkaistavat aineistot tallennetaan sopivaksi katsotulle tallennusalustalle (esim. Microsoft Teams). Ryhmässä keskustellen yhdessä päätetään, mitkä tekstit ja kuvat yhdistetään, mikäli kuvaaja ja tekstin kirjoittanut ovat eri henkilö.

Jokaiseen tekstiin ja kuvaan merkitään niiden tekijät, kun ne viedään tallennusalustalle. Tekijät voivat käyttää myös nimimerkkiä. Ryhmäläiset päättävät, kerrotaanko julkaisuissa niiden tekijät nimillä tai nimimerkillä. Jokaisen nimi julkaistaan, jos hän niin haluaa. Yhteyshenkilö ottaa tekijöiden yhteystiedot talteen mahdollista myöhempää yhteydenpitoa varten. Lue lisää tekijänoikeuksista kohdasta ”Vinkit toimintamallin soveltajille”.

Toimintaan voi osallistua ilman aiempaa kirjoittamistaustaa. Yhteisesti luotujen kokous- ja toimintakäytäntöjen myötä ryhmä voi toimia turvallista kohtaamista ja luovuutta tukevassa hengessä. Kirjoitustuokion toimintatavoista päätetään ohjaajan ohjaamana tai yhdessä, ja osallistujat päättävät, antavatko tekstinsä tai kuvansa julkaistavaksi vai kirjoittavatko he niitä vain omaksi ilokseen. Ryhmän kokouksissa voidaan myös päättää kokous kerrallaan, kuka on ohjaaja ja kokouskutsujen välittäjä. Julkaisukanavana voi toimia esimerkiksi järjestävän tahon verkkosivut, sosiaalinen media tai paikallislehti.

Toiminnan päätyttyä sähköinen teksti- ja kuvamateriaaliarkisto jää järjestävän tahon hallinnoitavaksi. Jos materiaalia käytetään aivan eri yhteydessä tai formaatissa, josta ryhmäläisten kanssa on sovittu, kirjoittajalta ja kuvaajalta kysytään lupa uuteen julkaisuun. Aiemmin julkaistuja julkaisuja voidaan kuitenkin koota esimerkiksi raporttiin ilman uutta lupaa, kunhan kerrotaan, missä julkaisut on alun perin julkaistu. On silti hyvä tapa myös tällöin informoida tekijöitä.

Toiminnassa tarvitaan kokoustilan lisäksi tietokonetta tai älylaitetta. Tietokonetta tai älylaitetta tarvitaan myös etätapaamisten kutsujen luomiseen sekä etäkokouksia varten. Lisäksi osallistujat tarvitsevat yksilöllisten tarpeiden mukaan esimerkiksi kyniä, paperia ja laitteita, joilla ottaa valokuvia.

Julkaisuilla on tarkoitus tuottaa iloa ja kiinnittää huomiota pieniin hyviin asioihin. Onnistuessaan toiminnan hyvinvointivaikutus kohdistuu sekä tekijään että lukijaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Valokuvan ja luovan kirjoittamisen yhdistäminen julkaisuksi mahdollistaa kokemuksen yhteisestä tekemisestä. Oman tekstin tai valokuvan näkyminen julkisella kanavalla sekä siitä saatu palaute voi vahvistaa myönteistä minäkuvaa sekä merkityksellisyyden kokemista omasta tekemisestä.

Pelkästään kirjoittaminen voi olla osallistujan hyvinvointia tukevaa. Yhdessä kirjoittamisen vuorovaikutteisuus mahdollistaa vahvemman osallisuuden kokemuksen. Kirjoittamisen muotona voi olla esimerkiksi tekniikka, jolla teksti kootaan kaikkien kirjoittajien ajatuksia yhdistellen lopulliseksi julkaisuksi.

Osallisuutta saattaa syntyä myös välillisesti, sillä julkaisun näkeminen voi innostaa some-käyttäjää tai lukijaa vastaavaan toimintaan eli kirjoittamaan tai valokuvaamaan itse. Ryhmätoimintaan ei ole välttämätöntä osallistua, vaan yhteisöllisyyttä voi kokea myös esimerkiksi lähettämällä pelkkiä valokuvia some-julkaisukäyttöön.

HYVÄ TEKO TARTTUU -HANKKEESSA KÄYTETTY TOIMINTATAPA

Seuraavaksi esitellään hyväksi havaittu toimintatapa, jota voi soveltaa oman ryhmän tarpeiden mukaan. Kirjoittajat kokoontuvat yhteen paikkaan tai etäyhteyksillä 3–4 viikon välein. Tapaamisessa kirjoitetaan ja jaetaan kirjoituksia noin tunnin ajan. Aihe on etukäteen päätetty ja se on saatu järjestävältä taholta tai keksitty itse.

Tapaamisen kulku: 

  1. Tervehtiminen ja lyhyt kuulumisten vaihto.
  2. Todetaan tai valitaan aihe.
  3. Kirjoitetaan kaikkien näkyville sanoja ja lauseita, mitä aiheesta tulee mieleen. 
  4. Vetäydytään noin 15 minuutiksi kirjoittamaan yksin rauhassa valitusta aiheesta yksi tai useampia lyhyitä tekstejä, joiden tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä lukijalle.
  5. Luetaan tekstit ääneen toisille. Kukin voi valita itse kirjoituksistaan sen tekstin, minkä haluaa muille lukea.
  6. Sovitaan seuraava kirjoittamisaika paikalla olevien kesken. 
  7. Joku vapaaehtoisista osallistujista kutsuu seuraavan kokouksen esimerkiksi kalenterikutsulla, sähköpostilla tai puhelimen viestisovelluksella. Kokouskutsu välitetään myös järjestävän tahon vastuuhenkilöille, jotka välittävät kutsua mahdollisille uusille kirjoittajille.
  8. Kukin tallentaa haluamansa tekstit nimellään tai nimimerkillä valitulle tallennusalustalle ”julkaisuvalmiit tekstit” -kansioon tai lähettää ne sähköpostitse järjestävän tahon yhteishenkilölle.

Kirjoittajat voivat kirjoittaa tekstejä myös pyydettyihin tarkoituksiin kuten tapahtumiin ja muiden ryhmien käyttöön.

Yhteyshenkilön on hyvä ottaa talteen kirjoittajien yhteystiedot mahdollista myöhempää yhteydenpitoa varten. Yhteyshenkilö kirjaa myös ylös, mitä kirjoitusten käytöstä on ryhmän kanssa sovittu.

KUVIEN TUOTTAMINEN

Kirjoittajat ja muut valokuvaajat ottavat kuvia, kun heille sopii, ja tallentavat niitä sovitulle tallennusalustalle tai lähettävät niitä tiedotuksesta vastaavalle yhteishenkilölle. Kuvan tietoihin tallennetaan kuvaajan nimi. Mikäli toivotaan kuvia tietystä aiheesta, tiedotuksesta vastaava on yhteydessä ryhmään. Myös kuvien osalta yhteyshenkilön on hyvä ottaa talteen kuvaajien yhteystiedot ja kirjata ylös, mitä kuvien käytöstä on sovittu.

SISÄLLÖN SUUNNITTELU

Kirjoittajat ja kuvaajat sekä järjestävän tahon yhteyshenkilö tapaavat muutamia kertoja vuodessa. Tapaamisissa suunnitellaan tulevia aiheita ja sovitaan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista. Tapaamisissa on hyvä aika ajoin kerrata, mitä kirjoitusten ja kuvien käytöstä on sovittu (esim. millä alustalla niitä julkaistaan), jotta asia on kaikille selvää.

PALAUTE

Julkaisuihin voi sosiaalisessa mediassa tulla palautetta. Järjestävän tahon yhteishenkilö kertoo osallistujille saamaansa palautetta teksteistä ja kuvista sekä esimerkiksi sosiaalisen median julkaisujen tilastotietoja. Riippuen julkaisukanavasta palautetta voi myös itse seurata.

TARVITTAVAT RESURSSIT

VETÄJÄ

Vapaaehtoisista osallistujista jonkun täytyy olla kokoontumisen vetäjä. Vetovastuu voi myös vaihtua osallistujien kesken. Mahdollisuuksien mukaan vetäjä voisi olla perehtynyt luoviin menetelmiin tai innostunut kirjoittamisesta.

JULKAISULUVAT

Toiminnan alkaessa luodaan julkaisulupakäytänteet teksteistä ja kuvista. Sovitulle tallennusalustalle tallennetaan ainoastaan jaettavaksi tarkoitettua materiaalia. Tekstien ja kuvien yhteydessä mainitaan, käytetäänkö tekijän nimeä julkaisussa. Tekijä voi ilmoittaa, että aina, kun hänen kuviaan tai tekstiään (esim. runo) käytetään, nimi pitää mainita. Anonyymeissä julkaisuissa voidaan käyttää nimimerkkeinä esimerkiksi ”Hyvän mielen kirjoittajat” ja ”Hyvän mielen kuvaajat.”

Kuvien ja tekstien oikeuksista täytyy sopia julkaisijan ja tekijöiden välillä. Yhdessä täytyy sopia esimerkiksi siitä, saako kuvan tai tekstin julkaista esimerkiksi vain kerran vai siirtyvätkö sen oikeudet julkaisijalle, ja minkä tyyppisillä alustoilla tai julkaisuformaateissa kuva tai teksti voidaan julkaista. Jos tekijöiden yhteystiedot ovat tallella, toisentyyppisellä alustalla tai formaatissa julkaisusta voidaan sopia myös jälkikäteen. Tutustu alan ohjeisiin esimerkiksi täällä:

Ryhmässä voidaan myös tutustua avoimen julkaisemisen Creative Commons -lisenssivaihtoehtoihin ja tekijät voivat määritellä, onko tuotos täysin tai tietyillä ehdoilla kaikkien vapaasti käytettävissä.

VÄLINEET

Tapaamisessa tekstiä voi kirjoittaa kynällä paperille, mutta tietokonetta tai älylaitetta tarvitaan tekstien kirjoittamiseksi lähetysmuotoon sekä valokuvien lähettämiseksi. Tietokonetta tai älylaitetta tarvitaan etätapaamisten kutsuja varten sekä etäkokouksia varten.

TILAT

Toiminta onnistuu etäyhteyksin tai kasvokkaisena tapaamisena järjestävän tahon kokoontumistiloissa tai muissa sopivissa tiloissa.

JULKAISUKANAVA

Järjestävällä taholla tulee olla kanava julkaisuja varten sekä yhteyshenkilö, joka kokoaa aineiston julkaistavaksi. Julkaisukanavan voi toimia esimerkiksi järjestävän tahon verkkosivut, Facebook-sivu, Instagram-tili, verkkolehti tai painettu lehti.

KULUT

Kirjoittaminen, valokuvaaminen ja julkaisujen tekeminen eivät aiheuta kustannuksia. Varoja tarvitaan, mikäli halutaan tuottaa julkaisuista painettuja tuotteita tai julkaisemiseen verkossa halutaan käyttää graafista suunnittelija tai taittajaa.

TOIMINNAN INTEGROINTI

Kirjoittamista ja valokuvaamista voidaan toteuttaa muiden toimintojen yhteydessä esimerkiksi toimintapäivien tai luontoretkien yhteydessä. Näin toimintaan voidaan saada mukaan myös uusia yleisöjä sekä osallistujia. Kirjoittamisesta ja/tai valokuvaamisesta voidaan tehdä kampanja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa ja saavuttaa suurempia ihmismääriä.

KEHITTÄJÄT

Toimintamallin ovat kehittäneet Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan Hyvä teko tarttuu -hankkeen vapaaehtoiset yhteistyössä seurakunnan hanke- ja tiedotuksen työntekijöiden kanssa.

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Hyvä teko tarttuu -osallisuuden ja vapaaehtoisuuden kehittäminen Mikkelissä (ESR 2019–2022) tehtyyn kehittämistyöhön.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: PIENTEN HYVIEN TEKOJEN NÄKEMINEN JA TEKEMINEN EDISTÄÄ OSALLISUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

 

Toimintamalli luo helpon kanavan liittyä luovan tekemisen ryhmään. Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä tarjotessaan omaehtoisen kanavan luovaan ilmaisuun, ryhmään kuulumiseen ja hyvän jakamiseen. Toimintaan osallistuminen on joustavaa, sillä ryhmään voi osallistua etäyhteyksillä ja sen verran kuin haluaa, tai omia kirjoituksia ja valokuvia voi jakaa myös ilman ryhmään kuulumista. (1)

Toimintamallissa ryhmä määrittelee toimintatapansa ja tavoitteensa itse. Kirjoitustuokiot tarjoavat seuraa, kokemuksen yhdenvertaisuudesta ja kehittävät omaa ilmaisua. Toiminta innostaa osallistumaan niin ryhmään kuin hyvän tuottamiseen. Ryhmän toiminta ja tuotokset voidaan integroida järjestävän tahon muuhun toimintaan ja viestintään. (2)

Toiminnassa tuotetaan julkaisuja niin iloksi ryhmälle kuin kaikille ryhmän julkaisuja seuraaville esimerkiksi seurakuntalaisille tai kuntalaisille. Toiminta antaa osallistujille mahdollisuuden olla aktiivisia yhteisön jäseniä ja saada näin yhteisöllisyyden kokemuksia sekä seuraa. Toiminta liittää yhteisöön julkaisujen lisäksi esimerkiksi integroivan toiminnan kautta (esimerkiksi tapahtumat) tai jos tuotoksia julkaistaan uusissa yhteyksissä esimerksi kirjana, videoteoksena tai lausumana). (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Hyvän mielen julkaisut 6.9.2022 (pdf 302 kt)