Hyvinvointia liikunnalla

Hyvän työn ohjelmassa, työn jako pilotissa Pohteen alueella on tavoitteena pilotoida miten kuntoutuksen ammattilaisen arvioinnin jälkeen ohjaus ja neuvonta voisi toteutua esim. nepsyvalmentajan, liikuntaneuvojan tai hyvinvointivalmentajan toimesta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Hyvän työn ohjelmassa vaikuttavimmat toimet linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseen siten, että palvelut porrastetaan ja palveluihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitaalisia palveluita, palveluohjausta ja mahdollisuuksia omahoitoon.

Hyvinvointialueiden kuuluu järjestää asukkailleen tarpeelliset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut.
Kuntoutuksen palvelualueella on huomattu, että osa lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksista voitaisiin hoitaa kevyemmillä palveluilla muun muassa hyödyntämällä liikunta-alan asiantuntijaa yhtenä ammattiryhmänä osana terapeutti tiimiä.
Lääkinnällisen kuntoutuksen pilotissa on tarkoituksena pilotoida miten liikunta-alan asiantuntijan neuvontaa ja omakuntoutuksen tukemista voitaisiin hyödynnetään yksilölliseen ohjaukseen sekä ryhmäohjaukseen. Pilotissa liikunta-alan asiantuntija tekee yhteistyötä kuntoutuksen terapeuttitiimin kanssa.

Suomessa on pitkään ollut keskustelua terveydenhuollon ja kuntoutuksen resursoinnista sekä palvelujen saatavuudesta. Yhteiskunnassa on kasvava tarve kehittää ennaltaehkäiseviä ja pitkäkestoisia ratkaisuja, jotka vähentävät terveydenhuollon kuormitusta ja parantavat kansalaisten elämänlaatua. Kuntoutuspalvelujen siirtäminen enenevässä määrin kunnallisiin ja yksityisiin liikuntapalveluihin, erityisesti työikäisille, tukee hallituksen tavoitteita terveyserojen kaventamisesta ja kansalaisten aktiivisuuden lisäämisestä.

Tämän pilottihankkeen myötä voimme vastata osittain myös näihin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, sillä se pyrkii tarjoamaan asiakkaille uudenlaista, itsenäistä kuntoutumismahdollisuutta ja vähentämään näin myös terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä. Liikuntapalveluiden rooli kuntoutuksessa korostuu, kun perinteisten lääkinnällisten kuntoutuspalveluiden rinnalle kehitellään entistä enemmän liikunnan ja omatoimisen kuntoutuksen mahdollisuuksia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pilotti on toteutettu Oulun alueen kuntoutuspalveluissa, ja sen tavoite on ollut tarjota räätälöityä liikuntavalmennusta työikäisille aikuisille sekä tukea heidän omakuntoutumistaan. Valmennus käynnistyi elokuussa 2024, ja sen ohjaajana toimi liikuntaneuvoja. Pilotti on suunnattu asiakkaille, jotka ovat aiemmin saaneet merkittävän määrän fysioterapiaa, usein ostopalveluina, mutta joiden kuntoutuskriteerit eivät enää täyty lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä. Asiakkaiden toimintakyky on kuitenkin edelleen sellainen, että siirtyminen kaupungin tai kolmannen sektorin liikuntapalveluihin ei ole vielä ajankohtainen. Heillä on kuitenkin valmius ja motivaatio siirtyä omatoimiseen liikkumiseen ja kuntoutumiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulma:

Tämän kaltaisessa valmennuksessa asiakkaalle keskeinen hyöty syntyy yksilöllisen tuen ja mielenterveyden vahvistamisen kautta, jotka ovat olleet ratkaisevassa asemassa asiakkaiden motivoinnissa ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Pilotti on osoittanut, että asiakkaat innostuvat liikkumaan enemmän, kun mielenterveyttä on ensin tuettu. Tämä lähestymistapa vahvistaa kehon ja mielen välistä yhteyttä, mikä on lisännyt asiakkaiden motivaatiota omakuntoutukseen ja mahdollistanut yksilölliset edistysaskeleet. Kokonaisuutena valmennus luo asiakkaalle harmoniaa ja tarjoaa henkilökohtaisen polun kohti hyvinvointia.

Henkilöstön näkökulma:

Valmennus vapauttaa fysioterapeuttien aikaa keskittyä niihin asiakkaisiin, jotka erityisesti hyötyvät heidän erityisosaamisestaan. Fysioterapeutit kokevat helpotusta, kun he voivat ohjata asiakkaat valmennuksen pariin, jossa he saavat tarvitsemansa tuen - näin kukaan ei jää ilman palvelua. Tämä järjestely keventää henkilöstön kuormitusta ja vähentää heidän kokemaansa huolta siitä, että kaikkia asiakkaita olisi mahdoton palvella samanaikaisesti.

Hyvinvointi alueen näkökulma:  

Kun tarkastellaan valmennuksen vaikutuksia koko hyvinvointialueen tasolla, yksilötason hyvinvoinnin kohentuminen tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Parantunut pystyvyys ja aktiivisuus vähentävät terveydenhuollon palvelutarvetta pitkällä aikavälillä, sillä omatoimisesti liikkuvat ja henkisesti hyvinvoivat yksilöt kuormittavat vähemmän julkista terveydenhuoltoa. Tämä ennaltaehkäisevä vaikutus auttaa alentamaan kustannuksia. Erityisesti kroonisten sairauksien ja mielenterveyspalveluiden kysynnässä. Kokonaisuudessaan valmennus voi tukea terveydenhuollon resurssien tehokkaampaa kohdentamista ja vapauttaa henkilöstön aikaa heille, jotka hyötyvät erikoispalveluista. Näin valmennus edistää hyvinvointialueen kustannustehokkuutta ja resurssien tasapainoista jakautumista.

Tavoiteltu muutos

Pilotti on osoittanut, että asiakkaat innostuvat liikkumaan enemmän, kun mielenterveyttä on ensin tuettu. Tämä lähestymistapa vahvistaa kehon ja mielen välistä yhteyttä, mikä on lisännyt asiakkaiden motivaatiota ja mahdollistanut yksilölliset edistysaskeleet. Kokonaisuutena valmennus luo asiakkaalle harmoniaa ja tarjoaa henkilökohtaisen polun kohti hyvinvointia.

Toteutussuunnitelma

Toimenpiteet

Asiakastapaamisten suunnittelu

Tehdään yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeuttien ja lääkärien, jotta asiakkaiden tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.
- Suunnitellaan tapaamiset asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
- Tarjotaan vaihtoehtoja tapaamispaikoista (liikuntapaikat, asiakkaan koti).
Alustava arviointi
- Tehdään jokaiselle asiakkaalle henkilökohtainen liikunta- ja toimintakykyarvio.
- Kartoitetaan asiakkaan fyysiset rajoitteet, mieltymykset ja tavoitteet.
Yksilöllisten liikuntasuunnitelmien laatiminen
- Laaditaan asiakaskohtaiset liikuntasuunnitelmat, jotka huomioivat asiakkaan nykyisen tason ja tavoitteet.
- Suunnitelmat sisältävät eri liikuntamuotoja, jotka ovat asiakkaalle mielekkäitä.
Ryhmätoiminnan järjestäminen
- Organisoidaan ryhmäliikuntatapahtumia, joissa asiakkaat voivat harjoitella yhdessä.
- Mahdollistetaan vertaistuen saaminen ja yhteisöllisyyden kokeminen.
Seuranta ja palautteen kerääminen
- Toteutetaan säännölliset seurantatapaamiset asiakkaiden edistymisen arvioimiseksi.
- Kerätään palautetta asiakkailta tapaamisten ja harjoitusten jälkeen.
Motivaatio- ja kannustuskeinot
- Tarjotaan asiakkaille positiivista palautetta ja kannustusta edistymisestä. Pienenkin muutoksen huomioimisella on merkittävä vaikutus.
- Voidaan käyttää tavoitteiden asettamista ja palkitsemista. Palkinto on jotakin minkä asiakas itse kokee itselleen tärkeäksi. Palkinnon saaminen ei vaadi suuria suorituksia vaan pienikin on palkinnon arvoinen.

Verkostoituminen ja yhteistyö

Hyödynnetään paikallisia liikuntapalveluja ja -mahdollisuuksia.

Suunnitelma sisältää monipuolisia toimenpiteitä, jotka tukevat asiakkaiden liikuntamotivaatiota ja toimintakykyä. Asiakkaiden osallistaminen, yksilölliset suunnitelmat sekä jatkuva seuranta ovat keskeisiä elementtejä tavoitteen saavuttamiseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kuntoutuksessa liikunta-alan asiantuntijalle ohjataan asiakkaita lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksen perusteella mikäli lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty tai fysioterapeuttisen arvioinnin jälkeen nähdään, että asiakas voisi hyötyä liikuntaneuvonnasta. Liikunta-alan asiantuntijan työnkuvaa kokeillaan myös ryhmätoiminnassa.

Kohderyhmämme koostuu henkilöistä, jotka tarvitsevat tukea liikuntaan lääkinnällisen kuntoutuksen suositusten perusteella. Tämä ryhmä voi sisältää eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia asiakkaita, jotka eivät kuitenkaan täytä lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereitä, mutta hyötyvät silti liikuntaneuvonnasta. Asiakkaat saattavat kärsiä erilaisista fyysisistä rajoitteista, terveydellisistä haasteista tai muista esteistä, jotka vaikuttavat heidän liikuntamahdollisuuksiinsa ja -halukkuuteensa.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty erilaisilla menetelmillä, kuten henkilökohtaisilla haastatteluilla sekä asiakaspalautteella tapaamisten jälkeen. Tämä tieto on auttanut meitä ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, toiveita ja haasteita liikuntaan liittyen.

Asiakkaita on osallistettu prosessiin aktiivisesti. Tapaamisten suunnittelussa on otettu huomioon heidän tarpeensa ja toiveensa, jolloin asiakkaat ovat voineet vaikuttaa siihen, miten ja missä tapaamiset toteutetaan. Tapaamiset ovat tapahtuneet eri liikuntapaikoissa tai asiakkaan kotona, mikä on mahdollistanut henkilökohtaisen ja mukautetun lähestymistavan. Osa asiakkaista kokeili myös ryhmätoimintaa yksilöohjauksen rinnalla ja osa asiakkaista oli vain ryhmässä.

Alun perin suunniteltuja viittä tapaamiskertaa on tarpeen mukaan lisätty, sillä asiakkaat ovat osoittaneet halua ja kykyä sitoutua omatoimiseen liikkumiseen. Tämä on selvästi nähtävissä asiakaspalautteessa, jossa monet ovat raportoineet merkittävistä edistysaskelista sekä fyysisessä kunnossa että motivaation lisääntymisessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakaslähtöinen lähestymistapa on ollut keskeinen elementti toiminnassamme, ja asiakkaiden aktiivinen osallistaminen on johtanut parempiin tuloksiin ja asiakastyytyväisyyteen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pilotti sijoittui Oulun alueen alueellisiin kuntoutuspalveluihin ja sen tavoite oli tarjota räätälöityä liikuntavalmennusta työikäisille aikuisille, sekä vahvistaa heidän omakuntoutusta. Valmennus alkoi elokuussa 2024. Valmennuksen ohjaajana toimi liikuntaneuvoja. Kohderyhmän muodostivat fysioterapeuttien suosituksesta valikoituneet asiakkaat.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen osaksi organisaation tai toimintaympäristön arkea on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää huolellista suunnittelua, selkeää sitoutumista ja riittäviä resursseja. Seuraavassa kuvataan prosessin vaiheet, toimenpiteet sekä tarvittavat resurssit, jotta toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia.

1. Asiakaslähtöinen lähestymistapa ja osallistaminen

Toimintamallin onnistuminen perustuu asiakaslähtöiseen lähestymistapaan, jossa asiakkaat ovat mukana prosessin kaikissa vaiheissa. Asiakkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa tapaamisten suunnitteluun ja toteutukseen, mikä on lisännyt heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan. Esimerkiksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuus valita tapaamispaikat liikuntapaikoista tai kotikäynneistä, mikä takaa yksilöllisen ja joustavan palvelun. Tämä asiakaslähtöinen malli on ollut keskeinen tekijä toiminnan onnistumisessa.

2. Jatkuva arviointi ja asiakaspalautteen kerääminen

Toimintamallin juurruttamisessa on tärkeää kerätä säännöllisesti asiakaspalautetta, joka mahdollistaa prosessin jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Alun perin suunnitellut tapaamiset on ollut tarpeen mukauttaa asiakaspalautteen perusteella: viiden tapaamiskerran määrä on noussut, koska asiakkaat ovat olleet valmiita sitoutumaan omatoimiseen liikkumiseen. Tämä joustavuus ja asiakaslähtöinen arviointi varmistavat, että toimintamalli kehittyy ja vastaa asiakkaiden tarpeita myös pitkällä aikavälillä.

3. Resurssit ja osaaminen

Toimintamallin juurruttaminen vaatii riittävästi resursseja ja osaamista:

Aika: Juurruttaminen edellyttää riittävästi aikaa, jotta mallin toteutus voidaan varmistaa käytännössä. Tämä tarkoittaa muun muassa työntekijöiden säännöllistä koulutusta ja asiakkaiden edistymisen seurantaa.
Henkilöstö: Toimintamallin onnistunut toteutus vaatii monipuolista osaamista. Työntekijöillä tulee olla liikuntaneuvojan koulutus sekä osaamista mielenterveyshaasteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen, sillä asiakkaiden hyvinvointi on kokonaisvaltaista. Tämä osaaminen mahdollistaa syvällisen asiakastyön ja tukee asiakkaita kaikilla elämänalueilla.
Raha: Asiakkaat maksavat liikuntapalveluista, mutta organisaatio tai muu toimija vastaa tarvittavien koulutusten ja resurssien (esim. välineet, tilat) hankinnasta.

Työntekijöiden osaamisen jatkuva kehittäminen on olennainen osa toimintamallin juurruttamista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi säännöllisin koulutuksin ja työnohjauksin, jotka tukevat sekä liikunnan että mielenterveyden osa-alueita.

4. Toimintamallin juurruttamisen vaiheet ja toimenpiteet

Prosessi etenee vaiheittain ja siinä on seuraavat keskeiset toimenpiteet:

Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus: Aluksi kartoitetaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Tämä vaihe on jatkuva, sillä asiakkaiden tilanteet ja tarpeet voivat muuttua ajan myötä.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Työntekijöiden koulutus ja osaamisen kehittäminen on jatkuvaa. Tämä varmistaa, että asiakkaille tarjotaan ajanmukaista ja laadukasta palvelua.
Asiakasosallistaminen ja joustavuus: Asiakkaat otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen ja toteutukseen, mikä lisää heidän sitoutumistaan. Esimerkiksi tapaamisten ja palvelujen räätälöinti asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan on keskeinen osa tätä vaihetta.
Palaute ja mukauttaminen: Toimintamallia arvioidaan ja mukautetaan asiakaspalautteen perusteella. Tämä mahdollistaa mallin kehittämisen ja parantamisen tarpeen mukaan.

Yhteenveto

Asiakaslähtöinen lähestymistapa, jatkuva palautteen kerääminen ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka mahdollistavat toimintamallin onnistuneen juurruttamisen. Toimintamallin vakiinnuttaminen vaatii resursointia, koulutusta ja aikaa, mutta pitkäjänteisellä työllä ja asiakaslähtöisellä suunnittelulla voidaan varmistaa, että malli juurtuu osaksi arkea ja tuottaa hyviä tuloksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen käytännössä vaatii ennen kaikkea yksilöllistä ohjausta ja läsnäoloa. Tärkeää on kuunnella asiakkaita, kohdata heidät kokonaisvaltaisesti ja huomioida niin fyysinen kuin henkinen hyvinvointi. Ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen on avainasemassa, sillä nyky-yhteiskunta on monin tavoin vaativa ja monilla on yhä enemmän tarve tukeutua ulkopuolisiin palveluihin. Tämä korostaa entisestään tarvetta olla läsnä asiakkaan elämässä ja ymmärtää hänen tarpeensa laajasti – ei vain pelkästään fyysisen terveyden tai liikunnan näkökulmasta.

Vertaistuki ryhmätoiminnassa
Sudenkuoppana on se, että ihmistä ei nähdä kokonaisuutena. Jos keskitymme vain johonkin yksittäiseen osa-alueeseen, kuten vain fyysiseen terveyteen tai mielenterveyteen, voimme jättää huomiotta toisen puolen, joka on yhtä tärkeä. On oleellista, että lähestymme asiakasta kokonaisuutena ja huomioimme sekä kehon että mielen tarpeet. Ei riitä, että hoidamme vain toista – molemmat osa-alueet kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan.

Erityisesti ryhmätoiminnassa on nähtävissä vertaisuuden voima. Osa asiakkaista on siirtynyt yksilöpalveluista ryhmätoimintaan, ja tämä on ollut tärkeä askel yhteisöllisyyden ja vertaistuen lisäämiseksi. Ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, tukea toisiaan ja kokea yhteenkuuluvuutta, mikä puolestaan vähentää yksinäisyyttä ja tuo osalle asiakkaita tunteen siitä, että he eivät ole yksin omien haasteidensa kanssa. Vertaistuki on tärkeä elementti, sillä se luo turvallisen ympäristön, jossa asiakkaat voivat kohdata omat haasteensa muiden tukemana ja vahvistaa uskoa omiin kykyihinsä.

Ryhmätoiminta on myös resurssitehokas tapa tukea asiakkaita, sillä se mahdollistaa useiden asiakkaiden tukemisen samanaikaisesti. Samalla se integroi ihmisiä yhteen ja edistää yhteisöllisyyttä, mikä taas voi vähentää yksinäisyyttä ja eristäytymistä.

Toimintamalli soveltuu eri kohderyhmille ja ympäristöihin

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja ympäristöihin, mutta se vaatii aina riittävää osaamista ja resursseja. Erityisesti työntekijöiden on kyettävä ymmärtämään asiakkaidensa tarpeet kokonaisvaltaisesti ja osattava tukea asiakkaita monella eri tasolla. Tämä tarkoittaa, että osaamisen tulee kattaa niin liikunta kuin mielenterveys, ja toimintamallin toteuttaminen vaatii aikaa, henkilöresursseja ja halukkuutta joustaa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Toimintamalli on joustava, mutta se edellyttää aina yksilöllistä lähestymistapaa, ja soveltaminen eri ympäristöissä saattaa vaatia erilaista lähestymistapaa. Esimerkiksi kotikäynneillä tai eri liikuntapaikoissa toimittaessa on tärkeää osata sopeuttaa palvelu asiakkaan elinolosuhteisiin ja sen hetkisiin voimavaroihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tämä projekti on osoittanut lupaavia tuloksia asiakastyytyväisyydessä ja hyvinvoinnissa, vaikka vaikutuksia on ehtinyt tutkia vain lyhyen ajan ja pienen asiakasmäärän kautta. Alkuvaiheessa keskiössä on ollut asiakaslähtöinen lähestymistapa, joka on mahdollistanut yksilöllisen tuen ja asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden paremman huomioimisen. Vaikka vaikutuksia on vielä tutkittu rajallisesti, suunta on ollut positiivinen ja asiakkaille on tarjottu tukea, joka on lisännyt heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan.

Yksi keskeinen havainto on ollut se, että hyvinvoiva asiakas tarvitsee vähemmän perusterveydenhuollon palveluja. Tämä ei ainoastaan paranna asiakkaan elämänlaatua, vaan myös vähentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta ja siihen liittyviä kustannuksia.

Kuntoutuspalveluiden kustannukset ovat suuria, ja erityisesti pitkään kestävät lääkinnälliset kuntoutusprosessit rasittavat terveydenhuoltojärjestelmää. Samaan aikaan taloudellinen paine kunnissa ja kuntayhtymissä voi haastaa terveydenhuollon resursseja ja suuntaa huomiota ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä pilotti osaltaan auttaa osoittamaan, että liikuntaan ja omatoimiseen kuntoutukseen investointi voi pitkällä aikavälillä vähentää kustannuksia, koska se voi ennaltaehkäistä pitkäaikaisia terveysongelmia ja vähentää perinteisen terveydenhuollon tarvetta.

Projektin alkuvaiheen vaikutukset ja kehityssuunnat

Projekti on mahdollistanut asiakkaille yksilöllistä tukea, joka on auttanut heitä parantamaan fyysistä hyvinvointiaan ja lisäämään omatoimisuutta. Lyhyellä aikavälillä asiakkaille tarjottu tuki on ollut tärkeä osa heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan, ja on ilmennyt, että monet asiakkaat ovat olleet valmiita jatkamaan omatoimista liikkumista myös tapaamisten jälkeen. Tämä viittaa siihen, että palvelu vastaa asiakkaiden tarpeita ja on tukenut heidän haluaan ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

Positiiviset mutta maltilliset havainnot:

Asiakaspalautteen mukaan monilla asiakkailla on ollut edistysaskeleita hyvinvointinsa parantamisessa, on tärkeää huomioida, että vaikutukset on mitattu vielä rajalliselta otokselta ja lyhyeltä ajalta. Täsmällinen arviointi vaatii pidempää seurantaa ja laajempaa asiakasmäärää, jotta voidaan varmuudella todeta, kuinka pysyviä ja laajasti levittäytyneitä nämä muutokset ovat. Erityisesti huomionarvoista oli se, että asiakkaat, jotka osallistuivat sekä yksilö- että ryhmäohjaukseen, osoittivat vahvaa sitoutumista omaan kuntoutumiseensa verrattuna niihin, jotka osallistuivat vain ryhmäohjaukseen. Myös yhteistyön syvyydessä oli huomattava ero.

Tulevaisuuden suunta ja jatkotoimenpiteet

Lyhyessä ajassa on kuitenkin nähtävissä, että asiakaslähtöinen ja joustava toimintamalli voi tukea asiakkaiden siirtymistä kohti omatoimista elämää ja vähentää heidän riippuvuuttaan terveydenhuollon palveluista. Tämä suuntaus on rohkaiseva ja viittaa siihen, että projektilla on potentiaalia pitkäaikaisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen. Jatkuva seurantatyö ja laajentaminen voivat tuoda esiin entistä suurempia vaikutuksia ja auttaa varmistamaan, että asiakkaille tarjottu tuki on oikeanlaista ja kestävämpää.

Projekti on osoittanut, että asiakaslähtöinen, yksilöllinen lähestymistapa voi tuottaa merkittäviä, laaja-alaisia tuloksia. Asiakkaiden hyvinvointi on parantunut, ja heidän sitoutumisensa on kasvanut. Ennen kaikkea projektin myötä asiakkaat ovat siirtyneet kohti itsenäisempää elämää ja omatoimista kuntoutumista, mikä vähentää heidän tarvettaan perusterveydenhuollon palveluille.