Hyvinvoinnin digipolut digitaaliseen palvelualustaan, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I2 & I4)
Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.
Toimintamallin nimi
Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.
Digitaalinen elintapaohjaus tarjoaa itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalista itsehoitomateriaalia osana asiakasohjausta.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy, minkä lisäksi Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohjois-Karjalassa asuu Suomen sairainta väestöä. Jo nähtävät terveyshaasteet sekä ikääntymisen mukanaan tuoma sairastavuus ja toimintakyvyn muutokset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä. Nämä on hyvä huomioida digihoitopolun käytettävyyttä, sisältöjä ja viestintää suunniteltaessa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian palvelulupauksena on "oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa". Strategian lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategisiksi toimenpiteiksi on nostettu muun muassa perustason palvelujen turvaaminen, integraation varmistaminen ja erityistason palvelujen tarpeen vähentäminen sekä digitalisaation hyödyntäminen.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto ja koulutus ovat merkittävässä roolissa koronaviruspandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkamisessa, ammattilaisten riittävyyden turvaamisessa palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää kehittämällä helposti ja matalalla kynnyksellä saavutettavia digipolkuja, jotka ovat asukkaiden ja ammattilaisten saatavilla.
Kehittämisessä hyödynnetään kansallisesti olemassa olevaa tietoa digipolkujen kehittämisestä.
Kohderyhmänä on elintapaohjausta tarvitseva Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aikuisväestö. Lisäksi ydinkohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka voivat ohjata asiakkaita digipoluille tai hyödyntää digipolkujen sisältöä osana asiakkaan ohjaamista vastaanotolla.
Digipoluille voi ohjautua kaikki digitaaliselle palvelualustalle rekisteröityneet/tunnistautuneet henkilöt, elintapaohjauksen digipolkujen eri osa-alueet eivät vaadi ammattilaisen aktivointia tai seurantaa.
Elintapaohjauksen digihoitopolun tavoitteena on:
- rohkaista alueen asukkaita tekemään terveellisiä elintapamuutoksia
- edistää alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia
- yhtenäistää ja parantaa elintapaohjauksen sisältöä
- toimia digitaalisena työvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaiden hoidossa
Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:
- Jatkuva kehittäminen saadun ja kerätyn palautteen perusteella, ml. hyvinvointialueen asukkaat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja elintapaohjauksen verkostot.
- Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten verkkokoulutuksen elintapaohjauksen digipolun käyttöön.
- Viestintä hyvinvointialueen asukkaille elintapaohjauksen digipolusta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
- Digipolun omistajan sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen.
Elintapaohjauksen digipolun osiot (ravitsemus, liikunta & uni) on tavoitteena julkaista digitaalisella palvelualustalla joulukuuhun 2024 mennessä.
Elintapaohjauksen digipolkua jatkokehitetään sekä jalkautetaan vuoden 2025 aikana. Kehitetyn digihoitopolun tuomat hyödyt ja muutokset alueen asukkaiden terveydessä ja hyvinvoinnissa tulevat esille vuosien saatossa konseptin käyttöönoton jälkeen.