Hyvinvointilähetteen käyttöönoton esiselvitys Rovaniemen kaupungissa
Osana VASA – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta toteutettiin esiselvitys Hyvinvointilähete-mallin käyttöönotosta Rovaniemellä (tuttavallisemmin ”hyvis”-projekti). Tavoitteena oli valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.
Toimintamallin nimi
Osana VASA – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta toteutettiin esiselvitys Hyvinvointilähete-mallin käyttöönotosta Rovaniemellä (tuttavallisemmin ”hyvis”-projekti). Tavoitteena oli valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.
Rovaniemen malli
Osallistavien verkostotyöpajojen sekä asiakastutkimuksen ja VASA-hankkeen yhteistyön pohjalta mallinnettiin yhteinen malli, jota validoitiin Rovaniemen toimijoiden näkökulmasta dialogisin menetelmin.
Lopputuloksena syntynyt mallinnus todettiin hyvin soveltuvaksi sekä koko Lapin laajuisena, että Rovaniemellä.
Rovaniemen osalta muutos-/tarkennustarpeita ilmeni lähinnä yksittäisten toimijoiden roolien ja tehtävien suhteen.
Hyvinvointilähete toimintamallissa on kyse yhteisöllisin keinoin tapahtuvasta ihmisen tukemisesta. Tavoitteena on pyrkiä auttamaan ihmisiä, joiden ongelmiin ei voida vastata, eikä ole tarkoituskaan, perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Hyvinvointilähetteen käyttöönottaessa kunnalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa toiminnan omistajuuteen, sitoutumiseen, palvelulupaukseen, resurssointiin ja muihin toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin.
Hyvinvointilähete-toimintamalliin sisältyy myös toiminnassa syntyvän tiedon kautta alueellisen toiminnan, (palvelujen, järjestötoiminnan, yhteisön, ympäristön) kehittäminen vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita.
Osana esiselvitysprosessia toteutettiin erillinen asiakastutkimus asiakasnäkökulman varmistamiseksi (alkuperäisenä ajatuksena oli pyrkiä osallistamaan potentiaalisia asiakkaita mukaan yhteiskehittämistyöpajoihin, mutta tämä todettiin ko. kontekstissa hyvin haasteelliseksi).
Tutkimus toteutettiin 10.11.–2.12.2022 välisenä aikana strukturoituna haastattelu- ja kyselytutkimuksena. Molemmat noudattivat samaa kysymysrunkoa, mutta toteutustavaksi asiakkaille annettiin mahdollisuus vastata joko digi- tai printtikyselyyn tai vaihtoehtoisesti haastattelumuotoisesti verkostotoimijoiden/ sidosryhmäedustajien toimesta luontaisessa asiointiyhteydessään. Toimijat vastasivat myös kyselyn levityksestä.
Kysely-/haastatteluvastauksia saatiin kaikkiaan 26 kpl (n=26). Voidaan todeta, että määrä jäi valitettavan pieneksi, mutta toisaalta ko. esiselvityksen luonteen ja rajallisten resurssien näkökulmasta riittäväksi potentiaalisen asiakasnäkökulman tavoittamiseksi. Jatkossa on kuitenkin suositeltavaa toteuttaa laajempi asiakastutkimus-/kuuleminen.
Asiakastutkimuksen tulokset koostettiin myös asiakasprofiilien muotoon, joita olivat seuraavat:
Yrjö Yksinäinen,
Emmi Epävarma,
Mariska Maahanmuuttaja,
Kyllikki Kyläläinen,
Leevi Liikuntarajoitteinen,
Mika Mielenterveyskuntoutuja ja
Tytti Työteliäs
Kehittämisen tiekartta
Kehittämisen tueksi on tehty kehittämisen tiekartta. Se kuvastaa toimintamallin käyttöönoton askelmerkkejä toimenpidetasolla vastaten tunnistettuihin haasteisiin / avoimiin kysymyksiin Rovaniemen näkökulmasta – eli yleistasoinen suunnitelma, joilla päämäärä voitaisiin saavuttaa.
Toimintamallissa on kyse esiselvityksestä, jonka tarkoituksena on ollut valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.