Hyvinvointikioski - hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä kansalaisille
Hyvinvointikioskin tavoitteena on asiakaslähtöisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen julkisessa matalan kynnyksen toiminnassa, yhdessä kumppanuustoimijoiden kanssa. Toimintaperiaate on neuvoa ja ohjata asiakkaita itsehoidossa.
Oivalla ja ymmärrä
Hyvinvointikioski-hankkeen tavoitteena oli luoda hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen monipalveluja. Hankkeen päätoteuttajana toimi Kuopion kaupunki. Osatoteuttajia olivat Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittajat olivat Pohjois-Savon liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Hyvinvointikioskitoiminnan totetuttajaorganisaatioissa keskeisinä kehittäjinä ovat toimineet seuraavat henkilöt, lisäksi kehittäjinä toimi eri kumppanuustoimijoita.
Kuopio:
- Aikio Pia, fysioterapeutti
- Hoffrén Tarja, projektipäällikkö
- Kolari Aku, fysioterapeutti
- Korhonen Mari Tuuli, sairaanhoitaja
- Paasisalo Anja, terveydenhoitaja
- Tuovinen Anne Maarit, ravitsemussuunnittelija
Varkaus:
- Honkanen Marja-Liisa, osastonhoitaja
- Juvonen Mirkka, terveydenhoitaja
- Kolehmainen Hanna, sairaanhoitaja
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä:
- Airaksinen Päivi, perhekeskuksen johtaja
- Heikura Tiina, terveydenhoitaja
Savonia ammattikorkeakoulu:
- Partanen-Kivinen Eija, lehtori
- Seppänen Salla, hyvinvointialan osaamisaluejohtaja
Alkuvaiheessa määriteltiin toiminnan lähtökohdat, kohteet ja tavoitteet. Lähtökohtana oli vastata alueellisiin erityishaasteisiin, riskiryhmien ja ikääntyvien henkilöiden kasvavaan palvelutarpeeseen ja terveyserojen kaventamiseen ja tarjota asiakkaille uusia matalan kynnyksen palvelukanavia.
Tavoitteena oli aktivoida kansalaisia omaehtoiseen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Asiakastarpeisiin tarjottiin tukea matalan kynnyksen periaatteella lähellä asiakkaan arkiympäristöä. Samalla kehitettiin yhteistyö- ja kumppanuustoimintamalleja. Palveluissa panostettiin ennaltaehkäisevään toimintaan ja pyrittiin vähentämään kuntatalouden kustannuksia.
Suunnitteluvaiheessa luotiin monitoimijamalli. Matalan kynnyksen palvelujen kehittämistyöhön rekrytoitiin monialaisia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijoita (mm. terveyden- ja sairaanhoitaja, fysioterapeutti, ravitsemussuunnittelija, ikäneuvolan toimija, suuhygienisti, sosiaalityöntekijä) toteuttajaorganisaatioista. Nämä toimijat vastasivat monitoimijaisesta ja asiakaslähtöisestä kehittämistyöstä. Toimintaa johdettiin poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti toteuttajatahojen omista organisaatioista käsin. Kehittämisorientoituneen, hyvinvointi- ja sähköiseen osaamiseen valmentautuneen henkilöstön asiantuntijuutta hyödynnettiin monikanavaiseen markkinointiviestintään ja käytäntöjen levittämiseen alueellisesti.
Tavoitteena oli ohjata kiireetöntä terveysasiointia matalan kynnyksen palvelupisteisiin eikä terveyskeskusten vastaanotoille. Lisäksi tavoitteena oli kehittää terveysneuvonnan ja -ohjauksen saatavuutta.
Toteutusvaiheessa perustettiin palvelupisteiksi hyvinvointikioskit kahteen kaupunkiin, kauppakeskukseen ja kaupungin keskustaan. Pienempien kuntien alueilla kokeiltiin aluksi liikkuvaa palvelua matkailuauton avulla, joka kuitenkin osoittautui toimimattomaksi. Saatujen kokemusten perusteella matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja siirryttiin tuottamaan seudullisesti siirrettävän/kiertävän vuosikello-toimintamallin mukaisesti joko organisaation omissa tai muissa palvelupisteissä yhteistyössä kumppanuustoimijoiden kanssa.
Työmenetelmiä muuttamalla saatiin aikaan asiakaslähtöisiä ja oikea-aikaisesti toteutuvia matalan kynnyksen palveluita. Esimerkiksi Kuopion kuntoutuspalveluiden lähetteettömät aikuisten avopuolen matalan kynnyksen fysioterapiaohjaukset siirrettiin terveyskeskukselta kioskin tiloihin. Matalan kynnyksen hyviä käytäntöjä on myös levitetty osaksi opiskelijoiden ja lasten terveydenhuoltoa.
Toimintaan valittiin mittarit arviointitiedon tuottamiseen ja päätöksenteon tueksi. Kuopiossa ja Ylä-Savon SOTEssa oli käytössä Pegasos ja Varkaudessa Effica potilastietojärjestelmä. Vain osa mittaritiedosta saatiin suoraan tietojärjestelmästä. Osa tiedosta kerättiin käsin. Tavoite yhdenmukaisesta alueellisesta dokumentointi-, seuranta- ja raportointitavasta jäi kesken kansallisten ja alueellisten raportointijärjestelmien keskeneräisyyden vuoksi. Hankkeen aikana sovittiin kirjaamiskäytäntöjä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Perusterveydenhuollon kansainvälisen prosessikoodien luokituksen (ICPC-2) ja perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokituksen (SPAT) tilastotiedon perusteella toiminnan pääpaino kohdistui suunnitellusti asiakkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen.
Kumppanuustoimijoiden (mm. järjestöt, paikalliset hyvinvointialan yritykset), julkisen sektorin työntekijöiden ja opiskelijoiden erityisosaamista yhdistettiin palvelemaan asiakkaan tarpeita. Opiskelijoille mahdollistui moniammatillinen työskentely aidoissa ja innovatiivisissa oppimisympäristöissä. Olennainen osa matalan kynnyksen toimintamallia olivat hyvinvointikioskeissa pidetyt ja lähipalvelualueille levitetyt teemapäivät, jotka toteutettiin yhdessä kumppanuustoimijoiden kanssa. Yhteistyö ja kumppanuusmallit kehittyivät asiakaslähtöisiksi ja samalla matalan kynnyksen työntekijät oppivat toinen toisiltaan rinnakkain työtä tehden.
Asiointia ja sen syitä mitattiin asiakas- ja käyntimäärillä sekä asiakaskyselyillä. Kussakin hyvinvointikioskissa oli vuosittain noin 10 000 kävijää. Päivittäiset asiakasmäärät vaihtelivat välillä 30–50. Vuosittain kullakin hyvinvointikioskilla oli 30–50 asiakastarpeista noussutta teemapäivää. Asiakaskyselyjen mukaan lähes kaikki vastaajat kertoivat saaneensa tarvitsemansa palvelut asioidessaan ko. toiminnassa. Noin puolet vastanneista olisi käyttänyt terveyskeskuksen vastaanoton palveluita, jos matalan kynnyksen toimintaa ei olisi ollut.
Hanke synnytti asiakastarpeiden mukaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen maksuttomia ja ajanvarauksettomia palveluja Terve Kuopio -kioskiin ja Hyvinvointi Ankkuriin Varkauteen. Ylä-Savon SOTE:n alueelle syntyi liikkuva Hyvinvointi Ote -palvelu kuntayhtymän tai yhteistyökumppaneiden tiloissa vuosikelloon laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti tuotettuna. Hyvinvointikioskien toimintaperiaate oli neuvoa ja ohjata asiakkaita vastuulliseen itsehoitoon, tukea heitä omahoidossa ja ohjata tarpeiden mukaisiin toimintoihin ja palveluihin.
Hyvinvointikioskien toiminnassa pilotoitiin Live Chat -palvelua, jossa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä nimettömästi ja keskustella sovittuina palveluaikoina kahden kesken asiantuntijan kanssa. Live chat -palvelu mahdollistaisi asiakkaille jatkossa ylialueellisen palvelun, konsultatiivisen toiminnan asiantuntijoiden kesken sekä sähköisesti toteutettavat teemapäivät. Palvelu oli ketterä, selkeä käyttää ja muuntautumiskykyinen. Myöhemmässä vaiheessa sisäiset konsultaatiot toteutettiin organisaatioissa muutenkin käytössä olevien sähköisten kanavien (Lync-palaverit/-neuvottelut) kautta. Satakunnan Sydänpiirin kehittämä vertaistukeen pohjautuva VerkkoPuntari -ohjelma, joka tähtää elämäntapamuutokseen ammattilaisten tuella, otettiin käyttöön kuntien perustehtävään poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti. Ryhmäläisiä tuettiin asiantuntijatyöparein asiakkaiden tavoitteista nousseiden tarpeiden mukaisesti ja toimintamallia levitettiin alueellisesti.