Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin kokoaa tiedot Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista. Palvelutarjottimelta asukkaat ja ammattilaiset voivat löytää esim. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja.

Toimintamallin nimi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin kokoaa tiedot Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista. Palvelutarjottimelta asukkaat ja ammattilaiset voivat löytää esim. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja.

Toteutuspaikka
Kymenlaakson hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

26.3.2024

Viimeksi muokattu

11.9.2025
Ratkaisun perusidea

Hyvinvointia-palvelu on digitaalinen palvelutarjotin, joka kokoaa Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhteen paikkaan. Se toimii sekä kansalaisten että ammattilaisten työkaluna hyvinvoinnin tukemisessa, palveluihin ohjaamisessa ja omahoidon edistämisessä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ovat hajallaan eri verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja ilmoitustauluilla. Ammattilaisilla ei ole aikaa tai keinoja löytää ajankohtaista ja kattavaa tietoa asiakkaan tarpeisiin. Kyselyssä 22 % ammattilaisista ilmoitti, ettei saa mistään tietoa alueen hyte-toiminnasta.

Hyvinvointia-palvelu on suunnattu sekä alueen asukkaille. että ammattilaisille:

  • Asukkaat: erityisesti aikuisväestö (nuoret aikuiset, työikäiset, ikääntyneet), jotka etsivät keinoja ylläpitää tai parantaa omaa ja läheistensä hyvinvointia.
    • Kymenlaakson asukkaan voivat käyttää palvelutarjotinta itsehoidon tukena löytääkseen itselleen soveltuvia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita.
  • Ammattilaiset: sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, palveluohjaajat, kuntien ja järjestöjen toimijat, jotka ohjaavat asiakkaita hyte-palveluihin.
    • Ammattilaiset voivat hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotinta asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä sekä neuvonnan, että palveluihin ohjaamisen välineenä.

Digitaalinen palvelualusta (https://hyvinvointia.kymenhva.fi/), joka kokoaa alueen hyte-palvelut yhteen. Palvelutietovarannon (PTV) integraation avulla palvelut löytyvät helposti ja asiakaslähtöisesti. Palvelutarjotin sisältää mm. liikunta-, kulttuuri-, luonto- ja mielen hyvinvointiin liittyviä palveluita.

Hyvinvointia-palvelun hyödyt alueen toimijoille:

  • Asukkaat löytävät omaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluita ja omahoito-ohjelmia.
  • Ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisesti ennaltaehkäisevään ja edistävään toimintaan.
  • Organisaatiot (kunnat, järjestöt ja seurakunnat) saavat näkyvyyttä palveluilleen ja voivat toteuttaa lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
  • Hyvinvointialue saa käyttöönsä työkalun, joka tukee strategista kehittämistä ja palveluohjausta.

Toimintamalliin sisältyvät tehtävät ja työvälineet

  • Palvelukuvausten tuottaminen Palvelutietovarantoon (myös Lähellä.fi-integraatio järjestöille)
  • Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus
  • Asiakaslähtöinen käyttöliittymä ja visuaalinen ilme
  • Itsearviointityökalujen ja itsehoito-ohjelmien kokoaminen asukkaille
  • Hallintamalli ja ohjeistus palvelutarjottimen operointiin
  • Koulutus palvelutarjottimen käyttöön

Hyvinvointia-palvelu vastaa konkreettisesti tiedon hajanaisuuteen ja ohjauksen haasteisiin. Se tukee ennaltaehkäisevää työtä, vahvistaa osallisuutta ja tuo alueen palvelut näkyväksi. Toimintamalli on skaalattavissa ja tukee kansallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptia.

Toimintaympäristö

Alueen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös väestön hyvinvoinnin kehittymiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta väestö tulisi saada pysymään terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Kymenlaaksossa eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Väestö vähenee alueella nopeasti.

Sote- rakenneuudistus-hankkeen aikana Kymenlaaksoon laadittiin Alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2020–2025. Suunnitelmassa tunnistettiin keskeiset alueellisen kehittämisen painopisteet. Kymenlaaksossa Sote- rakenneuudistus- hankkeessa kehitettyä elintapaohjauksen palvelutarjotin Elmaa (https://kymenhva.fi/elma/) jatkokehitetään vastaamaan laajemmin ja kattavammin erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien kymenlaaksolaisten tarpeita. Elintapaohjauksen palvelutarjotin Elma on kehitetty alueellisen monialaisen elintapaohjauksen kehittämistyöryhmän toimesta, joka toimii alueellisen elintapaohjauksen kehittämisen ohjausryhmänä.

Kymenlaakson hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelutarjotinta kehitetään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin (hyte-palvelukonseptin) kehittämistyötä. hyte-palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ja ammattilaiset löytävät jatkossa helposti oman alueensa kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja toiminnan, jotka edistävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta. Kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa EU:n hankerahoituksella vuosina 2024–2025 (NextGenerationEU).

Palvelutarjottimelle kootaan entistä kattavammin erityisesti mielen hyvinvointiin, osallisuuteen, riippuvuuksien hallintaan ja alueellisten kansansairauksien ehkäisyyn liittyviä kokonaisuuksia alueen asukkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Palvelutarjottimen ulkoasua ja käytettävyyttä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat alueen asukkaat, jotka tarvitsevat tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista osana oman hyvinvointinsa ylläpitämistä tai kehittämistä. Kohderyhmänä ovat myös palveluohjausta tekevät ammattilaiset (sekä hyvinvointialueella, että muissa alueen organisaatioissa).

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan.  Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista 75% ohjaa asiakkaitaan hyte toimintaan viikoittain tai harvemmin ja 25% vastasi, että ei ohjaa asiakkaitaan hyte toimintaan tai ei osaa sanoa. Näistä 25% puolet ilmoitti syyksi, ettei tiedä mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa alueella on tarjolla. 

Ammattilaiset saavat tietonsa hyte palveluista monista eri lähteistä (kollegat, verkostot ja oma harrastuneisuus sekä verkkosivut, sosiaalinen media, ilmoitustaulut, infotilaisuudet ja hyvinvointialueen intranetsivut). Vain 3% vastaajista ilmoitti käyttävänsä  elintapaohjauksen palvelutarjotin Elmaa (https://kymenhva.fi/elma/) palveluohjauksessa.  22% vastaajista ilmoitti, että ei saa mistään tietoa alueen hyte-toiminnasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen osaksi arjen toimintaa edellyttää systemaattista yhteistyötä ja viestintää:

  • Johtaminen: Hyvinvointialueen johdon sitoutuminen palvelutarjottimen ylläpitoon ja kehittämiseen.
  • Viestintä: Sisäinen ja ulkoinen viestintä ammattilaisille, asukkaille ja sidosryhmille (esim. kampanjat, koulutukset, uutiskirjeet).
  • Koulutus: Ammattilaisille järjestetään koulutuksia palvelutarjottimen käytöstä ja palveluihin ohjaamisesta.
  • Ammattilaisten sitouttaminen: Hyvinvointia-palvelu integroidaan osaksi asiakastyön prosesseja ja ohjauskäytäntöjä.
  • Sidosryhmätyö: Kuntien, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa tehdään yhteistyötä palvelujen kuvaamisessa.
  • Sopimukset ja vastuut: Sovitaan vastuut palvelujen ylläpidosta, sisällöntuotannosta ja teknisestä kehittämisestä hallintamallissa.
  • Jatkokehittäminen: Palvelua kehitetään asiakaspalautteen ja käytön analytiikan perusteella.

Käyttöönotto ja ylläpito vaativat seuraavia resursseja:

  • Aika: Palvelujen kuvaaminen, koulutusten järjestäminen ja sisällön päivittäminen vievät aikaa.
  • Henkilöstö: Tarvitaan koordinaattori tai tiimi, joka vastaa palvelun hallinnoinnista ja kehittämisestä.
  • Rahoitus: Alustan tekninen toteutus, ylläpito ja viestintä vaativat budjetointia (esim. EU-hankerahoitus, alueellinen rahoitus).
  • Osaaminen: Tarvitaan osaamista palvelumuotoilusta, verkkoviestinnästä, PTV-kuvauksista, asiakaslähtöisestä sisällöntuotannosta sekä verkkosivujen tuotannosta.

Prosessin vaiheet ja toimenpiteet

  1. Tarpeen tunnistaminen: Kyselyt ja työpajat ammattilaisten ja asukkaiden kanssa.
  2. Palvelujen kartoitus: Kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut kootaan yhteen.
  3. Sisällön tuottaminen: Palvelut kuvataan PTV-muotoon ja julkaistaan verkkosivustolla.
  4. Alustan rakentaminen: Käyttöliittymä suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja julkaistaan.
  5. Koulutus ja viestintä: Ammattilaisille ja asukkaille järjestetään koulutuksia ja tiedotusta.
  6. Käyttöönotto: Palvelu otetaan käyttöön osana asiakastyötä ja ohjausprosesseja.
  7. Seuranta ja kehittäminen: Käyttöä seurataan analytiikan ja palautteen avulla, ja palvelua kehitetään jatkuvasti.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimesta tehdään luovutusta varten hallintamalli, jossa kuvataan palvelutarjottimen käyttöön ja jatkokehittämiseen tarvittavat roolit ja näiden vastuut. Osaksi hallintamallia kootaan myös käyttöön tarvittava ohjeistus. Tarvittava osaaminen kirjataan ohjeistuksilla ja koulutetaan palvelutarjottimesta vastuun ottaville toimijoille. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointia-palvelu on otettu käyttöön joulukuussa 2024, ja se on tavoittanut jo lähes 20 000 käyttäjää. Palvelun käyttömäärä on ylittänyt odotukset ja osoittaa, että alueella on ollut selkeä tarve keskitetylle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelualustalle.

Kehittämistyön tärkeimmät tulokset

  • Palveluun on koottu jo 530 palvelua, ja tavoite on 600 palvelua vuoden 2026 loppuun mennessä.
  • Palvelut on jaoteltu teemoihin, jotka helpottavat käyttäjää löytämään omaan tilanteeseensa sopivan tuen.
  • Käyttäjät ovat kokeneet palvelun helppokäyttöiseksi ja kattavaksi, ja ammattilaiset näkevät sen potentiaalin asiakasohjauksessa.

Arviointimenetelmät ja mittarit

  • Käyttötilastointi: Sivujen latauskerrat tallennetaan, mutta henkilötietoja ei kerätä.
  • Asiakaspalaute: Kerätty heti palvelun avauduttua, ja sitä hyödynnetään kehittämisessä.
  • Arviointityökalut ja itsehoito-ohjelmat: Käytössä teemakohtaisilla sivuilla, tukevat käyttäjän omaa arviointia ja hyvinvoinnin vahvistamista.

Kokemukset asiakkailla ja ammattilaisilla

  • Asiakkaat: Kiittävät helppokäyttöisyyttä, toivovat lisää palveluja ja tiiviimpää sisältöä.
  • Ammattilaiset: Näkevät palvelun potentiaalin ohjauksessa ja asiakastyössä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tukemisessa.

Arvioinnin tuloksia täydennetään marraskuussa 2025.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Käytännön vaatimukset soveltamisessa

Toimintamallin soveltaminen vaatii monipuolista osaamista ja resursseja:

  • Verkkosivutuotanto: Tarvitaan osaamista verkkosivujen rakenteesta, visuaalisesta suunnittelusta ja sisällöntuotannosta verkkoympäristöön.
  • Palvelutietovarannon (PTV) integraatio: Edellyttää teknistä osaamista PTV OUT -rajapinnasta sekä ohjelmointiosaamista verkkopalvelun toteutuksessa.
  • Sisällönhallinta: Palvelukuvausten tekeminen vaatii osaamista PTV:n tietomallista, käyttöliittymästä ja tyyliohjeista. Järjestöjen osalta tarvitaan myös Lähellä.fi-palvelun tuntemusta.
  • Asiakaslähtöisyys: Sisällön muotoilussa korostuu kyky kuvata palvelut selkeästi ja ymmärrettävästi eri kohderyhmille.
  • Verkostotyö: On tunnettava alueen hyte-palveluja tuottavat toimijat, perusteltava kuvausten tarve ja tuettava heitä sisällön tuottamisessa.

Sovellettavuus eri kohderyhmille ja ympäristöihin

  • Toimintamalli on sovellettavissa valtakunnallisesti eri hyvinvointialueille, kunnille ja järjestöille.
  • Kohderyhmiä voi räätälöidä: esim. nuoret, ikääntyneet, työikäiset, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat.
  • Palvelutarjotin voi toimia myös ammattilaisten työkaluna asiakasohjauksessa ja palveluneuvonnassa.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää

  • Sisällön hajanaisuus: Jos palveluja ei kuvata yhtenäisellä tavalla, käyttäjäkokemus kärsii.
  • Ylläpidon puute: Ilman selkeää vastuuta palvelu vanhenee nopeasti.
  • Liiallinen tekninen painotus: Käyttöliittymän tulee olla selkeä ja asiakaslähtöinen, ei vain organisaation näkökulmasta rakennettu.
  • Toimijoiden tavoittaminen: Palveluntuottajien sitouttaminen voi olla haastavaa ilman selkeää viestintää ja tukea.

Mitä tekisit toisin nyt?

  • Panostettaisiin alusta alkaen käyttäjätestaukseen ja palautteen keruuseen.
  • Rakennettaisiin sisällöntuotannon prosessi selkeämmäksi ja jaettaisiin vastuut kunnille ja järjestöille jo kehitysvaiheessa.
  • Otettaisiin mukaan vakityöntekijöitä heti alusta, jotta osaaminen ja vastuu eivät jää vain hanketyön varaan.