Hyvinvoinnin digipolut digitaaliseen palvelualustaan, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I2 & I4)
Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy, minkä lisäksi Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohjois-Karjalassa asuu Suomen sairainta väestöä. Jo nähtävät terveyshaasteet sekä ikääntymisen mukanaan tuoma sairastavuus ja toimintakyvyn muutokset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä. Nämä on hyvä huomioida digipolun käytettävyyttä, sisältöjä ja viestintää suunniteltaessa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian palvelulupauksena on "oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa". Strategian lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategisiksi toimenpiteiksi on nostettu muun muassa perustason palvelujen turvaaminen, integraation varmistaminen ja erityistason palvelujen tarpeen vähentäminen sekä digitalisaation hyödyntäminen.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto ja koulutus ovat merkittävässä roolissa koronaviruspandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkamisessa, ammattilaisten riittävyyden turvaamisessa palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää kehittämällä helposti ja matalalla kynnyksellä saavutettavia digipolkuja, jotka ovat asukkaiden ja ammattilaisten saatavilla.
Kehittämisessä hyödynnetään kansallisesti olemassa olevaa tietoa digipolkujen kehittämisestä.
Pohjois-Karjalan hyvinvoinnin haasteiksi on nostettu elintapahaasteiden kasaantuminen ja korkea sairastavuus. Pohjoiskarjalaisten terveydellinen hyvinvointi on koko muuta maata heikompi ja joka viides pohjoiskarjalainen aikuinen on lihava. Elintapahaasteiden* kasaantuminen lisää sairastavuutta. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2021, 14–15.) Pohjois-Karjalan laajan hyvinvointikertomuksen mukaan ylipainoa esiintyy Pohjois-Karjalassa kaikissa ikäryhmissä ja se on yksi elintapoihin liittyvä kansansairauksien riskitekijä. Ylipainoon ja lihavuuteen voidaan vaikuttaa elintavoilla. (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 2022, 3, 47–48.)
Ylipainoa ja lihavuutta tulisi ennaltaehkäistä ja hoitaa elintapaohjauksella, jonka painopisteenä on terveyttä edistävä ruokavalio, liikunta ja uni (Käypä hoito -suositus 2024). Yksilön mahdollisuuksia tehdä elämäntapamuutoksia parantaa antamalla tietoa valinnoista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tavoitellaan kansansairauksien ehkäisyä, toimintakyvyn edistämistä ja olemassa olevan hyvinvoinnin sekä terveyden ylläpitoa. (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 2022, 3, 47–48.)
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa on kartoitettu vuonna 2022 Siun soten elintapaohjauksen nykytilaa. Yhteenvetona haastatteluista näyttäisi olevan, että elintapaohjausta toteutetaan osana Siun soten palveluita, mutta jokainen ammattilainen toteuttaa sitä oman osaamisensa, kiinnostuksensa ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Elintavat otetaan puheeksi terveystarkastuksissa, mutta elintapaneuvonta jää usein kerran tai muutaman kerran tapaamisiin. (Raimoaho 2022, 20–22.)
Hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on, että toiminnan lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategisena tavoitteena on, että palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat. Näihin strategisiin tavoitteisiin pyritään pääsemään hyödyntämällä digitalisaatiota. (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2022, 5–6.) Elintapaohjauksen nykytilan kartoituksessa nousi tarve digipalveluiden hyödyntämiselle elintapaohjaukseen liittyvässä asiakastyössä (Raimoaho 2022, 20–22).
Lähteet:
Käypä hoito -suositus 2024. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) (kaypahoito.fi). Viitattu 3.7.2024.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2022. Hyvinvointialuestrategia 2023-2026.
https://www.siunsote.fi/documents/393252/22612542/Siunsote_hyvinvointialuestrategia.pdf/e99e62a0-55f2-6ee9-617f-9e6bbb39da8e. Viitattu 3.7.2024.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2021. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2022–2025. POKAT 2025 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2022-2025. Viitattu 3.7.2024.
Raimoaho, Reeta 2022. Siun soten elintapaohjauksen nykytilan kartoitus. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Siunsote_KEH_RAPORTTI_elintapaohjauksen_nykytilan_kartoitus.docx (sharepoint.com). Viitattu 3.7.2024.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Mittarit:
- Digitaaliselta palvelualustalta kerätyt tiedot: kävijämäärät, digipolkujen käyttö
- Palautteesta saatava asiakaskokemus
Luodaan elintapaohjauksen (ravitsemus, liikunta, uni) digipolkuja digitaaliselle palvelualustalle.
Kuva
Kohderyhmänä on elintapaohjausta tarvitseva Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aikuisväestö. Lisäksi ydinkohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka voivat ohjata asiakkaita digipoluille tai hyödyntää digipolkujen sisältöä osana asiakkaan ohjaamista vastaanotolla.
Digipoluille voi ohjautua kaikki digitaaliselle palvelualustalle rekisteröityneet/tunnistautuneet henkilöt, elintapaohjauksen digipolkujen eri osa-alueet eivät vaadi ammattilaisen aktivointia tai seurantaa.
Elintapaohjauksen digipolun tavoitteena on:
- rohkaista alueen asukkaita tekemään terveellisiä elintapamuutoksia
- edistää alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia
- toimia digitaalisena työvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaiden hoidossa