Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvointiranneke apuna ikääntyneiden etäkotikuntoutuksessa (RRP, pilari 4, inv.1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvointirannekkeen pilotointi ikääntyneiden kotikuntoutuksessa. Käyttökokemuksia pilotista.

Toimintaympäristö

Hyvinvointiranneketta pilotoidaan Pohjanmaan hyvinvointialueen kotikuntoutuksessa. Hyvinvointialueet ovat vasta vuoden 2023 alussa organisoituneita entisiä kuntia ja sairaanhoitopiirejä, joten uusi organisaatio toimintaympäristöineen luo tietynlaiset haasteet jokaiselle toimijalle. Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti vuonna 2022 kuntayhtymänä, joten vuoden 2022-2023 välillä saatiin luotua paljon uutta uuden organisaation näkökulmasta. Poliittinen paine ja taloustilanne painavat kuitenkin jokaista hyvinvointialuetta ja se luo omanlaiset haasteet toimintaympäristölle ja kehittämiselle. 

Toteutussuunnitelma

Kokeilua tehtiin syksyn 2023 ja kevään 2024 välillä. Kaikkiaan kokeilussa oli noin 30 asiakasta Vaasasta ja Pietarsaaresta. Ammattilaiskäyttäjinä ja datan hyödyntäjinä olivat kotikuntoutuksen fysio- ja toimintaterapeutit.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat kotikuntoutuksen ikääntyneet asiakkaat, joiden arvioitiin voivan hyötyä hyvinvointirannekkeesta. Kokeilun myötä saatiin käsitystä, minkälaisille asiakkaille hyvinvointiranneke voisi parhaiten soveltua.

Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena oli selvittää, mitä apua hyvinvointiranneke voisi tuoda kuntoutuksellista näkökulmasta sekä asiakkaille että kotikuntoutuksen fysio- ja toimintaterapeuteille. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilotointin aluksi laitteiden käyttöön koulutettiin sekä laitetta käyttävät ammattilaiset ja asiakkaat. Säännöllisiä seurantakokouksia pidettiin vähintään kerran kuussa koko pilottiajan. Seurantakokousten tavoitteena oli kerätä kokemuksia sekä myös ratkaista haastetilanteita. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Pilottimme pohjalta saimme käsityksen siitä, että asiakasprofilointi on tärkeää - eli ymmärtää se, minkälaisille asiakkaille laite voi olla hyödyksi eli mitkä ovat asiakkaan kuntoutuksen tavoitteet ja miten hyvinvointikello voi tukea sitä. Tämä vaatii hyvän käsityksen kellon ja ohjelmiston toiminnoista. Myös käyttöaika on tärkeää suunnitella hyvin, jotta hyvinvointiranneke pystyy muodostamaan riittävästi tarpeellista tietoa.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakkaiden mielipidettä laitteesta selviteltiin aloitus- ja lopetuskyselyillä. Kyselyjen tulokset osoittavat, että hyvinvointiranneke otettiin asiakkaiden keskuudessa vastaan pääosin positiivisesti ja sen käyttö koettiin mielekkääksi. Suhtautuminen säilyi tai jopa parani käytön aikana, ja ohjauksen laatu sai jatkuvasti kiitosta. Vaikka kaikkien asiakkaiden
kohdalla hyötyä ei koettu täysin konkreettisena, enemmistö arvioi rannekkeen tukeneen heidän kuntoutumistaan. Suositteluhalukkuus oli erityisen vahva, mikä antoi vahvan signaalin rannekkeen toimivuudesta osana kuntoutuspalveluja.  

Ammattilaisten mielipidettä ja kokemuksia selviteltiin pilotin lopussa myös kyselyllä. Ammattilaiset näkivät, että rannekkeella on potentiaalia, mutta sen toteutus ei vielä vastaa kotikuntoutuksen vaatimuksia. Hyödyt korostuvat oikeassa asiakasvalinnassa, tietosisällön monipuolistamisessa ja reaaliaikaisessa käytettävyydessä. Asiakkaiden motivaatio ja sitoutuminen lisääntyivät yksittäistapauksissa, erityisesti silloin kun data esitettiin visuaalisesti ja konkreettisesti.