Hyvinvointia liikunnalla
Hyvän työn ohjelmassa, työn jako pilotissa Pohteen alueella on tavoitteena pilotoida miten kuntoutuksen ammattilaisen arvioinnin jälkeen ohjaus ja neuvonta voisi toteutua esim. nepsyvalmentajan, liikuntaneuvojan tai hyvinvointivalmentajan toimesta.
Toimintamallin nimi
Hyvän työn ohjelmassa, työn jako pilotissa Pohteen alueella on tavoitteena pilotoida miten kuntoutuksen ammattilaisen arvioinnin jälkeen ohjaus ja neuvonta voisi toteutua esim. nepsyvalmentajan, liikuntaneuvojan tai hyvinvointivalmentajan toimesta.
Pilotti sijoittui Oulun alueen alueellisiin kuntoutuspalveluihin ja sen tavoite oli tarjota räätälöityä liikuntavalmennusta työikäisille aikuisille, sekä vahvistaa heidän omakuntoutusta. Valmennus alkoi elokuussa 2024. Valmennuksen ohjaajana toimi liikuntaneuvoja. Kohderyhmän muodostivat fysioterapeuttien suosituksesta valikoituneet asiakkaat.
Hyvän työn ohjelmassa vaikuttavimmat toimet linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseen siten, että palvelut porrastetaan ja palveluihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitaalisia palveluita, palveluohjausta ja mahdollisuuksia omahoitoon.
Hyvinvointialueiden kuuluu järjestää asukkailleen tarpeelliset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut.
Kuntoutuksen palvelualueella on huomattu, että osa lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksista voitaisiin hoitaa kevyemmillä palveluilla muun muassa hyödyntämällä liikunta-alan asiantuntijaa yhtenä ammattiryhmänä osana terapeutti tiimiä.
Lääkinnällisen kuntoutuksen pilotissa on tarkoituksena pilotoida miten liikunta-alan asiantuntijan neuvontaa ja omakuntoutuksen tukemista voitaisiin hyödynnetään yksilölliseen ohjaukseen sekä ryhmäohjaukseen. Pilotissa liikunta-alan asiantuntija tekee yhteistyötä kuntoutuksen terapeuttitiimin kanssa.
Suomessa on pitkään ollut keskustelua terveydenhuollon ja kuntoutuksen resursoinnista sekä palvelujen saatavuudesta. Yhteiskunnassa on kasvava tarve kehittää ennaltaehkäiseviä ja pitkäkestoisia ratkaisuja, jotka vähentävät terveydenhuollon kuormitusta ja parantavat kansalaisten elämänlaatua. Kuntoutuspalvelujen siirtäminen enenevässä määrin kunnallisiin ja yksityisiin liikuntapalveluihin, erityisesti työikäisille, tukee hallituksen tavoitteita terveyserojen kaventamisesta ja kansalaisten aktiivisuuden lisäämisestä.
Tämän pilottihankkeen myötä voimme vastata osittain myös näihin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, sillä se pyrkii tarjoamaan asiakkaille uudenlaista, itsenäistä kuntoutumismahdollisuutta ja vähentämään näin myös terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä. Liikuntapalveluiden rooli kuntoutuksessa korostuu, kun perinteisten lääkinnällisten kuntoutuspalveluiden rinnalle kehitellään entistä enemmän liikunnan ja omatoimisen kuntoutuksen mahdollisuuksia.
Kuntoutuksessa liikunta-alan asiantuntijalle ohjataan asiakkaita lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksen perusteella mikäli lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty tai fysioterapeuttisen arvioinnin jälkeen nähdään, että asiakas voisi hyötyä liikuntaneuvonnasta. Liikunta-alan asiantuntijan työnkuvaa kokeillaan myös ryhmätoiminnassa.
Kohderyhmämme koostuu henkilöistä, jotka tarvitsevat tukea liikuntaan lääkinnällisen kuntoutuksen suositusten perusteella. Tämä ryhmä voi sisältää eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia asiakkaita, jotka eivät kuitenkaan täytä lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereitä, mutta hyötyvät silti liikuntaneuvonnasta. Asiakkaat saattavat kärsiä erilaisista fyysisistä rajoitteista, terveydellisistä haasteista tai muista esteistä, jotka vaikuttavat heidän liikuntamahdollisuuksiinsa ja -halukkuuteensa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty erilaisilla menetelmillä, kuten henkilökohtaisilla haastatteluilla sekä asiakaspalautteella tapaamisten jälkeen. Tämä tieto on auttanut meitä ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, toiveita ja haasteita liikuntaan liittyen.
Asiakkaita on osallistettu prosessiin aktiivisesti. Tapaamisten suunnittelussa on otettu huomioon heidän tarpeensa ja toiveensa, jolloin asiakkaat ovat voineet vaikuttaa siihen, miten ja missä tapaamiset toteutetaan. Tapaamiset ovat tapahtuneet eri liikuntapaikoissa tai asiakkaan kotona, mikä on mahdollistanut henkilökohtaisen ja mukautetun lähestymistavan. Osa asiakkaista kokeili myös ryhmätoimintaa yksilöohjauksen rinnalla ja osa asiakkaista oli vain ryhmässä.
Alun perin suunniteltuja viittä tapaamiskertaa on tarpeen mukaan lisätty, sillä asiakkaat ovat osoittaneet halua ja kykyä sitoutua omatoimiseen liikkumiseen. Tämä on selvästi nähtävissä asiakaspalautteessa, jossa monet ovat raportoineet merkittävistä edistysaskelista sekä fyysisessä kunnossa että motivaation lisääntymisessä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakaslähtöinen lähestymistapa on ollut keskeinen elementti toiminnassamme, ja asiakkaiden aktiivinen osallistaminen on johtanut parempiin tuloksiin ja asiakastyytyväisyyteen.
Toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen osaksi organisaation tai toimintaympäristön arkea on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää huolellista suunnittelua, selkeää sitoutumista ja riittäviä resursseja. Seuraavassa kuvataan prosessin vaiheet, toimenpiteet sekä tarvittavat resurssit, jotta toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia.
1. Asiakaslähtöinen lähestymistapa ja osallistaminen
Toimintamallin onnistuminen perustuu asiakaslähtöiseen lähestymistapaan, jossa asiakkaat ovat mukana prosessin kaikissa vaiheissa. Asiakkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa tapaamisten suunnitteluun ja toteutukseen, mikä on lisännyt heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan. Esimerkiksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuus valita tapaamispaikat liikuntapaikoista tai kotikäynneistä, mikä takaa yksilöllisen ja joustavan palvelun. Tämä asiakaslähtöinen malli on ollut keskeinen tekijä toiminnan onnistumisessa.
2. Jatkuva arviointi ja asiakaspalautteen kerääminen
Toimintamallin juurruttamisessa on tärkeää kerätä säännöllisesti asiakaspalautetta, joka mahdollistaa prosessin jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Alun perin suunnitellut tapaamiset on ollut tarpeen mukauttaa asiakaspalautteen perusteella: viiden tapaamiskerran määrä on noussut, koska asiakkaat ovat olleet valmiita sitoutumaan omatoimiseen liikkumiseen. Tämä joustavuus ja asiakaslähtöinen arviointi varmistavat, että toimintamalli kehittyy ja vastaa asiakkaiden tarpeita myös pitkällä aikavälillä.
3. Resurssit ja osaaminen
Toimintamallin juurruttaminen vaatii riittävästi resursseja ja osaamista:
- Aika: Juurruttaminen edellyttää riittävästi aikaa, jotta mallin toteutus voidaan varmistaa käytännössä. Tämä tarkoittaa muun muassa työntekijöiden säännöllistä koulutusta ja asiakkaiden edistymisen seurantaa.
- Henkilöstö: Toimintamallin onnistunut toteutus vaatii monipuolista osaamista. Työntekijöillä tulee olla liikuntaneuvojan koulutus sekä osaamista mielenterveyshaasteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen, sillä asiakkaiden hyvinvointi on kokonaisvaltaista. Tämä osaaminen mahdollistaa syvällisen asiakastyön ja tukee asiakkaita kaikilla elämänalueilla.
- Raha: Asiakkaat maksavat liikuntapalveluista, mutta organisaatio tai muu toimija vastaa tarvittavien koulutusten ja resurssien (esim. välineet, tilat) hankinnasta.
Työntekijöiden osaamisen jatkuva kehittäminen on olennainen osa toimintamallin juurruttamista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi säännöllisin koulutuksin ja työnohjauksin, jotka tukevat sekä liikunnan että mielenterveyden osa-alueita.
4. Toimintamallin juurruttamisen vaiheet ja toimenpiteet
Prosessi etenee vaiheittain ja siinä on seuraavat keskeiset toimenpiteet:
- Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus: Aluksi kartoitetaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Tämä vaihe on jatkuva, sillä asiakkaiden tilanteet ja tarpeet voivat muuttua ajan myötä.
- Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Työntekijöiden koulutus ja osaamisen kehittäminen on jatkuvaa. Tämä varmistaa, että asiakkaille tarjotaan ajanmukaista ja laadukasta palvelua.
- Asiakasosallistaminen ja joustavuus: Asiakkaat otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen ja toteutukseen, mikä lisää heidän sitoutumistaan. Esimerkiksi tapaamisten ja palvelujen räätälöinti asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan on keskeinen osa tätä vaihetta.
- Palaute ja mukauttaminen: Toimintamallia arvioidaan ja mukautetaan asiakaspalautteen perusteella. Tämä mahdollistaa mallin kehittämisen ja parantamisen tarpeen mukaan.
Yhteenveto
Asiakaslähtöinen lähestymistapa, jatkuva palautteen kerääminen ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka mahdollistavat toimintamallin onnistuneen juurruttamisen. Toimintamallin vakiinnuttaminen vaatii resursointia, koulutusta ja aikaa, mutta pitkäjänteisellä työllä ja asiakaslähtöisellä suunnittelulla voidaan varmistaa, että malli juurtuu osaksi arkea ja tuottaa hyviä tuloksia.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Tämä projekti on osoittanut lupaavia tuloksia asiakastyytyväisyydessä ja hyvinvoinnissa, vaikka vaikutuksia on ehtinyt tutkia vain lyhyen ajan ja pienen asiakasmäärän kautta. Alkuvaiheessa keskiössä on ollut asiakaslähtöinen lähestymistapa, joka on mahdollistanut yksilöllisen tuen ja asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden paremman huomioimisen. Vaikka vaikutuksia on vielä tutkittu rajallisesti, suunta on ollut positiivinen ja asiakkaille on tarjottu tukea, joka on lisännyt heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan.
Yksi keskeinen havainto on ollut se, että hyvinvoiva asiakas tarvitsee vähemmän perusterveydenhuollon palveluja. Tämä ei ainoastaan paranna asiakkaan elämänlaatua, vaan myös vähentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta ja siihen liittyviä kustannuksia.
Kuntoutuspalveluiden kustannukset ovat suuria, ja erityisesti pitkään kestävät lääkinnälliset kuntoutusprosessit rasittavat terveydenhuoltojärjestelmää. Samaan aikaan taloudellinen paine kunnissa ja kuntayhtymissä voi haastaa terveydenhuollon resursseja ja suuntaa huomiota ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä pilotti osaltaan auttaa osoittamaan, että liikuntaan ja omatoimiseen kuntoutukseen investointi voi pitkällä aikavälillä vähentää kustannuksia, koska se voi ennaltaehkäistä pitkäaikaisia terveysongelmia ja vähentää perinteisen terveydenhuollon tarvetta.
Projektin alkuvaiheen vaikutukset ja kehityssuunnat
Projekti on mahdollistanut asiakkaille yksilöllistä tukea, joka on auttanut heitä parantamaan fyysistä hyvinvointiaan ja lisäämään omatoimisuutta. Lyhyellä aikavälillä asiakkaille tarjottu tuki on ollut tärkeä osa heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan, ja on ilmennyt, että monet asiakkaat ovat olleet valmiita jatkamaan omatoimista liikkumista myös tapaamisten jälkeen. Tämä viittaa siihen, että palvelu vastaa asiakkaiden tarpeita ja on tukenut heidän haluaan ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
Positiiviset mutta maltilliset havainnot:
Asiakaspalautteen mukaan monilla asiakkailla on ollut edistysaskeleita hyvinvointinsa parantamisessa, on tärkeää huomioida, että vaikutukset on mitattu vielä rajalliselta otokselta ja lyhyeltä ajalta. Täsmällinen arviointi vaatii pidempää seurantaa ja laajempaa asiakasmäärää, jotta voidaan varmuudella todeta, kuinka pysyviä ja laajasti levittäytyneitä nämä muutokset ovat. Erityisesti huomionarvoista oli se, että asiakkaat, jotka osallistuivat sekä yksilö- että ryhmäohjaukseen, osoittivat vahvaa sitoutumista omaan kuntoutumiseensa verrattuna niihin, jotka osallistuivat vain ryhmäohjaukseen. Myös yhteistyön syvyydessä oli huomattava ero.
Tulevaisuuden suunta ja jatkotoimenpiteet
Lyhyessä ajassa on kuitenkin nähtävissä, että asiakaslähtöinen ja joustava toimintamalli voi tukea asiakkaiden siirtymistä kohti omatoimista elämää ja vähentää heidän riippuvuuttaan terveydenhuollon palveluista. Tämä suuntaus on rohkaiseva ja viittaa siihen, että projektilla on potentiaalia pitkäaikaisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen. Jatkuva seurantatyö ja laajentaminen voivat tuoda esiin entistä suurempia vaikutuksia ja auttaa varmistamaan, että asiakkaille tarjottu tuki on oikeanlaista ja kestävämpää.
Projekti on osoittanut, että asiakaslähtöinen, yksilöllinen lähestymistapa voi tuottaa merkittäviä, laaja-alaisia tuloksia. Asiakkaiden hyvinvointi on parantunut, ja heidän sitoutumisensa on kasvanut. Ennen kaikkea projektin myötä asiakkaat ovat siirtyneet kohti itsenäisempää elämää ja omatoimista kuntoutumista, mikä vähentää heidän tarvettaan perusterveydenhuollon palveluille.