Hyvinvointilähetteen käyttöönoton esiselvitys Rovaniemen kaupungissa

Osana VASA – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta toteutettiin esiselvitys Hyvinvointilähete-mallin käyttöönotosta Rovaniemellä (tuttavallisemmin ”hyvis”-projekti).  Tavoitteena oli valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Hyvinvointilähetteen käyttöönoton esiselvitys Rovaniemen kaupungissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osana VASA – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta toteutettiin esiselvitys Hyvinvointilähete-mallin käyttöönotosta Rovaniemellä (tuttavallisemmin ”hyvis”-projekti).  Tavoitteena oli valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.

Toteutuspaikka
Rovaniemen kaupunki
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Rovaniemi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

14.02.2023

Viimeksi muokattu

28.02.2023
Ratkaisun perusidea **

Rovaniemen malli

Osallistavien verkostotyöpajojen sekä asiakastutkimuksen ja VASA-hankkeen yhteistyön pohjalta mallinnettiin yhteinen malli, jota validoitiin Rovaniemen toimijoiden näkökulmasta dialogisin menetelmin.

Lopputuloksena syntynyt mallinnus todettiin hyvin soveltuvaksi sekä koko Lapin laajuisena, että Rovaniemellä.

Rovaniemen osalta muutos-/tarkennustarpeita ilmeni lähinnä yksittäisten toimijoiden roolien ja tehtävien suhteen.

Toimintaympäristö **

Hyvinvointilähete toimintamallissa on kyse yhteisöllisin keinoin tapahtuvasta ihmisen tukemisesta. Tavoitteena on pyrkiä auttamaan ihmisiä, joiden ongelmiin ei voida vastata, eikä ole tarkoituskaan, perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Hyvinvointilähetteen käyttöönottaessa kunnalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa toiminnan omistajuuteen, sitoutumiseen, palvelulupaukseen, resurssointiin ja muihin toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin.

Hyvinvointilähete-toimintamalliin sisältyy myös toiminnassa syntyvän tiedon kautta alueellisen toiminnan, (palvelujen, järjestötoiminnan, yhteisön, ympäristön) kehittäminen vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Osana esiselvitysprosessia toteutettiin erillinen asiakastutkimus asiakasnäkökulman varmistamiseksi (alkuperäisenä ajatuksena oli pyrkiä osallistamaan potentiaalisia asiakkaita mukaan yhteiskehittämistyöpajoihin, mutta tämä todettiin ko. kontekstissa hyvin haasteelliseksi).

Tutkimus toteutettiin 10.11.–2.12.2022 välisenä aikana strukturoituna haastattelu- ja kyselytutkimuksena. Molemmat noudattivat samaa kysymysrunkoa, mutta toteutustavaksi asiakkaille annettiin mahdollisuus vastata joko digi- tai printtikyselyyn tai vaihtoehtoisesti haastattelumuotoisesti verkostotoimijoiden/ sidosryhmäedustajien toimesta luontaisessa asiointiyhteydessään. Toimijat vastasivat myös kyselyn levityksestä.

Kysely-/haastatteluvastauksia saatiin kaikkiaan 26 kpl (n=26). Voidaan todeta, että määrä jäi valitettavan pieneksi, mutta toisaalta ko. esiselvityksen luonteen ja rajallisten resurssien näkökulmasta riittäväksi potentiaalisen asiakasnäkökulman tavoittamiseksi. Jatkossa on kuitenkin suositeltavaa toteuttaa laajempi asiakastutkimus-/kuuleminen.

Asiakastutkimuksen tulokset koostettiin myös asiakasprofiilien muotoon, joita olivat seuraavat:

Yrjö Yksinäinen,

Emmi Epävarma,

Mariska Maahanmuuttaja,

Kyllikki Kyläläinen,

Leevi Liikuntarajoitteinen,

Mika Mielenterveyskuntoutuja ja

Tytti Työteliäs

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kehittämisen tiekartta

Kehittämisen tueksi on tehty kehittämisen tiekartta. Se kuvastaa toimintamallin käyttöönoton askelmerkkejä toimenpidetasolla vastaten tunnistettuihin haasteisiin / avoimiin kysymyksiin Rovaniemen näkökulmasta – eli  yleistasoinen suunnitelma, joilla päämäärä voitaisiin saavuttaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallissa on kyse esiselvityksestä, jonka tarkoituksena on ollut valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Käyttöönoton erityishuomioita:

  • Yhteisö- ja hyvinvointikoordinaattorien tehtävien tulee olla kokoaikaisia (riittävä resursointi varmistettava)
  • Viestinnän selkeyteen ja riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomioita toimijoiden moninaisuuden ja eriävien, monitasoisten roolien vuoksi muun toiminnan ohessa
  • Toimintamallin käyttöönotossa ja palvelutuotannossa on varmistettava aktiivisesti, että toiminta tuottaa arvoa asianomaisille eri tasoilla: 1. Asiakkaat/loppukäyttäjät 2. Yhteisöt 3. Työntekijät 4. Kunnat
  • Tämän varmistamiseksi ja tarkoituksen mukaisen jatkokehityksen mahdollistamiseksi koko käyttöönottoprosessin ajan on kerättävä systemaattisesti dataa toteutuneesta toiminnasta, eri toimijoiden näkökulmasta sekä asiakaskokemuksesta (määrä, laatu, saavutettavuus, resurssit) matalalla kynnyksellä (digialustan välityksellä)
  • Digialustan rooli nousee keskiöön lähtökohtaisen käyttöönoton sekä toiminnan resurssitehokkaan, turvallisen ja käyttäjäystävällisen operoinnin mahdollistamisessa:
    • Alustaksi suositellaan Kaikukortin ja -kannan tyyppistä, kevyempää ratkaisua, joka on todettu käytännössä täyttävän kaikki edellä mainitut kriteerit
  • Myös kyydit/kuljetukset toimintaan liittyen on todettu keskeiseksi tarpeeksi kohderyhmässä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis