Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaaliset itsehoitovalmennukset, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I2, I4)

Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa digitaalisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itsehoitovalmennuksia alueen asukkaille Oma Kymenlaakso -sovelluksen tai verkkoselaimen kautta. Valmennuksia voi hyödyntää itsenäisesti tai muun hoidon tukena.

 

Toimintamallin nimi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaaliset itsehoitovalmennukset, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I2, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa digitaalisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen itsehoitovalmennuksia alueen asukkaille Oma Kymenlaakso -sovelluksen tai verkkoselaimen kautta. Valmennuksia voi hyödyntää itsenäisesti tai muun hoidon tukena.

 

Toteutuspaikka
Kymenlaakson hyvinvointialue, Oma Kymenlaakso -sovellus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sonja Kataja

Luotu

03.06.2025

Viimeksi muokattu

11.07.2025
Ratkaisun perusidea

Hankeaikana kehitetään itsehoitovalmennukset:

  • Irti nikotiinista - itsehoitovalmennus (julkaistu 14.1.2025)
  • Huolla untasi -  itsehoitovalmennus (julkaistu 26.4.2025)
  • Hyvinvointia - kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva itsehoitovalmennus (julkaistaan loppuvuodesta 2025)
  • Työnimi: Aikuisten keskittymisvaikeuksien itsehoitopolku (julkaistaan loppuvuodesta 2025)
Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä:

  • alueen väestön palvelutarve on suuri, 
  • syntyvyys vähäistä ja 
  • ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. 

Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksi keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän kuuluu mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävän tiedon jakaminen sekä elintapamuutoksissa tukeminen. Rajallisten resurssien vuoksi hyvinvointialueella on tarve tuottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä itsehoitoa tukevia palveluja myös digitaalisesti ja osittain tuotteistetussa muodossa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittävillä itsehoitovalmennuksilla on erilaisia kohderyhmiä:

  • Irti nikotiinista -itsehoitovalmennus
    • Ensisijaisena kohderyhmä nikotiinituotteita käyttävät täysi-ikäiset kymenlaaksolaiset, jotka haluavat lopettaa käytön.
      • Taustalla voi olla useita yrityksiä lopettaa nikotiinituotteiden käyttö
    • Toissijaisena kohderyhmänä ammattilaiset, jotka kohtaavat nikotiinituotteita käyttäviä asiakkaita.
      • Tarve palvelulle, jonne voi ohjata asiakkaan tai jota voi käyttää muun hoidon tukena.
  • Huolla untasi -itsehoitovalmennus
    • Ensisijaisena kohderyhmänä täysi-ikäiset, lievistä ja keskivaikeista univaikeuksista kärsivät kymenlaaksolaiset, jotka haluavat oppia huoltamaan untansa.
    • Toissijaisena kohderyhmänä ammattilaiset, joiden asiakkailla on unen kanssa haasteita
      • Tarve palvelulle, jonka pariin ohjata asiakas kun yksilöohjauksen tai vastaanottokäynnin resurssit rajalliset
  • Hyvinvointia -itsehoitovalmennus
    • Täydennetään
Vinkit toimintamallin soveltajille

Käytettävyys

  • Itsehoitovalmennuksen tulee olla helposti löydettävä ja käyttöönotettava

Saavutettavuus

  • Itsehoitovalmennuksen tulee olla kieliasultaan mahdollisimman selkeä
  • Sisältöjen tulisi olla monipuolisia (kirjallinen, visuaalinen, audiovisuaalinen), jotta erilaiset ihmiset pystyvät omaksumaan tietoa mahdollisimman helposti 
  • Itsehoitovalmennuksien käyttö edellyttää mahdollisuutta käyttää älylaitetta tai verkkoselainta

Riittävä digikyvykkyys

  • Itsehoitovalmennuksen käyttö edellyttää riittäviä digitaitoja

Asiakasviestintä

  • Itsehoitovalmennuksen markkinoinnin tulee olla monipuolista ja -kanavaista
  • Markkinointia kannattaa räätälöidä eri kohderyhmille, heitä puhuttelevalla tavalla
  • Markkinoinnin tulee purkaa itsehoitovalmennukseen mahdollisesti liittyviä rajoittavia mielikuvia

Ammattilaisviestintä

  • Itsehoitovalmennuksen markkinoinnin tulee olla monipuolista ja säännöllistä.
  • Ammattilaisille tulee tuottaa selkeät ohjeet mistä valmennuksessa on kyse, miten sen pariin voi ohjata ja kenelle valmennus soveltuu