Hyvän mielen kulttuurikerho® - Mielen hyvinvointia edistävien kerhojen toimintaan

Hyvän mielen kulttuurikerho® innostaa yhdistyksiä ja erilaisia ikääntyvien ryhmiä kehittämään mielen hyvinvointia vahvistavaa toimintaa ja kannustaa ikääntyneitä osallistumaan. 

Toimintaympäristö **

Valtioneuvostossa julkaistu Mielenterveysstrategia (Sosiaali- ja terveysministeriö 11.02.2020) tunnistaa mielenterveyden merkityksen muuttuvassa maailmassa. Mielenterveys nähdään voimavaraksi, jota voidaan tukea. Mielenterveyden häiriöitä voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti sekä niihin liittyvää syrjintää ja leimaamista vähentää, kaikissa ikäryhmissä.

Myös järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminnalla on merkittävä rooli ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Erityisesti tulisi tukea syrjäytymisvaarassa olevia iäkkäitä. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat muun muassa (THL  2019):

  • köyhyys, vähäinen koulutus, vammaisuus, mielenterveyden ongelmat, alentunut toimintakyky, heikko turvaverkko

Ikääntyvien hyvinvointiin tarvitaan yhdenvertaista panostusta, myös siten, että iäkkäät pääsevät mukaan yhteisön elämään. Tärkeää on, että tunne osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tällöin kannattaa:

  • järjestää ikääntyville tiloja ja tapoja tehdä yhdessä ja kohdata toisiaan
  • luoda kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoistyölle hyvät edellytykset toimia alueella
  • tarjota iäkkäille mahdollisuuksia opiskella, liikkua ja harrastaa kulttuuria
  • kuulla iäkkäitä yhteisessä päätöksenteossa
  • ottaa huomioon toiminnan vaikutukset ikääntyviin.

Nämä odotukset vaikuttavat  Hyvän mielen kulttuurikerho -toiminnan taustalla, toimipa se missä päin Suomea tahansa.
 

Liitteet
Liitteet
Kuva
Kuvassa piirrosukkeli hapuilee
Alussa oli ajatus.....
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n Elinvoimaa -toiminnassa tähdätään ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen erilaisin sosiaalisin sekä toiminnallisin muodoin. Yhdistettynä nämä kaksi näkökulmaa kokoaa ihmiset yhteen. Hyvän mielen kulttuurikerhossa ikääntyneet nähdään aktiivisina osallistujina, ryhmässä toimijoina ja yhteisön elämäntapaa uudellakin tavalla toteuttavina yksilöinä. Kerhossa eläkkeensaajat ajattelevat, suunnittelevat ja elävät toimintakulttuuriaan todeksi.

Ensimmäinen Hyvän mielen kulttuurikerho® käynnistettiin vuonna 2014 alussa Turkuun. Turun Eläkkeensaajien kahden jäsenen, Heljä Haltsosen ja Juhani Pörtforsin, toimesta.

Turussa kaivattiin erilaista, hieman uudenlaista ja nuoremmille eläkkeensaajille tarkoitettua toimintaa. Nyt HMKK-koulutuksen on käynyt jo 105 ikääntyvää ja kerhoja on käynnissä eri puolilla Suomea.

Liitteet
Kuva
Turun ryhmää voidaan kuvata myös linnut langalla kuvalla
.... sitten meitä oli kaksi.....
ja kohta jo 70 osallistujaa......
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvän mielen kulttuurikerho® -toiminnan käynnistämiseen on hyvä valita kaksi ns. ohjaajaa. Ohjaajien koulutusta tarjotaan EKL Elinvoimaa-toiminnassa. Koulutus soveltuu kaikille ikääntyville. Ohjaajat kutsuvat ikääntyviä suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Ryhmään voi tulla eri-ikäisiä ikääntyviä.

- Toimijajoukkoa innostaa se, kun heistä jokainen pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä tuleva toiminta on, tekemään ehdotuksia ja priorisoimaan niitä yhdessä.
- Myös se innostaa, kun vastuita jaetaan. Ohjaajien ei tarvitse itse tehdä kaikkea ns. valmiiksi.
- Kukin ryhmäläinen voi ottaa vastuuta eri tapahtumakerroista ja vahvistaa niiden toteuttamista teemaan sopivalla asiantuntijalla tai osaajalla (jokainen tuntee jonkun jossakin, joka osaa jotakin enemmän).
- Eri tapaamiskerroilla voi olla eri teema, eri vastuuhenkilö(t) ja yhteistyökumppani. 
- Näin vastuukysymykset eivät nouse toiminnan esteeksi.
- Yhdessä voidaan sopia, että ohjaajat vastaavat suunnitelman päivittämisestä ja mahdollisesti tiedottamisesta.

Liitteet
Kuva
Meloen kohti auringonlaskua
Yksin ei kaikkea tarvitse tehdä.
Tavoiteltu muutos

Hyvän mielen kulttuurikerho® -toiminnalla haetaan ikääntyvien elämään sisältöä, ryhmien toimintaan monipuolisuutta, osallistumisen mahdollisuuksia ja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttamista, asuipa missä päin Suomea tahansa. 

Henkilökohtaisina muutoksina haetaan:  

  • psyykkisten voimavarojen vahvistumista 
  • omaan elämään vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymistä  
  • toiveikkuuden ja elämänhallinnan lisääntymistä
  • sosiaalisten suhteiden lisääntymistä 
  • myönteistä käsitystä omasta itsestä vahvistuu
Muutoksen mittaaminen

Hyvän mielen kulttuurikerho® -toimintaan osallistuvien ikääntyvien mielen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia voidaan mitata esim. Positiivinen mielenterveysmittarilla.

Positiivinen mielenterveys antaa mahdollisuuden nauttia elämästä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, auttaa meitä jaksamaan arjessa ja selviytymään vastoinkäymisistä (THL 2019). Positiivisen mielenterveyden käsitteitä on useita, mutta yhteistä niille on, että niissä korostetaan eri painotuksin yksilön

  • psyykkisiä voimavaroja (esimerkiksi taito kohdata vastoinkäymisiä),
  • vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään,  
  • toiveikkuutta ja elämänhallinnan tunnetta, 
  • tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloa sekä 
  • myönteistä käsitystä omasta itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista (esimerkiksi hyvä itsetunto).

Mittari kehitettiin Warwickin ja Edinburghin yliopistoissa ja siitä on olemassa kaksi versiota: pitkä 14-osioinen (WEMWBS) ja lyhyt 7-osioinen versio (SWEMWBS). Hyvän mielen kulttuurikerho® -toiminnassa on tämä mittari käytössä.

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Hyvän mielen kulttuurikerho® (HMKK) on EKL:n oma tuotesuojattu toimintakokonaisuus, joka sisältää mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarkoitettuja menetelmiä ja -koulutuspaketin. Hyvän mielen kulttuurikerho® on tarkoitettu kaikille EKL-yhdistyksille, eläkkeensaajille ja ikäntyneille, niin maaseudulla kuin kaupungissa.

Menetelmistä julkaistu käsikirja ja koulutus tukevat kerhon suunnittelua ja käytännön toteuttamista. Menetelmät ovat muokattavissa erilaisten yhteisöjen toimintaan ja erilaisille alueille sopivaksi sekä myös eri kumppaneiden kanssa toteutettavaksi. 

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä Hyvän mielen kulttuurikerho® -toiminnassa ovat EKL-yhdistysten alueilla asuvat eläkkeellä olevat ikääntyneet.

HMK-Kerhojen (HMKK 2018; 2019) toiminnasta kootaan kerho-ohjaajilta kerhojen-, osallistujien- ja tapaamisten määrät sekä osallistujien kokemuksia sähköpostilla ja puhelimitse. Ohjaajatapaamisissa tietoa kootaan keskustelemalla. Tietoa hyödynnetään mielen hyvinvoinnin ja yhteisöllisen toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä sekä toiminnan ohjaamisessa.

HMKKerhojen toimintaan osallistuminen on torjunut ikääntyvien yksinäisyyttä ja tuonut uudenlaista toimintaa ryhmiin. Kerhoissa osallistuminen on lisääntynyt, jonka myötä ikääntyneet ovat saaneet uutta sisältö elämäänsä. Tämä on vahvistanut ikääntyvien mielen hyvinvointia.

Ratkaisun perusidea **

Hyvän mielen kulttuurikerho® (HMKK) on toimintamalli, jonka keskeisin näkökulma on ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistäminen ja voimavarojen lisääminen. HMKK -toimintamallin ja siitä koostetun koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on tukea ikääntyvien kerhojen sisällön suunnittelua ja käytännön toteuttamista, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. HMKK-koulutus toteutetaan Eläkkeensaajien Keskusliitossa Elinvoimaa-toiminnassa. Toimintamalli on muokattavissa ikääntyvien omien tarpeiden mukaan ja eri alueille sopivaksi sekä erilaisten verkostojen kanssa yhdessä toteutettavaksi.

Hyvän mielen kulttuurikerho® toiminnasta julkaistu käsikirja sisältää ikääntyvien ryhmien toiminnassa sovellettavia ohjeita ja menetelmiä. Niitä löytyy niin ryhmäytymisen, positiivisen mielenterveyden, sosiokulttuurin, taiteen ja kulttuurin, elokuvien ja musiikin, liikunnan ja luonnon, matkailun, ruokakulttuurin kuin monen muun teeman alueelta.

Liitteet
Kuva
Piirroskuvia miehestä, jolla on ideoita
Hyvän mielen kulttuurikerho sisältää menetelmiä ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hyvän mielen kulttuurikerho® -käsikirja, sen menetelmät ja niistä koostettu koulutuskokonaisuus luotsaavat ikääntyneiden ryhmiä kokomaan oman kerhon ja viemään sen toimintaa suunnitelmallisesti eteenpäin. Kerho voidaan perustaa niin kaupunkeihin, kuin harvaan asutulle seudulle. Käynnistämisprosessiin sisältyy erilaisia tehtäviä, jotka tukevat ennen kaikkea mielen hyvinvoinnin aiheeseen perehtymistä, ryhmän ohjaamista, osallistujien ryhmäytymistä ja toiminnan yhdessä suunnittelua.

    Liitteet
    Kuva
    Kaavio ryhmäprosessista
    Kaaviossa kuvataan, miten Hyvän mielen kulttuurikerhon käynnistyminen etenee. Käsikirjan sivu 28.
    Vinkit toimintamallin soveltajille **

    Ryhmän käynnistymistä tukee se, kun huomioidaan seuraavat asiat:  

    • Ryhmä pohtii lähtötilannetta ja valitsee ryhmän ohjaajat.
    • Ryhmä pohtii sen muodostamiseen vaikuttavia tekijöitä, ryhmän rooleja ja sen ohjaamista.
    • Ryhmä pohtii ikääntyneiden mielen hyvinvointiin, osallisuuteen ja innostamiseen vaikuttavia tekijöitä.
    • Ryhmä kartoittaa osallistujien tunteita ja ajatuksia positiivisesta mielenterveydestä.
    • Ryhmä kartoittaa osallistujien toiveita ja odotuksia toiminnan sisällöksi.
    • Ryhmä perehtyy käsikirjan teemoihin ja täsmentää oman toiminnan sisältöä.
    • Ryhmä sopii ja laatii pelisäännöt, tavoitteet, toimintasuunnitelman ja aikataulun.
    Liitteet
    Kuva
    Linnut langalla kuvaa ryhmää pohtimassa
    Ryhmän voi muodostaa aluksi pienikin määrä ihmisiä.
    Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

    Hyvän mielen kulttuurikerho® on innostanut  ikääntyvien yhdistyksiä ja erilaisia ryhmiä kehittämään mielen hyvinvointia vahvistavaa toimintaa ja kannustamaan ikääntyneitä osallistumaan. Käynnistyneet kerhot ovat aloittaneet pienemmällä porukalla ja kasvattaneet osallistujamääriä jopa 70 henkilöön. Erilainen toiminta houkuttelee ihmisiä mukaan.

    Kerhojen toiminta on sisältänyt muun muassa vain yhden teeman esim. tutustutaan lähialueen historiaan, kulttuuriin tai elinkeinoelämään, harrastetaan liikuntaa, musiikkia, matkailua tai ruokakulttuuria, sitä mitä ihmiset toivovat. Teemat ovat  voineet myös vaihdella eri kerroilla. Tärkeää on ollut, että toiminta on avointa, edullista ja mukaansa houkuttelevaa.

    Liitteet
    Kuva
    Arviointia on tehty kellon tarkasti, kuva kellosta
    Ajankäyttö ei ole niin tarkkaa. Tärkeää on saada keskustella tapaamisissa ja tapaamisten jälkeen.