Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli (Common Approach) keskustelun tueksi ammattilaisille, lapsille, nuorille ja perheille
Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli tukee lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytäviä keskusteluja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen. Helppokäyttöinen malli auttaa vahvuuksien löytämisessä, huolen tunnistamisessa ja tarpeiden tukemisessa.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli tukee lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytäviä keskusteluja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen. Helppokäyttöinen malli auttaa vahvuuksien löytämisessä, huolen tunnistamisessa ja tarpeiden tukemisessa.
-
Australiassa kehitetty keskustelumalli Common Approach, joka on suomennettu ja jota on muokattu Helsingin tarpeisiin. Käännetty myös ruotsin kielelle ja osa materiaaleista saatavana myös englanniksi. Suomenkielinen nimi on Hyvinvointia yhdessä (HYVÄ) -malli, ruots. Välbefinnande tillsammans ja eng. Wellbeing together
-
Systeeminen tapa hahmottaa hyvinvoinnin rakentumista laajasti
-
Tutkimusperustainen, ennaltaehkäisevä malli
-
Kokonaisvaltainen huolen tunnistamisen ja perustason puheeksi ottoa tukeva lapsikeskeinen keskustelumalli, jonka avulla huomioidaan voimavaroja ja tarpeita
-
Joustava työskentelytapa, jonka avulla voidaan käydä laadukkaita keskusteluja lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa kaikista heidän hyvinvointinsa osa-alueista, vahvuuksista ja tarpeista
-
Soveltuu käytettäväksi kaikkien lasten ja nuorten kanssa
-
Vähentää ammattikielen käyttöä asiakastapaamisilla; Keskustelut ovat epävirallisia, käytetty kieli on asiakasystävällistä
-
Lisää asiakkaan osallisuuden kokemusta ja vähentää väärinymmärryksiä
Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet (esim. masennusoireilu ja ahdistuneisuus) ja yksinäisyys ovat olleet pitkään korkeammalla tasolla Helsingissä kuin muualla maassa tai pääkaupunkiseudulla. Aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Vauvaperheissä koetaan uupumuksen oireita. Noin joka kymmenes 75 vuotta täyttäneistä kokee itsensä masentuneeksi, psyykkisesti kuormittuneeksi tai yksinäiseksi. Koronapandemian aikana helsinkiläisten yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin väheni ja yksinäisyys lisääntyi. Valtuustokauden aikana vahvistetaan kaupunkilaisten mielen hyvinvointia kehittämällä erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien parempaa tunnistamista muun muassa Common Approach (CA) -mallia hyödyntäen, lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, koulujen nuorisotyötä, yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea. Lisäksi vahvistetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, avun saavutettavuutta ja työikäisten omahoitopalvelujen käyttöä.
(Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025)
HYVÄ -mallin käyttäjinä on monen alan ammattilaisia, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa. Helsingin mallin kehittämisessä on ollut mukana asiantuntijoita eri toimialoilta Helsingin kaupungilta, erilaisista työrooleista Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Sosiaali, terveys -ja pelastustoimialalta. Näin on saatu monipuolinen osaaminen hyödynnettyä. Myös muita ammattilaisia on kutsuttu yhteistyöhön tarvittaessa. Lähikoulutuksissa on ammattilaisilta saatu tärkeää tietoa, joita on huomioitu mallin kehittämistyössä ja verkkokoulutuksen rakentamisessa. Australiassa oli tehty vaikuttavaa ja hyvää työtä Common Approach -mallia kehittäessä; mukana kehittämistyössä oli eri alojen asiantuntijoita erittäin laajasti, tuhansia nuoria kuultiin ja myös osallistettiin. Mallin suomenkielisissä materiaaleissa on ollut testaajia ja kaksiosaisessa verkkokoulutuksessa pilotit, joissa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten ääntä on kuultu ja tehty palautteen perusteella tarvittavia muutoksia, ennen verkkokoulutuksen julkaisemista.
Juurruttamisen apuna:
- HYVÄ-mallin koulutukset
- Informaation jakaminen eri kanavissa -autetaan muistamaan malli ja sen mahdollisuudet
- Etätapaamiset koulutetuille
- Sparraustyöpajat
- Julisteiden esille laitto, auttaa hahmottamaan mallia ja kokonaisuutta, tuo mallia tiedoksi niin ammattilaisille kuin lapsille, nuorille ja muille kuntalaisille
- Tietoa mallista Helsingin kaupungin Intrassa
- Tietoa mallista kuntalaisille Helsinki-kanavalla
- Helppokäyttöiset materiaalit, joita voi halutessaan käyttää
- Toimialoilla on tehty mittarit ja kirjaukset toimenpiteistä ja tavoitteista ja niitä seurataan
- Mallilla on omistajuus yhdellä toimialla, mistä käsin asioita edistetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa
- Yhdyshenkilöt ja kouluttajat eri toimialoilta toimivat siltana omiin toimialoihin
-
Mallilla on tärkeää olla "omistajuus" ja tahtotila tehdä yhteistyötä
--> Mallin implementointi vie aikaa ja esihenkilöiden ja mallia käyttävien työntekijöiden tulee sitoutua sen käyttöön. Malli vaatii sitoutunutta työskentelyä ja tahon jolla on "kaikki langat käsissä". Kun halutaan kolmen eri toimialan ammattilaisten käyttävän mallia, tulee tiedotuksen ja informaation olla läpinäkyvää ja joustavaa.
Taloudellisia resursseja mallin käyttöön ottamiseksi ovat olleet:
Mallin oston kustannukset Helsinkiin, kouluttajien kouluttaminen, kouluttajien käyttämä työaika (sulautettu osaksi perustyöaikaa), materiaalikustannukset. Koulutuskustannukset verkkoon rakentamista varten.
Koska HYVÄ- malli on vasta kehitetty ja otettu käyttöön, on aikaista arvioida saavutettuja tuloksia.
Kansikuva
