Hyvän mielen kulttuurikerho® - Mielen hyvinvointia edistävien kerhojen toimintaan
Hyvän mielen kulttuurikerho® innostaa yhdistyksiä ja erilaisia ikääntyvien ryhmiä kehittämään mielen hyvinvointia vahvistavaa toimintaa ja kannustaa ikääntyneitä osallistumaan.
Toimintamallin nimi
Hyvän mielen kulttuurikerho® innostaa yhdistyksiä ja erilaisia ikääntyvien ryhmiä kehittämään mielen hyvinvointia vahvistavaa toimintaa ja kannustaa ikääntyneitä osallistumaan.
Hyvän mielen kulttuurikerho® (HMKK) on toimintamalli, jonka keskeisin näkökulma on ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistäminen ja voimavarojen lisääminen. HMKK -toimintamallin ja siitä koostetun koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on tukea ikääntyvien kerhojen sisällön suunnittelua ja käytännön toteuttamista, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. HMKK-koulutus toteutetaan Eläkkeensaajien Keskusliitossa Elinvoimaa-toiminnassa. Toimintamalli on muokattavissa ikääntyvien omien tarpeiden mukaan ja eri alueille sopivaksi sekä erilaisten verkostojen kanssa yhdessä toteutettavaksi.
Hyvän mielen kulttuurikerho® toiminnasta julkaistu käsikirja sisältää ikääntyvien ryhmien toiminnassa sovellettavia ohjeita ja menetelmiä. Niitä löytyy niin ryhmäytymisen, positiivisen mielenterveyden, sosiokulttuurin, taiteen ja kulttuurin, elokuvien ja musiikin, liikunnan ja luonnon, matkailun, ruokakulttuurin kuin monen muun teeman alueelta.
Valtioneuvostossa julkaistu Mielenterveysstrategia (Sosiaali- ja terveysministeriö 11.02.2020) tunnistaa mielenterveyden merkityksen muuttuvassa maailmassa. Mielenterveys nähdään voimavaraksi, jota voidaan tukea. Mielenterveyden häiriöitä voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti sekä niihin liittyvää syrjintää ja leimaamista vähentää, kaikissa ikäryhmissä.
Myös järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminnalla on merkittävä rooli ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Erityisesti tulisi tukea syrjäytymisvaarassa olevia iäkkäitä. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat muun muassa (THL 2019):
- köyhyys, vähäinen koulutus, vammaisuus, mielenterveyden ongelmat, alentunut toimintakyky, heikko turvaverkko
Ikääntyvien hyvinvointiin tarvitaan yhdenvertaista panostusta, myös siten, että iäkkäät pääsevät mukaan yhteisön elämään. Tärkeää on, että tunne osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tällöin kannattaa:
- järjestää ikääntyville tiloja ja tapoja tehdä yhdessä ja kohdata toisiaan
- luoda kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoistyölle hyvät edellytykset toimia alueella
- tarjota iäkkäille mahdollisuuksia opiskella, liikkua ja harrastaa kulttuuria
- kuulla iäkkäitä yhteisessä päätöksenteossa
- ottaa huomioon toiminnan vaikutukset ikääntyviin.
Nämä odotukset vaikuttavat Hyvän mielen kulttuurikerho -toiminnan taustalla, toimipa se missä päin Suomea tahansa.
Kohderyhmänä Hyvän mielen kulttuurikerho® -toiminnassa ovat EKL-yhdistysten alueilla asuvat eläkkeellä olevat ikääntyneet.
HMK-Kerhojen (HMKK 2018; 2019) toiminnasta kootaan kerho-ohjaajilta kerhojen-, osallistujien- ja tapaamisten määrät sekä osallistujien kokemuksia sähköpostilla ja puhelimitse. Ohjaajatapaamisissa tietoa kootaan keskustelemalla. Tietoa hyödynnetään mielen hyvinvoinnin ja yhteisöllisen toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä sekä toiminnan ohjaamisessa.
HMKKerhojen toimintaan osallistuminen on torjunut ikääntyvien yksinäisyyttä ja tuonut uudenlaista toimintaa ryhmiin. Kerhoissa osallistuminen on lisääntynyt, jonka myötä ikääntyneet ovat saaneet uutta sisältö elämäänsä. Tämä on vahvistanut ikääntyvien mielen hyvinvointia.
Hyvän mielen kulttuurikerho® -käsikirja, sen menetelmät ja niistä koostettu koulutuskokonaisuus luotsaavat ikääntyneiden ryhmiä kokomaan oman kerhon ja viemään sen toimintaa suunnitelmallisesti eteenpäin. Kerho voidaan perustaa niin kaupunkeihin, kuin harvaan asutulle seudulle. Käynnistämisprosessiin sisältyy erilaisia tehtäviä, jotka tukevat ennen kaikkea mielen hyvinvoinnin aiheeseen perehtymistä, ryhmän ohjaamista, osallistujien ryhmäytymistä ja toiminnan yhdessä suunnittelua.
Hyvän mielen kulttuurikerho® on innostanut ikääntyvien yhdistyksiä ja erilaisia ryhmiä kehittämään mielen hyvinvointia vahvistavaa toimintaa ja kannustamaan ikääntyneitä osallistumaan. Käynnistyneet kerhot ovat aloittaneet pienemmällä porukalla ja kasvattaneet osallistujamääriä jopa 70 henkilöön. Erilainen toiminta houkuttelee ihmisiä mukaan.
Kerhojen toiminta on sisältänyt muun muassa vain yhden teeman esim. tutustutaan lähialueen historiaan, kulttuuriin tai elinkeinoelämään, harrastetaan liikuntaa, musiikkia, matkailua tai ruokakulttuuria, sitä mitä ihmiset toivovat. Teemat ovat voineet myös vaihdella eri kerroilla. Tärkeää on ollut, että toiminta on avointa, edullista ja mukaansa houkuttelevaa.