| Innokylä

Toimintaympäristö

Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.

Useiden selvitysten mukaan toimiva järjestöyhteistyö vaatii nimettyjä vastuuhenkilöitä sekä auki kuvattuja yhteistyön prosesseja (Auvinen ym. 2021, 62; Brax 2018, 12; Valtari ym. 2020). Kuntaliitto suosittaa järjestöyhdyshenkilön tehtävää kunnille hyvänä käytäntönä (https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvoinnin-edistamisen-hyvat-kaytannot). Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan myös sote-keskuksissa tulee olla nimetyt järjestöyhdyshenkilöt (Valtari ym. 2020).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyön valmistelu on toteutunut väliaikaisen valmistelutoimielimen ja myöhemmin järjestämistoiminnan ohjauksessa osana osallisuuden, yhdyspintojen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelua ensin Rakenneuudistushankkeen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osahankkeen ja myöhemmin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen resurssilla.

Valmistelua on tehty laajasti sekä julkisen sektorin että järjestöjen ja seurakuntien edustajia osallistaen. Osallistumismenetelminä on käytetty mm. verkkokyselyjä sekä etä- ja verkkotyöpajoja.

Järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osallistamisprosessin aikana tuottaman tiedon pohjalta voidaan todeta, että kaikki yhteistyön osapuolet odottavat hyvinvointialueen järjestöyhteistyöltä seuraavia asioita:

Yhteistyötä tulee johtaa.
Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista, systemaattista ja koordinoitua.
Yhteistyöllä tulee olla selkeät rakenteet ja toimintatavat.
Yhteistyötä tekevien työntekijöiden toimenkuvien tulee olla selkeitä ja resursoinnin riittävää.
Yhteistyöprosessit tulee olla kuvattu.
Yhteistyön tulee perustua sopimuksellisuuteen.
Järjestöjen toimintaedellytyksiä tulee tukea muun muassa tilojen ja avustusten avulla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaavan järjestöyhdyshenkilön nimike voi olla esimerkiksi järjestö- tai järjestöyhteistyökoordinaattori, -suunnittelija- tai asiantuntija.

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että hyvinvointialueen lakisääteiset velvollisuudet järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen tulevat hoidetuksi. Hän myös huolehtii siitä, että vuotuisissa neuvotteluissa Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voidaan käsitellä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa tekemää yhteistyötä.

Järjestöyhdyshenkilö tukee omalla asiantuntemuksellaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa oman toimensa ohella toimivia järjestöyhdyshenkilöitä sekä toimii yhteistyössä alueen kuntien järjestöyhdyshenkilöiden, järjestöjen keskinäistä yhteistyötä koordinoivien järjestöjen sekä järjestöverkostojen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Järjestöyhdyshenkilö järjestöjen ja seurakuntien osallisuuden edistämisessä

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että järjestöt ja seurakunnat huomioidaan kohderyhmänä hyvinvointialueen asioista viestittäessä ja että järjestöille ja seurakunnille toteutetaan kohdennettua viestintää niiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyen.

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että järjestöt ja seurakunnat voivat osallistua hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden kehittämistyöhön. Hän osallistuu vaikuttamistoimielinten toiminnan ja järjestöverkostojen kanssa tehtävän yhteistyön suunnitteluun. Hän huolehtii hyvinvointialueen kokemustoiminta- ja kehittäjäasiakastoimintamallien levittämisestä ja jalkauttamisesta organisaation sisällä.

Järjestöyhdyshenkilö toimii yhteistyössä kuntien järjestöyhteistyötä koordinoivien henkilöiden sekä järjestöjen keskinäistä yhteistyötä koordinoivien järjestöjen ja järjestöverkostojen kanssa.

2. Järjestöyhdyshenkilö järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytysten tukemisessa

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että järjestöt ja seurakunnat ovat mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevissa tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta käytävissä neuvotteluissa sekä hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja hyvinvointikertomuksen arvioinnissa.

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että hyvinvointialueen toimintakäytännöt mahdollistavat asukkaiden ohjaamisen järjestöjen ja seurakuntien toimintaan, asiantuntija-avun antamisen järjestöille ja seurakunnille, toimitilojen tarjoamisen järjestöjen käyttöön sekä harkinnan mukaan avustusten myöntämisen järjestöille.

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemiseen liittyen käydään kuntien ja järjestöjen kanssa neuvottelut valtuustokausittain. Hän huolehtii siitä, että toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemiseen on hyvinvointialueella resursoitu. Hän vastaa järjestöavustuksiin liittyvästä valmistelusta.

3. Järjestöyhdyshenkilö yhteistyön mahdollistajana ja asiantuntijana

Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki otetaan huomioon hyvinvointialueen strategiassa ja palveluiden suunnittelussa ja että järjestöjen tarjoama yleishyödyllinen toiminta ja palvelut ovat osa palveluketjuja tai -kokonaisuutta esimerkiksi varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä asioissa, lapsiperheiden palveluissa, pitkäaikaissairauksien hoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä ikääntyvien palveluissa.

Järjestöyhdyshenkilö tukee ja ylläpitää hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyöhön liittyviä rakenteita.

Järjestöyhdyshenkilö koordinoi ja tukee hyvinvointialueen päättäjien ja henkilöstön perehdyttämistä järjestötoimintaan ja -yhteistyöhön sekä vapaaehtoistoiminnan toimintamalleihin. Hän tukee sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestöyhteistyötä sekä vapaaehtoistoimintaa koordinoivia henkilöitä. Hän toimii yhteistyössä kuntien järjestöyhteistyötä koordinoivien henkilöiden sekä järjestöjen keskinäistä yhteistyötä koordinoivien järjestöjen ja järjestöverkostojen kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Järjestöyhdyshenkilön tehtävän tulee olla kokoaikainen. Tehtävä on hyvä kiinnittää hyvinvointialueorganisaatiossa sellaiseen kokonaisuuteen, jolla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden ja/tai osallisuuden edistämisestä.

Järjestöyhdyshenkilönä toimivalla tulee olla riittävä kokemus järjestötyöstä ja järjestöjen välisen yhteistyön koordinoinnista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuntemusta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestöyhdyshenkilön toimenkuvaa on kokeiltu Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Järjestöyhteistyön projektisuunnittelija on yhdessä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa rakentanut järjestö- ja seurakuntayhteistyön rakenteita ja toimintamalleja sekä koordinoinut niiden toteuttamista.

Toimenkuvan toimivuudesta on kerätty arviointitietoa. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen projektikoordinaattoreiden mukaan yhteistyö järjestöyhteistyön projektisuunnittelijan kanssa on tukenut hankkeen tavoitteita joko hyvin tai erinomaisesti (100% vastaajista). Sote-toimialueiden järjestöverkostojen koolle kutsujien mukaan yhteistyö järjestöyhteistyön projektisuunnittelijan kanssa on tukenut verkoston tavoitteita erinomaisesti (100% vastaajista). Erityisen tärkeiksi toimenkuvan toteutumisen näkökulmasta on koettu avoin ja säännöllinen viestintä, säännölliset tapahtumat ja tapaamiset, selkeät ohjeet sekä vahva järjestöosaaminen. Järjestö- ja seurakuntatoimijoiden yhteneväinen palaute hyvinvointialueelle on ollut, että yhteistyötä tulee myös hankkeen jälkeen koordinoida päätoimisen järjestöyhdyshenkilön toimesta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on perustettu järjestötyön koordinaattorin toimi.

Hyvinvointialueen järjestöyhdyshenkilön toimenkuva