Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli (Common Approach) keskustelun tueksi ammattilaisille, lapsille, nuorille ja perheille

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli tukee lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytäviä keskusteluja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen. Helppokäyttöinen malli auttaa vahvuuksien löytämisessä, huolen tunnistamisessa ja tarpeiden tukemisessa.

Toimintaympäristö **

Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet (esim. masennusoireilu ja ahdistuneisuus) ja yksinäisyys ovat olleet pitkään korkeammalla tasolla Helsingissä kuin muualla maassa tai pääkaupunkiseudulla. Aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Vauvaperheissä koetaan uupumuksen oireita. Noin joka kymmenes 75 vuotta täyttäneistä kokee itsensä masentuneeksi, psyykkisesti kuormittuneeksi tai yksinäiseksi. Koronapandemian aikana helsinkiläisten yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin väheni ja yksinäisyys lisääntyi. Valtuustokauden aikana vahvistetaan kaupunkilaisten mielen hyvinvointia kehittämällä erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien parempaa tunnistamista muun muassa Common Approach (CA) -mallia hyödyntäen, lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, koulujen nuorisotyötä, yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea. Lisäksi vahvistetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, avun saavutettavuutta ja työikäisten omahoitopalvelujen käyttöä.

(Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsinkiin haluttiin laatia oman huolen tunnistamisen työkalu hyödyntämällä Australiassa kehitettyä Common Approach-mallia.​

HYVÄ- malli  mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen tarjoamisen lapsille, nuorille ja perheille. Oikea-aikaisuus ja kohdennus vähentää ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erityispalveluiden piiriin joutumista sekä edelleen keskipitkän ja pitkän aikavälin kumuloituvien negatiivisten kustannusvaikutusten kasautumista​.

Haluttiin ottaa käyttöön malli, joka vastaa tarpeeseen luoda poikkisektorisesti yhtenäinen huolen tunnistamisen toimintamalli,  ja jotta ammattilaiset tunnistavat oman perustyönsä ohella mahdollisia huolta aiheuttavia asioita, sekä sen, keitä muita toimijoita tulisi konsultoida tai pyytää yhteistyöhön. ​

 

Tavoitteet: 

Vahvistetaan lasten ja nuorten parissa universaalilla perustasolla työskentelevien ammattilaisten huolen varhaisen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamista.  ​

  • Ammattilaisten kyky tunnistaa sekä ottaa puheeksi lasten ja nuorten tuen tarpeita paranee​​

  • Ammattilaisten kyky jäsentää havaitsemaansa huolta yhdessä lasten ja nuorten kanssa paranee​

  • Ammattilaisten kyky sitoutua kokonaisvaltaiseen lasten ja nuorten huomioimiseen, kuulemiseen ja kohtaamiseen paranee ​​

 

​HYVÄ-mallin avulla:

  • Mallin käyttöönotto vahvistaa toimijoiden yhteistä kieltä, kykyä tunnistaa oman perustehtävän rinnalla muiden toimijoiden perustehtävät ja sen, kuinka nämä tukevat toinen toisiaan.   ​

  • tunnistetaan ja todetaan varhain tuen tarve​

  • lähestytään kokonaisvaltaisesti lapsen, nuoren ja perheen vahvuuksia ja tarpeita​

  • vähennetään ongelmakäyttäytymisen syiden löytymiseen kuluvaa aikaa​

  • helpotetaan avointa kommunikaatiota​

  • tarjotaan tukea ennen kuin ongelmista tulee kriisejä​

  • tuetaan varhaista sitoutumista​

  • Mahdollistetaan asiakkaan osallisuus ja voimaantuminen​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden kokemuksia​

  •  huolen tunnistaminen ja avun pyytäminen jää usein nuorten vastuulle ​

  •  ammattilaiset toimivat liian asiantuntijakeskeisesti​​

Asiakkaiden toiveita​

  •  Nuoret toivovat ammattilaisilta kokonaisvaltaista lähestymistapaa​

  •  Lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla on vahva toive omasta, aidosta osallisuudesta

--> Tarvittiin

  •  ammattilaisille työväline, joka auttaa huolen varhaiseen tunnistamiseen ja ottamaan havaitsemansa huoli puheeksi​

  •  työvälineitä, joita lapset ja nuoret sekä ammattilaiset voivat käyttää yhdessä huolen tunnistamisen ja sanoittamisen tukena​

  •  yhtenäinen viitekehys, joka ohjaa ammattilaisia lasten, nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, kuulemiseen ja kohtaamiseen ​

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

HYVÄ- mallia on muokattu Suomen ja Helsingin tarpeisiin  mallin kouluttajien yhteistyönä.  Mallilla on ollut projektiasiantuntija, joka on vastannut mallin kehittämisen suunnitelman edistämisestä ja etenemisestä ja kutsunut koolle kouluttajat, jotka ovat toimineet myös Helsingin mallin kehittäjinä. Tämä kehittäjäjoukko on suomentanut ja muokannut materiaalit yhteiskuntaamme hyvin soveltuviksi, kehittänyt uusia materiaaleja, suunnitellut ja työstänyt alusta loppuun verkkokoulutukset ja toimineet kouluttajina niin lähi -kuin hybridikoulutuksissa (1. osa verkkokoulutus ja 2.osa lähikoulutus). 

Mallin käyttöön innostamisessa koulutuksilla on iso rooli; Koulutuksista saatuja palautteita hyödynnetään. Hyvien toimintatapojen ja mallin erilaisten käyttökokemusten ja ideoiden jakaminen on tärkeää, sillä työnkuvat ovat koulutetuilla hyvinkin erilaisia (esim. yksilöiden/ryhmien  kanssa tehtävä työ).

Tavoiteltu muutos

Malli otetaan käyttöön laajasti ja sen avulla voidaan hyvissä ajoin huomioida lasten ja nuorten tarpeet ja voimavarat sekä auttaa jo ennen kuin mahdollisista haasteista kasvaa suurempia huolia. Lapsen/nuoren tilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Halutaan, että lapset, nuoret ja perheet kokevat tulleensa kuulluksi ja olevan osallisia itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Ammattilaiset ovat ottaneet mallin yhtenäiseksi viitekehykseksi käyttöön. 

Muutoksen mittaaminen

Koulutettujen määrää seurataan ja raportoidaan tarvittaville tahoille. Koulutetuille tehdään kyselyjä mallin käyttöönottoon liittyen. 

 

Toteutussuunnitelma
  • Ammattilaisia koulutetaan ja kannustetaan mallin käyttöön
  • Ammattilaiset käyttävät mallia omassa työssään
  • Koulutetuille järjestetään etätapaamisia, joissa voi jakaa ajatuksiaan ja saada vinkkejä
  • Käyttöönottoa seurataan kyselyillä, joiden tuloksia jaetaan mukana oleville toimialoille tiedoksi. Kyselyjen vastausten perusteella kohdennetaan mahdollista tuen tarvetta
  • Toimialoilla on omat tavoitteet ja mittarit mallin käyttöön liittyen ja niitä seurataan 
  • Esihenkilöiden tuki ja kannustus on tärkeää
  • Eri toimialoilta olevat yhdyshenkilöt tapaavat ja edistävät mallin käyttöön ottoa
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

HYVÄ -mallin käyttäjinä on monen alan ammattilaisia, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa. Helsingin mallin kehittämisessä on ollut mukana asiantuntijoita eri toimialoilta Helsingin kaupungilta, erilaisista työrooleista Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Sosiaali, terveys -ja pelastustoimialalta. Näin on saatu monipuolinen osaaminen hyödynnettyä. Myös muita ammattilaisia on kutsuttu yhteistyöhön tarvittaessa. Lähikoulutuksissa on ammattilaisilta saatu tärkeää tietoa, joita on huomioitu mallin kehittämistyössä ja verkkokoulutuksen rakentamisessa.  Australiassa oli tehty vaikuttavaa ja hyvää työtä Common Approach -mallia kehittäessä; mukana kehittämistyössä oli eri alojen asiantuntijoita erittäin laajasti, tuhansia nuoria kuultiin ja  myös osallistettiin.  Mallin suomenkielisissä materiaaleissa on ollut testaajia ja kaksiosaisessa verkkokoulutuksessa pilotit, joissa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten ääntä on kuultu ja tehty palautteen perusteella tarvittavia muutoksia, ennen verkkokoulutuksen julkaisemista. 

Ratkaisun perusidea **

  • Australiassa kehitetty keskustelumalli Common Approach​, joka on suomennettu ja jota on muokattu Helsingin tarpeisiin. Käännetty myös ruotsin kielelle ja osa materiaaleista saatavana myös englanniksi. Suomenkielinen nimi on Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli, ruots. Välbefinnande tillsammans ja eng. Wellbeing together

  • Systeeminen tapa hahmottaa hyvinvoinnin rakentumista laajasti​​

  • Tutkimusperustainen, ennaltaehkäisevä malli​

  • Kokonaisvaltainen huolen tunnistamisen ja perustason puheeksi ottoa tukeva lapsikeskeinen keskustelumalli, jonka avulla huomioidaan voimavaroja ja tarpeita​

  • Joustava työskentelytapa, jonka avulla voidaan käydä laadukkaita keskusteluja lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa kaikista heidän hyvinvointinsa osa-alueista, vahvuuksista ja tarpeista​

  • Soveltuu käytettäväksi kaikkien lasten ja nuorten kanssa​

  • Vähentää ammattikielen käyttöä asiakastapaamisilla; Keskustelut ovat epävirallisia, käytetty kieli on asiakasystävällistä​

  • Lisää asiakkaan osallisuuden kokemusta ja vähentää väärinymmärryksiä​

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Juurruttamisen apuna:

  • HYVÄ-mallin koulutukset 
  • Informaation jakaminen eri kanavissa -autetaan muistamaan malli ja sen mahdollisuudet
  • Etätapaamiset koulutetuille
  • Sparraustyöpajat
  • Julisteiden esille laitto, auttaa hahmottamaan mallia ja kokonaisuutta, tuo mallia tiedoksi niin ammattilaisille kuin lapsille, nuorille ja muille kuntalaisille
  • Tietoa mallista Helsingin kaupungin Intrassa
  • Tietoa mallista kuntalaisille Helsinki-kanavalla
  •  Helppokäyttöiset materiaalit, joita voi halutessaan käyttää 
  • Toimialoilla on tehty mittarit ja kirjaukset toimenpiteistä ja tavoitteista ja niitä seurataan
  • Mallilla on omistajuus yhdellä toimialla, mistä käsin asioita edistetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa
  • Yhdyshenkilöt ja kouluttajat eri toimialoilta toimivat siltana omiin toimialoihin

  • Mallilla on tärkeää olla "omistajuus" ja tahtotila tehdä yhteistyötä

    --> Mallin implementointi vie aikaa ja esihenkilöiden ja mallia käyttävien työntekijöiden tulee sitoutua sen käyttöön. Malli vaatii sitoutunutta työskentelyä ja tahon jolla on "kaikki langat käsissä".  Kun halutaan kolmen eri toimialan ammattilaisten käyttävän mallia, tulee tiedotuksen ja informaation olla läpinäkyvää ja joustavaa. 

    Taloudellisia resursseja mallin käyttöön ottamiseksi ovat olleet:

    Mallin oston kustannukset Helsinkiin, kouluttajien kouluttaminen, kouluttajien käyttämä työaika (sulautettu osaksi perustyöaikaa), materiaalikustannukset. Koulutuskustannukset verkkoon rakentamista varten. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Malli on sovellettavissa hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja kohderyhmille, esim. eri ikäisille. HYVÄ-malli on kehitetty yksilötyöhön, mutta soveltaen sitä voidaan käyttää myös ryhmien kanssa. Oman työn arvioinnissa, työn suunnittelussa ja tiimikokouksissa tai suunnittelupäivässä malli on oiva apu. Myös yhteistyöpalavereissa mallin hyödyntäminen auttaa pitämään lapsen ja nuoren fokuksessa. Koulujen vanhempainilloissa sitä voi hyödyntää, kuten yhteistyössä lapsille ja nuorille järjestettävissä teemallisissa tapahtumissa.  Kannustamme mallin käyttäjiä soveltamaan ja kokeilemaan erilaisia tapoja käyttää mallia. Jo se, että juliste on seinällä, voi auttaa keskustelun avauksessa ja antaa oivalluksia, esim. että monesta asiasta voidaan yhdessä keskustella. 

Mallin käyttöön kouluttamisessa selkeys on valttia ja esimerkkejä on hyvä käyttää.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Koska HYVÄ- malli on vasta kehitetty ja otettu käyttöön, on aikaista arvioida saavutettuja tuloksia.