Vinkkivarikko on Pieksämäen kaupungin ja järjestöjen yhteistyössä toteuttama, kaikille kaupungin asukkaille tarkoitettu matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Vinkkivarikolta kävijä saa kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa tietoa kaupungin palveluista ja järjestöjen toiminnasta.

Toimintaympäristö **

Koko väestön hyvinvoinnin edistäminen koetaan Pieksämäellä keskeiseksi asiaksi. Palveluissa erityisesti ikääntyvän väestön palvelut kuormittuvat. Matalan kynnyksen kohtaamispaikasta löytyy ohjausta, jotta ihmiset ohjautuisivat heti oikeaan paikkaan eivätkä tarpeettomasti kuormittaisi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja.

Järjestökentän tarve:

- tietoisuuden lisääminen järjestöjen toiminnasta 

- enemmän kohtaamispaikkoja

- järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen

- järjestöjen ja julkisen palveluntuottajan yhteistyön lisääminen.

Osallisuusnäkökulma:

- kansalaisvaikuttaminen ja osallisuuden lisääminen

- yksi foorumi kuntalaisten ja eri toimijoiden vuorovaikutteisuuteen sekä kehittämiskumppanuuteen   

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pieksämäen kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa osallisuus on keskeinen painopistealue. Toiminnalla edistetään osallisuutta.

Vinkkivarikkotoiminnalla tuodaan tietoa ja palvelua helposti saavutettavaan paikkaan; sellaiseen fyysiseen paikkaan, joka on ihmisille luontainen. Sieltä saadaan tukea oman elämän haasteisiin ja omahoitoon. 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toiminnalla on monipolvinen ja monialainen tausta, johon Hiekanpää ja Ossi -hankkeiden aikana lähdettiin hakemaan konkretiaa. Järjestö 2.0 Etelä-Savo -hankkeen toteuttama Vinkkivarikon innostamis- ja sparrauskoulutus oli hyvänä tukena ja edistäjänä toiminnalle.   

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vinkkivarikkotoiminnalla on eri toimijoista koostuva kehittäjäryhmä, jonka tukena on monialainen, laajempi suunnitteluryhmä. Suunnittelussa otetaan huomioon järjestöjen toiminnan vuosikello. Toiminnan kehittämistarpeita pohditaan myös kylien sekä järjestöjen ja palveluiden yhteisissä kumppanuuspöydissä.

 

Liitteet
Tavoiteltu muutos

On yksi yhteinen toimintakenttä. Ollaan käynnistämässä järjestö-kunta -yhteistyöasiakirjan valmistelu ja siihen kirjataan järjestöjen yhteistoiminta sekä kunnan ja järjestöjen välinen yhteinen kehittäminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmiä ovat ikäihmiset, työikäiset, nuoret ja lapsiperheet. Kävijöiltä kerätään palautteita, toteutetaan kyselyjä ja kilpailuja sekä arvotaan palkintoja.

Kehittämishaasteena on saada pidettyä yllä sellaista valmiutta, että kohderyhmät saavat lisätietoa tarpeellisiin kysymyksiin. Jatkossa digitaalisen yhdistysten yhteystieto- ja palvelualustan hyödyntäminen mahdollisten esitekansioiden tueksi.

Ratkaisun perusidea **

Toiminnassa tavoitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa palvelujen ja tukitoimien (mm. vertaistuki) integrointia sekä osallisuuden vahvistamista. Vinkkivarikolta kuntalaiset saavat tietoa ja tukea omaan elämäänsä sekä eri toimijat tietoa toimintansa tueksi. Tavoitteena on itsehoito ja hyvinvoinnin edistäminen. Vinkkivarikolla olevilla asiantuntijolla on ajantasainen tieto, joten kuntalaisten ei aina tarvitse mennä hakemaan apua esim. sosiaali- ja terveyspalveluista vaan avuksi voi riittää järjestön vertaistuki.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Pieksämäen hyvinvointityöryhmä linjaa ja sitoutuu resursseihin, joista työpanos on merkittävin. Myös järjestöjen vapaaehtoisuudella on iso rooli.

Tavoitteena on, että paikalla olisi aina kaupungin palvelujen edustaja (työpanosta ei ole ollut käytettävissä niin paljon kuin mikä olisi ollut toiminnan kannalta tarpeen) sekä järjestöjen edustaja. Suunnittelussa on käytetty apuna järjestöjen valtakunnallisten teemapäivien vuosikelloa. Tämä kello on hyvä huomioida sekä järjestöjä että kaupungin edustajia Vinkkivarikolle kutsuttaessa. Teemapäivien kautta saadaan parempaa näkyvyyttä toiminnalle.

Kaupungin palveluohjauksella on koordinointitehtävä. Tarvitaan yhteistyöverkosto, joka ottaa yhteisvastuun jatkuvuuden ja toimivuuden kehittämisestä.

Tiedottamista pitää tehdä kuntalaisille monikanavaisesti (sanomalehdet, somekanavat, ilmoitustaulut). Järjestötoimijoita ja kaupungin eri yksiköitä lähestytään puhelimitse ja sähköpostilla. Lisäksi viestitään käytännön tilanteissa eri toimijoiden kanssa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa mihin vain, mutta toiminnassa pitää olla alusta saakka selkeä ja laaja-alainen yhteistyöverkosto ja sille koordinaattori. Toiminta ei ole taloudellisesti raskasta. Se ei vaadi isoa taloudellista panostusta vaan ennemminkin hyvää tahtoa.  

Verkostoituminen, selkeä tehtäväjako ja luottamus ovat tärkeitä asioita. Kukin toiminnassa mukana oleva osapuoli hoitaa oman tonttinsa sovitusti. Toiminnan tulee olla suunniteltua siten, että toimintaan osallistuville tarjotaan ajankohtaa riittävän ajoissa.

Toiminnan fyysisen paikan pitää olla luonteva paikka. Sellainen, mihin arimmatkin ihmiset uskaltavat poiketa eikä paikkaan tarvitse mennä erikseen.

Toiminta ei maksa kävijöille mitään eikä se ole kaupallista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään kaikilla tasoilla; ennaltaehkäisevästi mutta myös riskitasolla tarvitaan ohjausta ja neuvontaa nykyistä enemmän.

Vinkkivarikon toimintaa tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti ja toimintaan kutsutaan mukaan uusia toimijoita. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Fyysinen pitopaikka on kokeilun myötä vaihtunut, koska ensimmäinen paikka ei tavoittanut kuntalaisia. Jatkokehittämisessä pitäisi miettiä sellaista tilaa, jossa olisi mahdollisuus kahdenkeskeiseen keskusteluun.

Kun tietoisuus Vinkkivarikon toiminnasta on lisääntynyt, toimintaan osallistuneiden määrä on kasvanut. Tuloksiin pääsemiseksi on toimijoiden itse oltava aktiivisia ja otettava kontaktia kävijöihin.  

Hyvinvointikäsitettä pitäisi voida ajatella laajemmin: hyvinvointiin mukaan esim. liikunta, kulttuuri, ympäristö, turvallisuus ja mielen hyvinvointi. Vinkkivarikko voi tuoda tämän monipuolisen hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet kuntalaisille näkyväksi.