Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin kokoaa tiedot Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista. Palvelutarjottimelta asukkaat ja ammattilaiset voivat löytää esim. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja.

Toimintaympäristö

Alueen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös väestön hyvinvoinnin kehittymiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta väestö tulisi saada pysymään terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Kymenlaaksossa eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Väestö vähenee alueella nopeasti.

Sote- rakenneuudistus-hankkeen aikana Kymenlaaksoon laadittiin Alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2020–2025. Suunnitelmassa tunnistettiin keskeiset alueellisen kehittämisen painopisteet. Kymenlaaksossa Sote- rakenneuudistus- hankkeessa kehitettyä elintapaohjauksen palvelutarjotin Elmaa (https://kymenhva.fi/elma/) jatkokehitetään vastaamaan laajemmin ja kattavammin erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien kymenlaaksolaisten tarpeita. Elintapaohjauksen palvelutarjotin Elma on kehitetty alueellisen monialaisen elintapaohjauksen kehittämistyöryhmän toimesta, joka toimii alueellisen elintapaohjauksen kehittämisen ohjausryhmänä.

Kymenlaakson hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelutarjotinta kehitetään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin (hyte-palvelukonseptin) kehittämistyötä. hyte-palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ja ammattilaiset löytävät jatkossa helposti oman alueensa kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja toiminnan, jotka edistävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta. Kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa EU:n hankerahoituksella vuosina 2024–2025 (NextGenerationEU).

Palvelutarjottimelle kootaan entistä kattavammin erityisesti mielen hyvinvointiin, osallisuuteen, riippuvuuksien hallintaan ja alueellisten kansansairauksien ehkäisyyn liittyviä kokonaisuuksia alueen asukkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Palvelutarjottimen ulkoasua ja käytettävyyttä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palveluista ovat kuvattuna sirpaleisesti useisiin eri kanaviin (esim. kuntien ja järjestöjen verkkosivut tai sosiaalisen median kanavat). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole välttämättä keinoja tai aikaa löytää tietoja asiakkaillensa soveltuvista hyte palveluista. Hyte palvelutarjotin kokoaa eri toimijoiden (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, seurakunnat) tuottamat hyte palvelut yhdelle alustalle ammattilaisten ja asukkaiden löydettäväksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asukkaat

Hyvinvointia tukevat palvelut ja toiminta ovat helpommin löydettävissä. Oman ja läheisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat hyte palvelut ja omahoito-ohjelmat löytyvät helpommin. Asukkaat saavat itsearviointityökaluilla enemmän tietoa hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä. hyte palvelutarjotin voi auttaa ymmärtämään omaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, sekä tunnistamaan erilaisia keinoja, jotka voivat lisätä hyvinvointia ja terveyttä.

Hyvinvointialue

Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvistuu alueen toimintaympäristössä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto auttaa vastaamaan kasvaneisiin palvelutarpeisiin ja investoimaan edistävään ja ehkäisevään työhön sekä arjen tukeen. 

Palveluja ja toimintaa toteuttavat järjestöt ja kunnat

Palveluihin ja toimintaan ohjautuu asukkaita, joita palvelut voivat aidosti hyödyttää. Tieto järjestöjen toiminnasta ja palveluista löytyy nykyistä helpommin. Yhteistyö hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjauksen kanssa tiivistyy. Toiminta voi auttaa kuntia toteuttamaan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää (koordinaatio, yhteistyö hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa).

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset

Ajantasainen tieto eri toimijoiden palveluista ja toiminnasta on ammattilaisten käytettävissä. Ammattilaisten työaika kohdentuu tarkoituksenmukaisemmin korjaavan työn lisäksi myös ehkäisevään ja edistävään työhön sekä arjen tukeen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko

Hyte palvelukonsepti / Kansallinen kehittäminen

Hyte-Palvelukonsepti ohjaa toimintamallien ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. Se noudattaa kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuria ja tukee alueellista Hyte kehittämistyötä, jota tehdään Suomen kestävän kasvun ohjelman aluehankkeissa vuosina 2022–2025. Palvelukonseptin kehittämistyön kohderyhmänä on aikuisväestö, eli nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet. Kehittämistyössä ovat mukana hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä järjestöjä, kuntia ja kansallisia toimijoita.

 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen digialustan kriteerit on määritelty kansallisesti "Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä" dokumentissa. 

Alueellinen kehittäminen

Palvelutarjottimen kehittämisestä vastaa alueellisesti Suomen kestävän kasvun ohjelmassa projektikoordinaattori. Palvelutarjottimen kehittämiseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia.

 

Yhteiskehittäminen

Palvelutarjottimen valinta

Palvelutarjottimen valinta tehdään kansallisen (DigiFinlandin Tarmoa) ja alueellisen toteutuksen välillä. Vertailua varten tehdään tarvitaan tarjous alueellisen palvelutarjottimen toteutuksesta.  Palvelutarjottimen vaatimusmäärittelyn tarjouspyyntöä varten tekee hankkeen projektikoordinaattori kansallisten ja alueellisten vaatimusten perusteella. 

Palvelutarjottimen sisällöntuotanto

Palvelutarjottimelle tuodaan alueella käytössä olevat hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut riippumatta niiden tarjoajasta (Hyvinvointialue, kunta, järjestö, seurakunta). Palvelukonseptin mukaisesti yrityksiä ei tässä vaiheessa tuoda alustalle. Yhteistyötä tehdään kuntien, järjestöverkostojen ja yksittäisten järjestöjen sekä seurakuntien kanssa, jotta niiden palvelut saadaan kuvattua palvelutietovarantoon (PTV).

Tavoiteltu muutos

Palvelutarjottimella tavoitellaan kolmea  muutosta:

  1. Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat alueella käytössä olevia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ja ohjaavat asiakkaitaan näihin palveluihin
  2. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tuottavat organisaatiot kuvaavat palvelunsa palvelutietovarantoon, josta ne voidaan nostaa palvelutarjottimelle
  3. Hyvinvointia sivusto on sekä kansalaisten, että ammattilaisten käytössä

Tavoitteena on, että Palvelutarjotin on sekä alueen kansalaisten, että heitä neuvovien ammattilaisten käytössä ja että Kymenlaakson alueella käytössä olevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut löytyvät palvelutarjottimelta.

Muutoksen mittaaminen

Tavoite 1: Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat alueella käytössä olevia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ja ohjaavat asiakkaitaan näihin palveluihin

Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Tässä kyselyssä selvitettiin mm. kuinka usein ammattilaiset ohjaavat asiakkaitaan hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Kysely uusitaan maalis- huhtikuussa 2025.

Hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ohjaavien ammattilaisten osuutta verrataan aikaisemmassa kyselyssä saatuihin tuloksiin.

 

Tavoite 2: Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tuottavat organisaatiot kuvaavat palvelunsa palvelutietovarantoon, josta ne voidaan nostaa palvelutarjottimelle

Palvelutarjottimelle nousevien palvelujen määrää seurataan. Keväällä 2024 kartoitettiin kuntien, järjestöjen ja seurakuntien tarjoamia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Kartoitus tehtiin asiantuntija-arviona organisaatioiden julkisesti löytyvien tietojen pohjalta. Kartoitustyön tuloksena alueella arvioidaan olevan noin 600 palvelutarjottimelle soveltuvaa palvelua. Tämä määrä on kuitenkin vain karkea arvio, sillä organisaatioiden tuottama toiminta voidaan kuvata palveluiksi erilaisilla kriteereillä. Palvelujen määrän tavoitteeksi on asetettu 450 vuonna 2025 ja 600 vuonna 2026.

Palvelutarjottimelta löytyvien palveluiden määrää verrataan kartoitettujen palveluiden määrään.

 

Tavoite 3: Hyvinvointia sivusto on sekä kansalaisten, että ammattilaisten käytössä

Hyvinvointia verkkosivuston käyttäjämääriä seurataan. Tämä tehdään alueellisia ja THL ohjeita noudattaen seuraamalla sivulatausten määrää. Sivulatausten määrää seuraamalla ei pystytä erottelemaan ammattilais- ja kansalaiskäyttäjiä. 

Hyvinvointia sivuston käyttöä verrataan elintapaohjauksen palvelutarjottimen (Elma) käyttömääriin. Käyttäjämäärän tavoitteeksi asetetaan 350 käyttäjää / kuukausi vuoden 2025 aikana.

Toteutussuunnitelma

Kymenlaaksossa päätettiin toteuttaa palvelutarjotin alueellisena verkkosivu ratkaisuna. Yhdessä palveluntuottajan kanssa määritellään ja suunnitellaan sivuston toiminnallisuudet sekä visuaalinen käyttöliittymä ja palveluntuottaja toteuttaa sivuston. Kuntien ja järjestöjen sekä seurakuntien kanssa tuotetaan palvelukuvaukset näiden toimijoiden palveluista palvelutietovarantoon (järjestöjen osalta lähellä.fi verkkopalvelun PTV integraation kautta).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat alueen asukkaat, jotka tarvitsevat tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista osana oman hyvinvointinsa ylläpitämistä tai kehittämistä. Kohderyhmänä ovat myös palveluohjausta tekevät ammattilaiset (sekä hyvinvointialueella, että muissa alueen organisaatioissa).

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan.  Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista 75% ohjaa asiakkaitaan hyte toimintaan viikoittain tai harvemmin ja 25% vastasi, että ei ohjaa asiakkaitaan hyte toimintaan tai ei osaa sanoa. Näistä 25% puolet ilmoitti syyksi, ettei tiedä mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa alueella on tarjolla. 

Ammattilaiset saavat tietonsa hyte palveluista monista eri lähteistä (kollegat, verkostot ja oma harrastuneisuus sekä verkkosivut, sosiaalinen media, ilmoitustaulut, infotilaisuudet ja hyvinvointialueen intranetsivut). Vain 3% vastaajista ilmoitti käyttävänsä  elintapaohjauksen palvelutarjotin Elmaa (https://kymenhva.fi/elma/) palveluohjauksessa.  22% vastaajista ilmoitti, että ei saa mistään tietoa alueen hyte-toiminnasta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen määrittely ja löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koostamasta palvelukonseptin määrittelystä (Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä).

Ideointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimesta voidaan ottaa käyttöön joko kansallinen tai alueellinen ratkaisu. Kansallinen ratkaisu on DigiFinlandin Tarmoa palvelu. Alueellinen ratkaisu perustuisi käytössä olevan elintapaohjauksen palvelutarjottimen (Elma) jatkokehittämiseen.

Idean valinta

Kymenlaakson hyvinvointialueella päätettiin toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen alueellisena ratkaisuna. Päätös tehtiin 4.12.2023 ja päätöksessä huomioitiin vaihtoehtojen ominaisuudet, mahdollisuus vaikuttaa palvelutarjottimen sisältöön sekä kehittämistyön ja jatkuvan palvelun kustannukset.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin kokoaa alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut yhteen paikkaan. Palvelutarjotin toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuille tulevana alasivustona.

Idean testaus asiakkaalla

Palvelutarjotinta kehitetään asiakkailta ja ammattilaisilta saadun palautteen pohjalta vuoden 2025 aikana. 

Ratkaisun testaaminen

Palvelutarjotin julkaistaan 16.12.2024 täydentyvällä sisällöllä. Q1 ja Q2 2025 aikana lisätään suunnitellut teemat ja tuetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluita sekä Kymenlaakson kuntia, järjestöjä ja seurakuntia hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kuvaamisessa.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on saada palvelutarjottimesta työväline sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille palveluohjauksessa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja lisätä Hyvinvointia palvelun tunnettuutta Kymenlaakson asukkaiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden yhteistyökumppaneiden joukossa. 

Ratkaisun perusidea

Hyvinvointia-palvelu on digitaalinen palvelutarjotin, joka kokoaa Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhteen paikkaan. Se toimii sekä kansalaisten että ammattilaisten työkaluna hyvinvoinnin tukemisessa, palveluihin ohjaamisessa ja omahoidon edistämisessä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ovat hajallaan eri verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja ilmoitustauluilla. Ammattilaisilla ei ole aikaa tai keinoja löytää ajankohtaista ja kattavaa tietoa asiakkaan tarpeisiin. Kyselyssä 22 % ammattilaisista ilmoitti, ettei saa mistään tietoa alueen hyte-toiminnasta.

Hyvinvointia-palvelu on suunnattu sekä alueen asukkaille. että ammattilaisille:

  • Asukkaat: erityisesti aikuisväestö (nuoret aikuiset, työikäiset, ikääntyneet), jotka etsivät keinoja ylläpitää tai parantaa omaa ja läheistensä hyvinvointia.
    • Kymenlaakson asukkaan voivat käyttää palvelutarjotinta itsehoidon tukena löytääkseen itselleen soveltuvia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita.
  • Ammattilaiset: sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, palveluohjaajat, kuntien ja järjestöjen toimijat, jotka ohjaavat asiakkaita hyte-palveluihin.
    • Ammattilaiset voivat hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotinta asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä sekä neuvonnan, että palveluihin ohjaamisen välineenä.

Digitaalinen palvelualusta (https://hyvinvointia.kymenhva.fi/), joka kokoaa alueen hyte-palvelut yhteen. Palvelutietovarannon (PTV) integraation avulla palvelut löytyvät helposti ja asiakaslähtöisesti. Palvelutarjotin sisältää mm. liikunta-, kulttuuri-, luonto- ja mielen hyvinvointiin liittyviä palveluita.

Hyvinvointia-palvelun hyödyt alueen toimijoille:

  • Asukkaat löytävät omaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluita ja omahoito-ohjelmia.
  • Ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisesti ennaltaehkäisevään ja edistävään toimintaan.
  • Organisaatiot (kunnat, järjestöt ja seurakunnat) saavat näkyvyyttä palveluilleen ja voivat toteuttaa lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
  • Hyvinvointialue saa käyttöönsä työkalun, joka tukee strategista kehittämistä ja palveluohjausta.

Toimintamalliin sisältyvät tehtävät ja työvälineet

  • Palvelukuvausten tuottaminen Palvelutietovarantoon (myös Lähellä.fi-integraatio järjestöille)
  • Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus
  • Asiakaslähtöinen käyttöliittymä ja visuaalinen ilme
  • Itsearviointityökalujen ja itsehoito-ohjelmien kokoaminen asukkaille
  • Hallintamalli ja ohjeistus palvelutarjottimen operointiin
  • Koulutus palvelutarjottimen käyttöön

Hyvinvointia-palvelu vastaa konkreettisesti tiedon hajanaisuuteen ja ohjauksen haasteisiin. Se tukee ennaltaehkäisevää työtä, vahvistaa osallisuutta ja tuo alueen palvelut näkyväksi. Toimintamalli on skaalattavissa ja tukee kansallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptia.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen osaksi arjen toimintaa edellyttää systemaattista yhteistyötä ja viestintää:

  • Johtaminen: Hyvinvointialueen johdon sitoutuminen palvelutarjottimen ylläpitoon ja kehittämiseen.
  • Viestintä: Sisäinen ja ulkoinen viestintä ammattilaisille, asukkaille ja sidosryhmille (esim. kampanjat, koulutukset, uutiskirjeet).
  • Koulutus: Ammattilaisille järjestetään koulutuksia palvelutarjottimen käytöstä ja palveluihin ohjaamisesta.
  • Ammattilaisten sitouttaminen: Hyvinvointia-palvelu integroidaan osaksi asiakastyön prosesseja ja ohjauskäytäntöjä.
  • Sidosryhmätyö: Kuntien, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa tehdään yhteistyötä palvelujen kuvaamisessa.
  • Sopimukset ja vastuut: Sovitaan vastuut palvelujen ylläpidosta, sisällöntuotannosta ja teknisestä kehittämisestä hallintamallissa.
  • Jatkokehittäminen: Palvelua kehitetään asiakaspalautteen ja käytön analytiikan perusteella.

Käyttöönotto ja ylläpito vaativat seuraavia resursseja:

  • Aika: Palvelujen kuvaaminen, koulutusten järjestäminen ja sisällön päivittäminen vievät aikaa.
  • Henkilöstö: Tarvitaan koordinaattori tai tiimi, joka vastaa palvelun hallinnoinnista ja kehittämisestä.
  • Rahoitus: Alustan tekninen toteutus, ylläpito ja viestintä vaativat budjetointia (esim. EU-hankerahoitus, alueellinen rahoitus).
  • Osaaminen: Tarvitaan osaamista palvelumuotoilusta, verkkoviestinnästä, PTV-kuvauksista, asiakaslähtöisestä sisällöntuotannosta sekä verkkosivujen tuotannosta.

Prosessin vaiheet ja toimenpiteet

  1. Tarpeen tunnistaminen: Kyselyt ja työpajat ammattilaisten ja asukkaiden kanssa.
  2. Palvelujen kartoitus: Kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut kootaan yhteen.
  3. Sisällön tuottaminen: Palvelut kuvataan PTV-muotoon ja julkaistaan verkkosivustolla.
  4. Alustan rakentaminen: Käyttöliittymä suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja julkaistaan.
  5. Koulutus ja viestintä: Ammattilaisille ja asukkaille järjestetään koulutuksia ja tiedotusta.
  6. Käyttöönotto: Palvelu otetaan käyttöön osana asiakastyötä ja ohjausprosesseja.
  7. Seuranta ja kehittäminen: Käyttöä seurataan analytiikan ja palautteen avulla, ja palvelua kehitetään jatkuvasti.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimesta tehdään luovutusta varten hallintamalli, jossa kuvataan palvelutarjottimen käyttöön ja jatkokehittämiseen tarvittavat roolit ja näiden vastuut. Osaksi hallintamallia kootaan myös käyttöön tarvittava ohjeistus. Tarvittava osaaminen kirjataan ohjeistuksilla ja koulutetaan palvelutarjottimesta vastuun ottaville toimijoille. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Käytännön vaatimukset soveltamisessa

Toimintamallin soveltaminen vaatii monipuolista osaamista ja resursseja:

  • Verkkosivutuotanto: Tarvitaan osaamista verkkosivujen rakenteesta, visuaalisesta suunnittelusta ja sisällöntuotannosta verkkoympäristöön.
  • Palvelutietovarannon (PTV) integraatio: Edellyttää teknistä osaamista PTV OUT -rajapinnasta sekä ohjelmointiosaamista verkkopalvelun toteutuksessa.
  • Sisällönhallinta: Palvelukuvausten tekeminen vaatii osaamista PTV:n tietomallista, käyttöliittymästä ja tyyliohjeista. Järjestöjen osalta tarvitaan myös Lähellä.fi-palvelun tuntemusta.
  • Asiakaslähtöisyys: Sisällön muotoilussa korostuu kyky kuvata palvelut selkeästi ja ymmärrettävästi eri kohderyhmille.
  • Verkostotyö: On tunnettava alueen hyte-palveluja tuottavat toimijat, perusteltava kuvausten tarve ja tuettava heitä sisällön tuottamisessa.

Sovellettavuus eri kohderyhmille ja ympäristöihin

  • Toimintamalli on sovellettavissa valtakunnallisesti eri hyvinvointialueille, kunnille ja järjestöille.
  • Kohderyhmiä voi räätälöidä: esim. nuoret, ikääntyneet, työikäiset, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat.
  • Palvelutarjotin voi toimia myös ammattilaisten työkaluna asiakasohjauksessa ja palveluneuvonnassa.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää

  • Sisällön hajanaisuus: Jos palveluja ei kuvata yhtenäisellä tavalla, käyttäjäkokemus kärsii.
  • Ylläpidon puute: Ilman selkeää vastuuta palvelu vanhenee nopeasti.
  • Liiallinen tekninen painotus: Käyttöliittymän tulee olla selkeä ja asiakaslähtöinen, ei vain organisaation näkökulmasta rakennettu.
  • Toimijoiden tavoittaminen: Palveluntuottajien sitouttaminen voi olla haastavaa ilman selkeää viestintää ja tukea.

Mitä tekisit toisin nyt?

  • Panostettaisiin alusta alkaen käyttäjätestaukseen ja palautteen keruuseen.
  • Rakennettaisiin sisällöntuotannon prosessi selkeämmäksi ja jaettaisiin vastuut kunnille ja järjestöille jo kehitysvaiheessa.
  • Otettaisiin mukaan vakityöntekijöitä heti alusta, jotta osaaminen ja vastuu eivät jää vain hanketyön varaan.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointia-palvelu on otettu käyttöön joulukuussa 2024, ja se on tavoittanut jo lähes 20 000 käyttäjää. Palvelun käyttömäärä on ylittänyt odotukset ja osoittaa, että alueella on ollut selkeä tarve keskitetylle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelualustalle.

Kehittämistyön tärkeimmät tulokset

  • Palveluun on koottu jo 530 palvelua, ja tavoite on 600 palvelua vuoden 2026 loppuun mennessä.
  • Palvelut on jaoteltu teemoihin, jotka helpottavat käyttäjää löytämään omaan tilanteeseensa sopivan tuen.
  • Käyttäjät ovat kokeneet palvelun helppokäyttöiseksi ja kattavaksi, ja ammattilaiset näkevät sen potentiaalin asiakasohjauksessa.

Arviointimenetelmät ja mittarit

  • Käyttötilastointi: Sivujen latauskerrat tallennetaan, mutta henkilötietoja ei kerätä.
  • Asiakaspalaute: Kerätty heti palvelun avauduttua, ja sitä hyödynnetään kehittämisessä.
  • Arviointityökalut ja itsehoito-ohjelmat: Käytössä teemakohtaisilla sivuilla, tukevat käyttäjän omaa arviointia ja hyvinvoinnin vahvistamista.

Kokemukset asiakkailla ja ammattilaisilla

  • Asiakkaat: Kiittävät helppokäyttöisyyttä, toivovat lisää palveluja ja tiiviimpää sisältöä.
  • Ammattilaiset: Näkevät palvelun potentiaalin ohjauksessa ja asiakastyössä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tukemisessa.

Arvioinnin tuloksia täydennetään marraskuussa 2025.