Hyvinvointilähetteen käyttöönoton esiselvitys Rovaniemen kaupungissa
Osana VASA – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta toteutettiin esiselvitys Hyvinvointilähete-mallin käyttöönotosta Rovaniemellä (tuttavallisemmin ”hyvis”-projekti). Tavoitteena oli valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.
Hyvinvointilähete toimintamallissa on kyse yhteisöllisin keinoin tapahtuvasta ihmisen tukemisesta. Tavoitteena on pyrkiä auttamaan ihmisiä, joiden ongelmiin ei voida vastata, eikä ole tarkoituskaan, perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Hyvinvointilähetteen käyttöönottaessa kunnalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa toiminnan omistajuuteen, sitoutumiseen, palvelulupaukseen, resurssointiin ja muihin toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin.
Hyvinvointilähete-toimintamalliin sisältyy myös toiminnassa syntyvän tiedon kautta alueellisen toiminnan, (palvelujen, järjestötoiminnan, yhteisön, ympäristön) kehittäminen vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita.
Keskeisimpänä osana esiselvitysprosessia järjestettiin kolme yhteiskehittämistyöpajaa Rovaniemen alueen toimijoille ja sidosryhmille.
Työpajojen tavoitteena oli Rovaniemen toiminta-/toteutusmallin reunaehtojen kartoittaminen toimijoiden näkökulmasta, sisältäen mahdolliset roolit ja tehtävät sekä käynnistää verkoston sitoutuminen.
Isona toimintamallin tavoitteena oli ajatuksellisesti selvittää mahdollisuudet hyvinvointilähete, Kaikukortti ja eri toimijuuksien yhdistämiseksi yhteiseksi prosessiksi.
Organisaatioista edustettuina olivat: Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Rovaniemen kaupunki: päätöksenteko ja johdonpalvelut, ikäkeskus, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, Rovala setlementti ry / Moninet, Rovala/kylät, Rovaniemen Neuvokas, Lapin hyvinvointialue, Lapin AMK sekä Rovaniemen seurakunta.
Toteutettuja toimenpiteitä olivat:
- Toimijoiden ja sidosryhmien hankkiminen toteutukseen ja verkostotyön käynnistäminen: yhteensä 20 henkilöä, 9:ltä eri toimijalta
- Koulutukset hyvinvointilähetteestä toimijoille ja sidosryhmille, mukana pohjoiset hyvät käytännöt ja niistä oppiminen
- Yhteiskehittämispajat toimijoille ja sidosryhmille: 3 kpl
- Asiakashaastattelut/-kyselyt – kuulemisen ja osallisuuden mahdollistaminen: 26 hlö.
- Rovaniemen mallin kirjoittaminen:
Esiselvitys toteutettiin yhteiskehittämisen keinoin yhdessä kartoittaen, oppien ja visioiden avoimesti ideaalia hyvinvointilähetteen mallia.
Toteutus tapahtui Rovaniemen kaupungin toimesta yhdessä palvelumuotoilutoimisto Arctic Factory:n kanssa yhteistyössä VASA-hankkeen toimijoiden kanssa.
Hyvinvointilähetetoimintamallin jalkauttaminen Rovaniemelle
Osana esiselvitysprosessia toteutettiin erillinen asiakastutkimus asiakasnäkökulman varmistamiseksi (alkuperäisenä ajatuksena oli pyrkiä osallistamaan potentiaalisia asiakkaita mukaan yhteiskehittämistyöpajoihin, mutta tämä todettiin ko. kontekstissa hyvin haasteelliseksi).
Tutkimus toteutettiin 10.11.–2.12.2022 välisenä aikana strukturoituna haastattelu- ja kyselytutkimuksena. Molemmat noudattivat samaa kysymysrunkoa, mutta toteutustavaksi asiakkaille annettiin mahdollisuus vastata joko digi- tai printtikyselyyn tai vaihtoehtoisesti haastattelumuotoisesti verkostotoimijoiden/ sidosryhmäedustajien toimesta luontaisessa asiointiyhteydessään. Toimijat vastasivat myös kyselyn levityksestä.
Kysely-/haastatteluvastauksia saatiin kaikkiaan 26 kpl (n=26). Voidaan todeta, että määrä jäi valitettavan pieneksi, mutta toisaalta ko. esiselvityksen luonteen ja rajallisten resurssien näkökulmasta riittäväksi potentiaalisen asiakasnäkökulman tavoittamiseksi. Jatkossa on kuitenkin suositeltavaa toteuttaa laajempi asiakastutkimus-/kuuleminen.
Asiakastutkimuksen tulokset koostettiin myös asiakasprofiilien muotoon, joita olivat seuraavat:
Yrjö Yksinäinen,
Emmi Epävarma,
Mariska Maahanmuuttaja,
Kyllikki Kyläläinen,
Leevi Liikuntarajoitteinen,
Mika Mielenterveyskuntoutuja ja
Tytti Työteliäs