Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaaliset itsehoitovalmennukset, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I2, I4)

Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa digitaalisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itsehoitovalmennuksia alueen asukkaille Oma Kymenlaakso -sovelluksen tai verkkoselaimen kautta. Valmennuksia voi hyödyntää itsenäisesti tai muun hoidon tukena.

 

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä:

  • alueen väestön palvelutarve on suuri, 
  • syntyvyys vähäistä ja 
  • ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. 

Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksi keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän kuuluu mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävän tiedon jakaminen sekä elintapamuutoksissa tukeminen. Rajallisten resurssien vuoksi hyvinvointialueella on tarve tuottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä itsehoitoa tukevia palveluja myös digitaalisesti ja osittain tuotteistetussa muodossa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kysyntä kasvaa ja niitä tulisi kyetä tarjoamaan saavutettavassa muodossa mahdollisimman monelle alueen asukkaalle. Sote-uudistuksen myötä painopistettä tulisi saada siirrettyä ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin.

Kehitystyö kohdistuu sekä Kymenlaakson hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksessa määritettyihin strategisiin tavoitteisiin sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin tavoitteisiin. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kymenlaakson hyvinvointialueella  erityinen tarve on nikotiinituotteiden käytön vähentämiseen, terveyttä edistävien elintapojen edistämiseen sekä erilaisten uniongelmien hoitoon 

Asiakkaan näkökulma:

  • tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvälle tiedolle ja konkreettisille keinoille sen edistämiseksi
  • ohjausta, neuvontaa ja matalan kynnyksen apua varhaisessa vaiheessa
  • saavutettava ja  helposti käyttöönotettava mahdollisimman monelle

Ammattilaisen näkökulma:

  • tarve asiakkaille suunnatuille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -materiaaleille 
  • hyvinvoinnin ja terveysneuvonnan toteutuminen monikanavaisesti itsehoidon tai muun hoidon tueksi

Organisaation näkökulma

  • tarve standardoidulle hyte-materiaalille, palvelun tasalaatuisuuden varmistamiseksi,
  • itsehoidon mahdollistaminen ja vahvistaminen ja
  • digitalisaation avulla tuottavuuden kasvu

Yhteiskunnallinen näkökulma

  • kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen vahvistaminen mahdollistaa toimivamman sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen
  • omahoidon kulttuurin vahvistaminen
  • terveyserojen kaventaminen
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankepäällikkö ja projektipäällikkö

  • hankehallinnolliset tehtävät
  • kehittämistyön ohjaus ja linjaus kehittävistä valmennuksista hyvinvointialueen tarpeiden mukaan.
  • rahoituksen ja hankintojen hallinnointi
  • tarvittaessa itsehoitovalmennuksen sisältöjen oikolukuun ja / tai käyttötestaukseen osallistuminen
  • päätöksenteko itsehoitovalmennuksen viemisestä tuotantoon

Projektikoordinaattori (inv.1)

  • päävastuussa hoitopolkujen kehittämisen kokonaisuudesta
  • palvelutuotannon tarpeiden kartoitus
  • itsehoitovalmennusten käyttötestaus

Projektikoordinaattorit (inv. 2)

  • päävastuussa itsehoitovalmennusten HYTE-sisällöntuotannon koordinoinnista
    • lähdemateriaalien arviointi ja valinta
    • Hyte-sisällön tuotanto ja muotoilu
    • tarvittaessa erityisasiantuntijoiden konsultointi ja heidän tuottamansa materiaalin yhteensovittaminen kokonaisuuksiin
    • ohjaava rooli sisältöjen teknisessä viennissä alustalle
    • itsehoitovalmennusten markkinointitekstien tuottaminen
    • itsehoitovalmennusten tilastojen ja palautteen seuranta

Projektikoordinaattori (inv. 4)

  • päävastuussa sisältöjen teknisestä viennistä Oma Kymenlaakso -alustan testiympäristöön
  • itsehoitovalmennusten käyttötestaus 
  • itsehoitovalmennuksen julkaisuihin liittyvät valmistelevat tehtävät

Viestinnän projektikoordinaattori

  • brändi-ilmeen varmistaminen
  • valmennuksen visuaalisten elementtien tuottaminen
  • monikanavainen markkinointi

Monialaisen kehittäjätiimin jäsenet

  • eri toimialojen erityisosaaja-ammattilaisia, jotka osallistuvat tarvittaessa itsehoitovalmennuksien sisällöntuotantoon ja muotoiluun.
    • osallistuminen monimuotoisesti (työpajat, kyselyt,  muut tavat tuottaa sisältöä joustavasti)
Tavoiteltu muutos

Oma Kymenlaakso -sovelluksen itsehoitovalmennuksien avulla pyritään

  1. tarjoamaan standardoituja ja alueellisiin hyvinvointihaasteisiin räätälöityjä sisältöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi
  2. lisäämään ammattilaisille vaihtoehtoja toteuttaa asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa
  3. tuottamaan kustannusvaikuttava ja mahdollisimman monelle saavutettava palvelu
  4. vahvistamaan ja kannustamaan asukkaiden itse- ja omahoitoa ennaltaehkäisevästi sekä osana muuta hoitokokonaisuutta
Muutoksen mittaaminen

Mittari: Aloitetut itsehoitovalmennukset

  • Itsehoitovalmennuksien käyttöastetta seurataan seuraavilla mittareilla:
    • Aloitettujen itsehoitovalmennusten määrä per kk  suhteessa keskeytettyjen itsehoitovalmennusten määrä per kk
    • Valmiiden itsehoitovalmennuksien määrä

Mittari: Asiakaspalaute

  • Itsehoitovalmennuksien oheen on liitetty asiakkaille vapaaehtoinen asiakaspalautekysely

Mittari: Sovelluksen sisältöjen "peukkupalaute"

  • Valmennuksen sisälle mahdollista rakentaa "Oliko tästä sinulle hyötyä?" -pikapalaute painikkeet
  • Haaste: Datan saaminen ulos järjestelmästä
Toteutussuunnitelma

Itsehoitovalmennuksien karkea toteutussuunnitelma, pieniä vaihteluja kohderyhmästä ja tarpeista riippuen

  • Itsehoitovalmennuksen teeman määrittely tarpeisiin nähden (asiakas tai ammattilaislähtöinen)
  • Kootaan kehittäjäryhmä
    • Koko vaihtelee aiheen ja asiantuntijuuden mukaan
    • Vähintään sisällöntuotannosta vastaava ammattilainen ja teknisestä toteutuksesta vastaava ammattilainen
    • Syväosaajien konsultointi sisällöntuotantoa varten
  • Sisällöntuotanto
    • Lähdemateriaalin haalinta
    • Lähdemateriaalin arviointi
    • 1. version kirjoitus
    • Oikoluku ja palaute
    • Muutokset palautteen perusteella
    • Visuaalisten elementtien haalinta
  • Materiaalin vienti testiympäristöön 
    • 1.version rakentaminen
    • Käyttötestaus
    • Muutokset palautteen perusteella
  • Itsehoitovalmennuksen julkaisu
  • Itsehoitovalmennuksen markkinointi (säännöllisesti toistuvana)
  • Käytön ja palautteen seuranta
  • Jatkokehittäminen palautteen perusteella
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittävillä itsehoitovalmennuksilla on erilaisia kohderyhmiä:

  • Irti nikotiinista -itsehoitovalmennus
    • Ensisijaisena kohderyhmä nikotiinituotteita käyttävät täysi-ikäiset kymenlaaksolaiset, jotka haluavat lopettaa käytön.
      • Taustalla voi olla useita yrityksiä lopettaa nikotiinituotteiden käyttö
    • Toissijaisena kohderyhmänä ammattilaiset, jotka kohtaavat nikotiinituotteita käyttäviä asiakkaita.
      • Tarve palvelulle, jonne voi ohjata asiakkaan tai jota voi käyttää muun hoidon tukena.
  • Huolla untasi -itsehoitovalmennus
    • Ensisijaisena kohderyhmänä täysi-ikäiset, lievistä ja keskivaikeista univaikeuksista kärsivät kymenlaaksolaiset, jotka haluavat oppia huoltamaan untansa.
    • Toissijaisena kohderyhmänä ammattilaiset, joiden asiakkailla on unen kanssa haasteita
      • Tarve palvelulle, jonka pariin ohjata asiakas kun yksilöohjauksen tai vastaanottokäynnin resurssit rajalliset
  • Hyvinvointia -itsehoitovalmennus
    • Täydennetään
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Oma Kymenlaakso -sovelluksen pohjana olevassa käyttöliittymässä on ollut itsehoitovalmennusten mallipohjia.

Nämä pohjat ovat toimineet valmennusten rakenteen pohjana.

Sisällöt räätälöidään aluellisiin tarpeisiin.

 

Idean valinta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itsehoitovalmennuksilla laajennetaan itse- ja omahoidon tuen mahdollisuuksia sekä matalan kynnyksen palveluvalikoimaa. Tarpeen nousseet perusterveydenhuollon ammattilaisten esille nostamista asiakastarpeista. Kustannusvaikuttavuutta pyritään saamaan digitalisaation ja valmennuksien tuotteistuksen avulla.

  • Irti nikotiinista
    • Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö on suuri hyvinvointia heikentävä haaste. 
    • Ryhmämuotoisiin lopettamisen tuen palveluihin ei ohjaudu / ilmoittaudu asiakkaita. 
    • Yksilöohjaukseen resurssit ovat hyvin rajalliset
  • Huolla untasi
    • Resurssit yksilölliseen uniohjaukseen ovat hyvin rajalliset. 
    • Ammattilaisten oma perehtyneisyys aiheeseen vaihtelevaa.
  • Hyvinvointia
    • Resurssit hyvinvointia ja terveyttä edistävään ohjaukseen ja neuvontaan ovat hyvin rajalliset.
    • Ammattilaisten oma perehtyneisyys hyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja niiden keskinäisiin vaikutusmekanismeihin on vaihtelevaa.

       

Digitaalisten itsehoitovalmennusten avulla pyritään lisäämään vaihtoehtoja toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Itsehoitovalmennusten avulla pyritään tekemään hyvinvointitietoutta saavutettavammaksi ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto houkuttelevammaksi. Tavoitteena on myös keventää sote-palveluiden kuormitusta ja mahdollistaa rajallisten resurssien kohdentaminen niihin asiakasryhmiin, jotka eivät kykene syystä tai toisesta digitaalisia palveluita hyödyntämään.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Oma Kymenlaakson hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itsehoitovalmennukset kutsuvat sinut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin äärelle. Valmennukset eivät anna valmiita vastauksia, sillä vain sinä voit aidosti tietää, mikä tukee juuri sinun hyvinvointiasi, sinun arjessasi. Valmennukset sisältävät tiiviissä paketissa tietoa ja uusien taitojen harjoittelun tueksi erilaisia keinoja, joista voit valita itsellesi sopivimmat oman hyvinvointisi edistämiseen. 

Ratkaisun perusidea

Hankeaikana kehitetään itsehoitovalmennukset:

  • Irti nikotiinista - itsehoitovalmennus (julkaistu 14.1.2025)
  • Huolla untasi -  itsehoitovalmennus (julkaistu 26.4.2025)
  • Hyvinvointia - kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva itsehoitovalmennus (julkaistaan loppuvuodesta 2025)
  • Työnimi: Aikuisten keskittymisvaikeuksien itsehoitopolku (julkaistaan loppuvuodesta 2025)
Vinkit toimintamallin soveltajille

Käytettävyys

  • Itsehoitovalmennuksen tulee olla helposti löydettävä ja käyttöönotettava

Saavutettavuus

  • Itsehoitovalmennuksen tulee olla kieliasultaan mahdollisimman selkeä
  • Sisältöjen tulisi olla monipuolisia (kirjallinen, visuaalinen, audiovisuaalinen), jotta erilaiset ihmiset pystyvät omaksumaan tietoa mahdollisimman helposti 
  • Itsehoitovalmennuksien käyttö edellyttää mahdollisuutta käyttää älylaitetta tai verkkoselainta

Riittävä digikyvykkyys

  • Itsehoitovalmennuksen käyttö edellyttää riittäviä digitaitoja

Asiakasviestintä

  • Itsehoitovalmennuksen markkinoinnin tulee olla monipuolista ja -kanavaista
  • Markkinointia kannattaa räätälöidä eri kohderyhmille, heitä puhuttelevalla tavalla
  • Markkinoinnin tulee purkaa itsehoitovalmennukseen mahdollisesti liittyviä rajoittavia mielikuvia

Ammattilaisviestintä

  • Itsehoitovalmennuksen markkinoinnin tulee olla monipuolista ja säännöllistä.
  • Ammattilaisille tulee tuottaa selkeät ohjeet mistä valmennuksessa on kyse, miten sen pariin voi ohjata ja kenelle valmennus soveltuu