Hyvinvointikioski - hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä kansalaisille
Hyvinvointikioskin tavoitteena on asiakaslähtöisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen julkisessa matalan kynnyksen toiminnassa, yhdessä kumppanuustoimijoiden kanssa. Toimintaperiaate on neuvoa ja ohjata asiakkaita itsehoidossa.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointikioskin tavoitteena on asiakaslähtöisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen julkisessa matalan kynnyksen toiminnassa, yhdessä kumppanuustoimijoiden kanssa. Toimintaperiaate on neuvoa ja ohjata asiakkaita itsehoidossa.
Hanke loi asiakastarpeiden mukaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen maksuttomia ja ajanvarauksettomia palveluja. Hyvinvointikioskien toimintaperiaate oli neuvoa ja ohjata asiakkaita vastuulliseen itsehoitoon, tukea heitä omahoidossa ja ohjata tarpeiden mukaisiin toimintoihin ja palveluihin.
Hyvinvointikioski-hankkeen tavoitteena oli luoda hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen monipalveluja. Hankkeen päätoteuttajana toimi Kuopion kaupunki. Osatoteuttajia olivat Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittajat olivat Pohjois-Savon liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Hyvinvointikioskitoiminnan totetuttajaorganisaatioissa keskeisinä kehittäjinä ovat toimineet seuraavat henkilöt, lisäksi kehittäjinä toimi eri kumppanuustoimijoita.
Kuopio:
- Aikio Pia, fysioterapeutti
- Hoffrén Tarja, projektipäällikkö
- Kolari Aku, fysioterapeutti
- Korhonen Mari Tuuli, sairaanhoitaja
- Paasisalo Anja, terveydenhoitaja
- Tuovinen Anne Maarit, ravitsemussuunnittelija
Varkaus:
- Honkanen Marja-Liisa, osastonhoitaja
- Juvonen Mirkka, terveydenhoitaja
- Kolehmainen Hanna, sairaanhoitaja
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä:
- Airaksinen Päivi, perhekeskuksen johtaja
- Heikura Tiina, terveydenhoitaja
Savonia ammattikorkeakoulu:
- Partanen-Kivinen Eija, lehtori
- Seppänen Salla, hyvinvointialan osaamisaluejohtaja
Hyvinvointikioskien toiminnassa pilotoitiin Live Chat -palvelua, jossa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä nimettömästi ja keskustella sovittuina palveluaikoina kahden kesken asiantuntijan kanssa. Live chat -palvelu mahdollistaisi asiakkaille jatkossa ylialueellisen palvelun, konsultatiivisen toiminnan asiantuntijoiden kesken sekä sähköisesti toteutettavat teemapäivät. Palvelu oli ketterä, selkeä käyttää ja muuntautumiskykyinen. Myöhemmässä vaiheessa sisäiset konsultaatiot toteutettiin organisaatioissa muutenkin käytössä olevien sähköisten kanavien (Lync-palaverit/-neuvottelut) kautta. Satakunnan Sydänpiirin kehittämä vertaistukeen pohjautuva VerkkoPuntari -ohjelma, joka tähtää elämäntapamuutokseen ammattilaisten tuella, otettiin käyttöön kuntien perustehtävään poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti. Ryhmäläisiä tuettiin asiantuntijatyöparein asiakkaiden tavoitteista nousseiden tarpeiden mukaisesti ja toimintamallia levitettiin alueellisesti.
Matalan kynnyksen toiminnan jatkuvuutta varmistettiin edelleen levittämällä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä alueen toimijoiden tehtäviin ja kansalaisten saataville. Markkinointiviestinnän kautta esiteltiin kehitettyä toimintaa mediassa, seututapaamisissa, kansallisissa seminaareissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Toimintaa esiteltiin WHO Healthy Cities -konferensseissa (Izmir 2013, Ateena 2015 ja Kuopio 2016). Hyvinvointikioskin toiminta oli 2016 esillä site-visit vierailukohteena ja esimerkkinä hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan palveluista.
Mittatilaustyönä kehitetty matalan kynnyksen toiminta toiminnallistettiin organisaatioiden perustehtäviin. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa korostetaan edelleen valtakunnallisten ja alueen strategioiden tukemana, poikkihallinnollisesti ja monialaisesti johtaen.
Toteuttajaorganisaatioissa käytiin johtotason keskusteluja toiminnan jatkuvuudesta ja päätettiin, miten luotujen hyvien käytäntöjen toiminnallistamisen varmistaminen johdetaan ja miten toiminta tulee jatkumaan asiakasprosesseissa. Mittatilaustyönä kehitetty toiminta toiminnallistettiin perustehtäviin toimijaorganisaatioissa. Yhteistyö ja kumppanuusmallit ovat edelleen käytössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Henkilöstön asiantuntijuutta hyödynnettiin levitettäessä toimintaa alueittain sosiaali- ja terveyspalvelujen ja myös muiden palvelualueiden henkilöstön tehtäviin. Henkilöstö jalkautui sparraamaan alueittain asiakastarpeisiin vastaavien teemapäivien käyttöönotossa. Muun henkilöstön osallistumista hyvinvointikioskin toimintaan tehostetaan ja toiminnasta kiinnostuneille luodaan mahdollisuuksia sijaistaa vakiohenkilöstöä. Samalla toimintamalli leviää työyksiköiden toimintaan.
Projektiajan päätyttyä toiminta on jatkunut Kuopiossa ja Varkaudessa osana terveydenhuollon peruspalveluja. Tämä on vaatinut päättäjiltä sitoutumista ennaltaehkäisyyn sekä tahtotilaa uuden palvelun mahdollistamiseen.
Kansikuva
