Hyvinvoinnin digipolut digitaaliseen palvelualustaan, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I2 & I4)

Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.

Toimintamallin nimi
Hyvinvoinnin digipolut digitaaliseen palvelualustaan, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I2 & I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.

Toteutuspaikka
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Elina Tuomainen

Luotu

14.10.2024

Viimeksi muokattu

22.10.2024
Ratkaisun perusidea

Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.

Toimintaympäristö

Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy, minkä lisäksi Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohjois-Karjalassa asuu Suomen sairainta väestöä.  Jo nähtävät terveyshaasteet sekä ikääntymisen mukanaan tuoma sairastavuus ja toimintakyvyn muutokset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä. Nämä on hyvä huomioida digihoitopolun käytettävyyttä, sisältöjä ja viestintää suunniteltaessa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian palvelulupauksena on "oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa". Strategian lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategisiksi toimenpiteiksi on nostettu muun muassa perustason palvelujen turvaaminen, integraation varmistaminen ja erityistason palvelujen tarpeen vähentäminen sekä digitalisaation hyödyntäminen.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto ja koulutus ovat merkittävässä roolissa koronaviruspandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkamisessa, ammattilaisten riittävyyden turvaamisessa palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää kehittämällä helposti ja matalalla kynnyksellä saavutettavia digipolkuja, jotka ovat asukkaiden ja ammattilaisten saatavilla. 

Kehittämisessä hyödynnetään kansallisesti olemassa olevaa tietoa digipolkujen kehittämisestä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on elintapaohjausta tarvitseva Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aikuisväestö. Lisäksi ydinkohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka voivat ohjata asiakkaita digipoluille tai hyödyntää digipolkujen sisältöä osana asiakkaan ohjaamista vastaanotolla.

Digipoluille voi ohjautua kaikki digitaaliselle palvelualustalle rekisteröityneet/tunnistautuneet henkilöt, elintapaohjauksen digipolkujen eri osa-alueet eivät vaadi ammattilaisen aktivointia tai seurantaa.

Elintapaohjauksen digihoitopolun tavoitteena on:

  • rohkaista alueen asukkaita tekemään terveellisiä elintapamuutoksia
  • edistää alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia
  • yhtenäistää ja parantaa elintapaohjauksen sisältöä
  • toimia digitaalisena työvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaiden hoidossa
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • Jatkuva kehittäminen saadun ja kerätyn palautteen perusteella, ml. hyvinvointialueen asukkaat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja elintapaohjauksen verkostot.
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten verkkokoulutuksen elintapaohjauksen digipolun käyttöön.
  • Viestintä hyvinvointialueen asukkaille elintapaohjauksen digipolusta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  • Digipolun omistajan sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Elintapaohjauksen digipolun osiot (ravitsemus, liikunta & uni) on tavoitteena julkaista digitaalisella palvelualustalla joulukuuhun 2024 mennessä.

Elintapaohjauksen digipolkua jatkokehitetään sekä jalkautetaan vuoden 2025 aikana. Kehitetyn digihoitopolun tuomat hyödyt ja muutokset alueen asukkaiden terveydessä ja hyvinvoinnissa tulevat esille vuosien saatossa konseptin käyttöönoton jälkeen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digipolulle ohjaaminen käytännössä vaatii markkinointia asukkaille ja sote-ammattilaisille, jotka voivat ohjata asiakkaita vastaanotolta digihoitopolulle. Lisäksi sote-ammattilaiset tarvitsevat koulutusta digipolun käyttöön. Koulutus on tärkeä osa toimintamallin juurruttamista ja sitä, että elintapaohjauksen digipolku tulisi jatkuvaan käyttöön osaksi hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjausta.  Testaaminen ja palautteen kerääminen käyttäjiltä on tärkeä osa digipolun jatkokehittämistä. 

Digipolun kehittämisessä hyödynnetään työryhmän lisäksi organisaation asiantuntijoita ja -ammattilaisia. Tiivis yhteistyö organisaation viestintäpalveluiden kanssa ja viestintäsuunnitelma tukevat digipolun jalkauttamista ja käyttöönottoa.