Hyvinvointiryhmä osatyökykyisille
Osatyökykyisille työhakijoille suunnattu hyvinvointiryhmä. Tavoitteena tukea osallistujien kokonaisvaltaisen työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistumista. Sisältää kokemuksellista yhdessä tekemistä teemoista liikunta, lepo, ravinto ja kulttuuri.
Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista - osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia.
Suurimmat syyt työkyvyttömyydelle ovat tuki- ja liikuntaelin sairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin liittyviä. Tunne kuulumisesta yhteisöön ja siitä, että jokaisen osaamista arvostetaan lisää motivaatiota tehdä työtä ja vaikuttaa positiivisesti omaan yhteisöön. Vahvaksi -hanke on pyrkinyt luomaan osatyökykyisten tueksi paikallisia palvelupolkuja, jotka koetaan vaikuttaviksi, vahvistaviksi ja kannustaviksi. Tavoitteena on ollut osatyökykyisten henkilöiden osallisuuden, aktiivisuuden, omavastuun ja työllistymisen edistäminen ja tukeminen koko palveluverkoston resursseja ja osaamista hyödyntämällä.
Yli puolella työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 kertoo kokevansa sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin. Heistä noin kolmasosa on työelämän ulkopuolella. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuussa 2020 noin 35 800 pitkäaikaissairaaksi tai vammaiseksi merkittyä työnhakijaa. Osatyökykyisten työllistymisen tueksi on rakennettu paljon erilaisia palveluita.
Hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Osatyökykyisten työllistymistä on edistetty useilla hallituskausilla. Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen (OTE) on Suomen hallituksen kärkihanke. Kansallisen työkykyohjelman toimenpiteet tukevat osatyökykyisten työllistymistä monin eri tavoin. On tärkeää, että työkyvyn tuen palveluja kehitetään huomioiden osatyökykyisten itsensä toiveet ja tarpeet.
- Taloudelliset tekijät
Asiakkaille hyvinvointiryhmään osallistumisen tulee olla taloudellisesti mahdollista. Pienituloisille osatyökykyisille ja työnhakijoille maksulliset ryhmätoiminnot voivat olla liian kalliita. Osatyökykyisten työikäisten ryhmätoimintaan osallistumiseksi ei Pudasjärvellä ole mahdollista saada palveluseteliä kattamaan osallistumismaksuja. Kaupungin liikuntapalveluiden elintapaohjaus on maksutonta.
Vahvaksi-hankkeen osatyökykyiset asiakkaat ovat kertoneet, että heillä on ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä yksinäisyyden tunteita. He kertovat saaneensa ohjeita liikuntaan ja ravintoon, mutta niiden toteuttaminen omassa arjessa on voinut jäädä vähälle. Arki- ja ateriarytmeissä on voinut myös olla haastetta. Osatyökykyisille työnhakijoille ei ole ollut tarjolla heille suunnattua kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa Pudasjärvellä.
Pudasjärven kuntastrategiassa 2022-2030 menestystekijöinä ovat mm. asukaslähtöiset ja monipaikkaisuutta tukevat palvelut. Tavoitteena on, että asukkaat saavat palveluita oikea-aikaisesti. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä lähtökohtina ovat asiakaslähtöisyys, osallisuus ja ihmisten arjen kokonaisvaltainen toimivuus. Kunta panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin kaikissa ikäryhmissä.
Hyvinvointi ryhmän toimintaa on rakennettu Vahvaksi-hankkeen osatyökykyisten asiakkaiden tarpeista. Asiakkaat ovat voineet vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja suunnitella niitä yhdessä ohjaajan kanssa. Ryhmissä on pyydetty asiakaspalautetta jokaisen ryhmän lopussa, palautetta on hyödynnetty jatkosuunnittelussa.
Fysioterapiapalveluiden kanssa on käyty keskustelua osatyökykyisten hyvinvointiryhmätoiminnan tarpeista. He kertoivat olevansa kiinnostuneita tuloksista, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua kehittämiseen. Tarkoitus oli, että ryhmien pilotoinnin jälkeen kootaan yhteen fysioterapia- ja liikuntapalvelut suunnittelemaan jatkoa. Terveyspalveluilla on ollut omaa ryhmätoimintaa esim. fysioterapia, kuntoneuvola jne.
Pudasjärvellä on ollut käytössä "liikuntaresepti" liikuntapalveluiden yksilölliseen elintapaohjaukseen. Liikuntaneuvoja osallistui hyvinvointiryhmän pilotointiin yhdessä ostopalveluna hankitun fysioterapeutin kanssa. Liikuntapalvelut ovat myös aikaisemmin toteuttaneet ryhmätoimintoja työnhakijoille yhdessä kaupungin työllisyyspalveluiden ja Nuorten työpajan kanssa. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia virittää ryhmätoimintaa uudelleen.
Vahvaksi-hankkeen hyvinvointiryhmä toteutettiin ostopalveluna. Kilpailutuksen kautta toteuttajaksi löytyi paikallinen fysioterapiayritys. Yrittäjällä oli kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen. Ryhmää ohjatessa hänellä on ollut vapaus suunnitella ryhmien sisältöjä yhdessä asiakkaiden kanssa sekä hyödyntäen paikallisia palveluita. Yrittäjä on ollut myös mukana jalkauttamisen suunnittelussa toiminnan jatkuvuuden kehittämiseksi.
Tavoiteltavana muutoksena hyvinvointiryhmään osallistujille on, että heidän kokemansa hyvinvointi kohenee. Asiakkaat muodostavat ryhmän aikana itselleen tärkeät tavoitteet hyvinvoinnin saralla (liikunta, lepo, ravinto) ja ryhmä sekä yksilöllinen ohjaus tukevat heitä pääsemään tavoitteisiin.
Pudasjärven fysioterapia- ja liikuntapalveluihin tavoitellaan jatkuvuutta osatyökykyisten hyvinvointiryhmän toiminnalle. Ryhmätoimintoja pilotoimalla osatyökykyisten työnhakijoiden tärkeäksi kokemat asiat hyvinvoinnin tukemisessa tuodaan esille. Hyvät käytänteet ryhmätoimintojen sisällöistä saadaan kuvattua ja jaettua fysioterapia- ja liikuntapalveluille. Tavoitteena tuottaa selkeä palvelukuvaus ja suunnitella asiakasohjautuvuus.
Hyvinvointiryhmässä tehdään alku- ja loppukartoitus. Alkukartoitukseen kuuluun UKK terveys- ja liikuntakysely, josta mittarit: paino, pituus, BMI, verenpaine, VAS-kipujana, lääkkeet, sairaudet ja oireet, liikkumisen määrä. Fyysinen kunto liikkuvuus, lihasvoima, tasapaino, liikuntatottumukset. Ryhmätoiminnassa tavoitteen asettelussa hyödynnetään OTA-elintapamuutoslomaketta, elämänpyörää ja muutosvaihemallia.
Hyvinvointiryhmiä järjestetään asiakkaiden tarpeiden mukaan ja osallistuminen on vapaaehtoista. Mittareina seurataan osallistujamääriä ja asiakkaiden sitoutumista tapaamiskerroille. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja toiveita kartoitetaan ryhmien lopussa tehtävillä asiakaspalautekyselyillä. Ryhmätoimintojen jalkauttamisessa mittarina toimii hankkeen päättymisen jälkeen fysioterapia- ja liikuntapalveluiden järjestämiä osatyökykyisten hyvinvointiryhmien toteutusten määrä.
Pilotointivaiheessa asiakkaat ohjataan hyvinvointiryhmiin Vahvaksi-hankkeesta. Ryhmiä mainostetaan myös muille kuntalaisille, jotka voivat hakeutua mukaan hankkeen kautta.
Hyvinvointiryhmä sisältää fysioterapeutin yksilöllisen alkukartoituksen, ohjeet, tavoitteen asettamista ja edistymisen mittaamista. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Tapaamisilla aiheina on liikunta, ravinto, rentoutuminen, työkyvyn tuen muodot sekä yhdessä tekeminen ja vertaisuus. Ryhmä käy tutustumiskäynneillä paikallisissa liikunta- ja kulttuuripalveluissa sekä lounasravintolassa. Lisäksi ryhmässä voi olla vierailuita palveluista kuten työttömien terveystarkastus ja työllistymistä edistävät palvelut. Sisältöjä muokataan ryhmän toiveiden mukaan.
Ryhmätoiminnan tilat ovat palveluntuottajan omat. Hyödynnetään myös kaupungin tiloja kuten uimahallia ja sen kuntosalia sekä kokoustiloja, taidenäyttelytilaa. Vierailuita luonto- ja kulttuurikohteissa ja lounasravintolassa. Käytössä myös palveluntuottajan liikuntavälineitä. Ryhmien aikana valmistettu välipaloja ja ruokia. Lisäksi hanke tarjosi asiakkaille 20 maksutonta käyntiä uimahallissa/kuntosalilla syyskaudella ja toisen kerran kevät kaudella.
Ohjaajana ryhmissä toimii alkuun yksityinen fysioterapeutti. Ensimmäisistä ryhmistä kerätään hyviä kokemuksia ja käytänteitä esim. ensimmäisen ryhmän jälkeen ohjaaja tehnyt reflektoivan raportin. Ryhmätoimintaa mallinnetaan. Sen jälkeen suunnitellaan toiminnan jalkauttamista. Liikuntapalvelut pyydetään mukaan seuraavan pilotin toteutukseen. Hyviä käytänteitä jaetaan Oulunkaaren fysioterapiapalveluille. Selvitetään myös mahdollisuuksia osallistaa työllisyypalvelut ja kuntouttava työtoiminta hyvinvointiryhmän toteutukseen.
Osatyökykyisten hyvinvointiryhmät on rakennettu Vahvaksi-hankkeen asiakkaiden toiveiden perusteella. Asiakkaana ovat olleet henkilöt, joilla on ollut haasteita työ- ja toimintakyvyn kanssa. Osa heistä on ollut työttömiä työnhakijoita, toiset osittain työelämässä tai työelämän ulkopuolella esimerkiksi sairausloman tai kuntoutuksen aikana. Osalla asiakkaista on todettu työkyvyssä rajoitteita ja osalla työkyvyn arviointi on kesken.
Asiakkaat ovat olleet mukana hyvinvointiryhmän sisältöjen suunnittelussa. Ohjaaja on tehnyt alustavan suunnitelman ja muokannut sitä tarvittaessa ryhmäläisten kanssa. Asiakaspalautetta kerätty ryhmien toteutuksesta ja asiakkaiden kokemista tuloksista. Palautekyselyissä on kysytty asiakkailta missä palveluissa näkisivät jatkoa toiminnalle. Lisäksi asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta toimia vertaisohjaajana ryhmässä.
Pudasjärvellä osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen tukemista tehdään verkostoyhteistyöllä. Pudasjärven kaupungin liikuntapalvelut toteuttavat yksilöllistä elintapaohjausta terveydenhoitajan lähetteellä. Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa fysioterapiapalveluita, työttömien terveystarkastuksia sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluita. Pudasjärven kaupungin työllisyyspalvelut koordinoi kuntouttavan työtoiminnan toteutusta sekä Nuorten työpajatoimintaa. Palveluiden tarpeita osatyökykyisten tukemisessa on kartoitettu verkoston kyselyssä ja toteutettu pitämällä yhteisiä palavereita, joissa toimintaa on suunniteltu ja arvioitu.
Osatyökykyisten kokonaisvaltaista hyvinvointiryhmää ei mallinnettua Innokylässä. Lähimpänä toimintamallina on hyödynnetty toimintamallia Arjen sankarit.
- PILOTTI 1 hyvinvointiryhmän suunnitelma
Toteutus yksityisen fysioterapeutin ostopalveluna. Yrittäjä ideoi ja toteuttaa hyvinvointiryhmän hankkeen asiakkaille. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa ja sen koko on 4-6 henkilöä. Lisäksi asiakkaat saavat tunnin mittaisen henkilökohtaisen tapaamisen ohjaajan kanssa ja fysioterapeuttiset ohjeet. Tarvittaessa on mahdollista saada lisää yksilöllisiä aikoja. Ryhmätapaamiset sisältävät kevyttä ja monipuolista liikuntaa, ruuanlaittoa, yhdessä syömistä, alueen palveluihin kuten ulkoilumahdollisuuksiin ja taidenäyttelyihin tutustumista. Asiakkaiden viestintää varten perustetaan whatsup-ryhmä.
Tarjotaan hyvinvointiryhmiä myös Pudasjärven sivukylillä toteutettavaksi. Ryhmätoiminnasta mallinnetaan hyvät käytänteet.
- PILOTTI 2 hyvinvointiryhmän suunnitelma
Toteutus yhdessä yksityisen fysioterapeutin ja liikuntapalveluiden liikuntaneuvojan kanssa
- Osallistujien terveyden, toiminta- ja työkyvyn vahvistuminen
- Toiminnan sisältö kootaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti ryhmän mukaan
- Toteutuksessa hyödynnetään ohjaajien fysioterapia ja liikuntaosaamista ja ryhmänohjauskokemusta
- Osallistujien terveydentila huomioidaan yksilöllisessä alkukartoituksessa ja fysioterapiatapaamisissa
- Ohjataan ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi yksilöllisiin toimiin oman työkykyisyyden parantamiseksi
- Osallistujien osallisuuden vahvaistuminen työllistymisen mahdollistumiseksi
- Tutustetaan ryhmäläiset käyttämään paikkakunnan liikunta- ja kulttuuripalveluja
- Rohkaistaan käyttämään palveluja ja selvittämään omia asioitaan, annetaan tietoa koulutus, työkokeilu ja työllistymismahdollisuuksista paikkakunnalla. Tietoa mm. työttömien terveydenhoitajan, hankkeen sekä työllisyyspalvelujen palveluista.
- Hyödynnetään ryhmän vertaistukea ja keskustelua, osallistujien ja ohjaajien yhteisen WhatsApp-ryhmän perustaa joku asiakkaista, mukaan Vertaistervarit-vertaisohjaaja
- Teemoja tapaamisilla: liikunta, ravinto, taide, vapaaehtoistoiminta, rentoutuminen, hyvinvointimittarit, tunteet, ulkoilu, yhdessä syöminen, työergonomia, työllistymisen tuki
- Menetelmiä: ryhmäytyminen, osallisuuden ja pystyvyyden tukeminen, vertaistuki, ratkaisukeskeisyys, tekemällä oppiminen
- Työkaluina: kokemusliikunta, keskustelut, tunnekortit ja -maalaaminen, tutustumiskäynnit ja tehtävät sekä tarvittaessa yksilöllinen fysioterapia
- Mittareita: UKK-testi. OTA-tavoitteet
Tarjotaan ensin Vahvaksi-hankkeen asiakkaille ostopalveluna. Suunnitellaan jatkoa ja juurruttamista hyvien kokemusten karttumisen myötä. Toteutetaan näin, koska peruspalveluissa oli vähän resurssia osallistua kehittämiseen. Näin voidaan myös ketterästi kokeilla eri ideoita.
Lisäksi voidaan tarjota asiakkaille ostopalveluina lisää hyvinvointia tukevia ryhmiä kuten lyhyt voimavararyhmä, jossa painotus on ollut voimavaroissa ja urasuunnittelussa.
Hyvinvointiryhmien asiakkailta on kerätty palautetta ryhmätoiminnan päätteeksi. Sähköisen asiakaspalautekyselyn on voinut täyttää ryhmän tapaamisella tai omalla ajalla.
Hyvinvointiryhmien asiakkaat ovat kokeneet erityisesti saaneensa lisää tietoa osatyökykyisyydestä sekä saaneensa vertaistukea sekä oppineensa uusia taitoja, joista on hyötyä arjessa ja työkyvyn ylläpitämisessä. Yksilötapaamisia fysioterapeutin kanssa on pidetty tärkeänä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ryhmän toteutukseen sekä ohjaukseen ja kokeneet voimavarojensa vahvistuneen toiminnan aikana. Hyvänä on pidetty, että ryhmä on ollut pieni ja toiminnassa on yhdistelty keskustelua sekä yhdessä tekemistä liittyen liikuntaan ja ruokailuihin.
Vastaajien mielestä toiminnassa kehitettävä: yksilöohjausta enemmän, aloitusajan myöhentäminen ja sukupuolijakauma pitäisi olla tasaisempi.
Toiveissa oli jatkossa lisää liikunnallista toimintaa. Jatkossa palvelua voisi asiakkaiden mukaan järjestää liikunta- ja fysioterapiapalvelut sekä kansalaisopisto.
- Tässä ote hyvinvointiryhmään osallistujien vastauksista
Vastaajia 4. Arviointiasteikko: 1-5, 1=täysin eri mieltä, 2=osittain eri mieltä, 3=neutraali, 4=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvo suluissa.
Palaute ryhmätoiminnan hyödyistä:
- Hyvinvointini on lisääntynyt ja voin paremmin kuin ennen ryhmää (4,7)
- Itsetuntemukseni on vahvistunut ja tunnistan omat vahvuuteni paremmin kuin aikaisemmin (4,3)
- Olen oppinut taitoja, joista on hyötyä arjessa (4,3)
- Olen oppinut taitoja, joista on hyötyä työnhaussa/työssä jaksamisessa (4,0)
- Elämäntilanteeni on selkiytynyt (3,7)
- Työmahdollisuuteni ovat selkeytyneet (4)
- Oma suunnitelmani terveyden ja työhaun suhteen on selkeytynyt (3,7)
- Olen saanut tukea muilta samassa tilanteessa olevilta (4,0)
- Tietoni osatyökykyisyydestä on lisääntynyt (4,3)
Ryhmätoiminnan toteutuksen tulokset:
- Ryhmän toiminta on selkeää esim. tapaamiset, yhteydenpito, suunnitelmat (5,0)
- Ryhmän vetäjä on osannut auttaa ja ohjata minua hyvin (5)
- Suosittelisin muille samassa tilanteessa oleville tähän ryhmään osallistumista (5)
- Olen kiinnostunut osallistumaan Vahvaksi-hankkeen ryhmätoimintoihin jatkossa (4,3)
- Fysioterapiapalveluiden tarpeiden ja osallistumisen kartoitus 2020
- Hyvinvointiryhmät hankkeen ostopalveluna: 2021 kevät (2 kpl?), 2021 kesä (2kpl), 2021 syksy (2 kpl)
- Kaupungin liikuntapalveluiden tarpeiden ja osallistumisen kartoitus 12/2021
- Hyvinvointiryhmä ostopalvelun ja kaupungin liikuntapalveluiden liikuntaneuvojan yhteistyönä 1-4/2022 kevät (1 kpl)
- Yhteinen palaveri julkisten fysioterapiapalveluiden, kaupungin liikuntapalveluiden ja hankkeen ostopalveluiden kanssa 8/2022
Ryhmätoiminnasta opittua
- Ryhmässä oli työllistymisen vaikeuksia allergioiden, selän ongelmien ja muiden Tules- ja psyykkisten syiden takia. Ryhmäläisillä on vakavia, myös leikkausjonossa olevia sairauksia ja fyysisen kunnon puutteita. Tehty yksilölliset kartoitukset ja fysioterapiakäynnit olivat merkitykselliset luottamuksen rakentamisessa. Fysioterapian tarvetta on jokaisella.
- Asiakkaat olivat hyvin urautuneita omaan tilanteeseensa, väsyneitä vähäosaisuuteen ja työttömyyteen sekä sairasteluun. Taloudelliset ongelmat vaikuttavat kokonaisuuteen.
- Motivaatio kuntoutumiseen ja työntekoon on jokaisella ja jokainen on muutosvaihemallin mukaan valmis kokeilemaan asioita ja osittain sitoutumaan muutoksiin.
- Yksinäisyys on ollut monella asiakkaalla läsnä niin, että elämänkumppanin puute suuntaa huolenpitoa muihin läheisiin.
- Ammatillinen koulutus oli vähäistä tai puuttui, yhdellä ammatillinen koulutus.
- Pieni ryhmäkoko oli turvallinen kokemus niin ohjaajalle toiminnan aluksi kuin ryhmäläisillekin. Hajanainen ryhmä, mutta valmis tekemään ryhmätyötä.
- Ensimmäinen Vahvaksi -hankkeen Hyvinvointiryhmä oli monen asian kokeilua. Aluksi suunnittelin tarkasti kohtaamisten sisällöt, mutta huomasi nopeasti, että joustoa ja kuuntelua tarvitaan paljon.
- Ryhmän kanssa toimittiin viisaasti hankkeen osalta, kun ryhmäohjauspäiviä vähän lisättiin suunnitellusta ja mahdollistettiin yksilöllisiä tarpeita tukevia muita ryhmiä.
- Asiakkaiden osallistumisessa ja sitoutumisessa paljon vaihtelua: Koska ryhmäläiset eivät olleet työelämässä, aikataulujen sopiminen kävi helposti. Merkityksellistä oli Hyvinvointiryhmän toteutuksessa, että se rytmitti asiakkaiden päivää ja viikkoa. Tuli merkitys nousta ylös aamulla ja osallistua. Paljon poissaoloja asiakkailla, joilla esimerkiksi osa-aikaisia vuorotöitä.
- Älypuhelin on jokaisella ja viestiryhmien teko toimi tällä ryhmällä viestinnässä. Älypuhelimen käyttö monipuolistui ja työ- ja koulutusmahdollisuuksia tutkittiin ahkerasti.
- Asiakkaat saivat toisistaan vertaistukea ja sekoitettaessa Vahvaksi 1- ja 2 ryhmiä
- Polkuja tulevaan-koulutuksessa, myös kontaktipinnat lisääntyivät vertaiskokemusten ohella.
- Työtavat olivat käytännönläheisiä ja mielenkiintoa herättivät kasvisruuat ja ruuan hintojen vertailu. rohkeutta tuli lisätä kasviksia ruokavalioon.
- Liikunnan merkitys jokaisen elämässä lisääntyi tavalla tai toisella, jokaisella yksilöllisesti.
- Valmentajan kannalta mielekästä oli huomata, että asioita jäi käyttöön asiakkaiden arkeen.
- Tarve toiminnalle on selkeä.
- Havaintoja: Mies- ja naisohjaaja voi olla hyvä, nyt ei ollut miehiä ryhmässä.
- Kuntosali ja uimahalli vakio-ohjelmaa ryhmässä ja erittäin tarpeellista, että saa kynnystä matalammaksi. Ryhmäläisistä innostunut useampi käymään itsenäisesti ja yhdessä.
- Ensimmäinen ryhmä, jossa osallistujat alkaneet whatsupin kautta ilmoitella milloin menevät liikkumaan ja pyytäneet mukaan
- Onnistumisia: Ryhmänohjauskertoja ja yksilöaikoja pystyttiin lisäämään osallistujien tarpeiden mukaan. Hyvin suunnitellut ja monipuoliset tapaamisten sisällöt, mutta huomattiin nopeasti, että joustoa ja kuuntelua tarvitaan paljon. Työtavat olivat käytännönläheisiä ja mielenkiintoa herättivät kasvisruuat ja ruuan hintojen vertailu. rohkeutta tuli lisätä kasviksia ruokavalioon. Liikunnan merkitys jokaisen elämässä lisääntyi tavalla tai toisella, jokaisella yksilöllisesti. Tehty yksilölliset kartoitukset ja fysioterapiakäynnit olivat merkitykselliset luottamuksen rakentamisessa. Onnistui järjestää myös sivukylällä. Ryhmien whatsup-ryhmät hyviä viestinnässä ja lisäsivät älypuhelimen käyttöä. Asiakkaita ohjattu työttömien terveydenhoitajalle ryhmästä.
- haasteita: työttömien kanssa aikataulutus helppoa, osa-aikatyötä tekevien pääseminen tapaamisille.
Suunnittelusta ja yhdessä kehittämisestä opittua
- Ryhmätoiminnat toteutui hankelähtöisesti eikä juurtunut osatyökykyisten paikalliseen palveluverkostoon hankkeen toiminnan aikana. Asiakkaiden ohjautuvuutta ryhmään kannattaa kokeilla aikaisemmassa vaiheessa verkoston kanssa eri palveluiden kautta (työttömien terveydenhoitaja, liikuntapalveluiden yksilöllinen elintapaohjaus, fysioterapia, kuntouttava työtoiminta). Toiminnan toteutukseen myös olisi hyvä osallistaa verkostoa tiiviimmin.
- Jalkauttamista olisi voinut tehdä yhteistyössä mm. kuntouttavan työtoiminnan yksiköiden ja nuorten työpajan kanssa. Pudasjärvellä ko. palveluiden asiakkaita on monessa eri yksikössä ja yhtäaikaa toiminnassa olevien määrät ovat pieniä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ei myöskään saanut tuottaa palvelua hankerahalla. Piloteissa ei siis voitu kokeilla rakentaa hyvinvointiryhmän toimintaa kuntouttavan työtoiminnan ajalle, vaan osallistumisen tuli tapahtua asiakkaiden omalla ajalla. Hyvinvointiryhmiä markkinoitiin kuitenkin myös kuntouttavan työtoiminnan yksiköissä.
- Muutosta hyvinvointiryhmien asiakkaiden työkyvyssä ei arvioitu pilotoinnin aikana. Muutosta hyvinvointiryhmän osallistujien työkyvyssä voisi mitata alussa ja lopussa KykyViisari-kyselyllä
Työikäinen osatyökykyinen henkilö asioi Vahvaksi - osatyökykyisten työllistäminen -hankkeessa ja keskusteluissa todetaan työkyvyn tuen tarvetta. Asiakas ohjataan ryhmätoimintaan.
Hyvinvointiryhmä sisältää fysioterapeutin yksilöllisen alkukartoituksen, henkilökohtaiset ohjeet ja tarvittaessa lisää yksilötapaamisia. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Tapaamisilla teemoina on liikunta, ravinto, rentoutuminen, työkyvyn tuen muodot sekä yhdessä tekeminen ja vertaisuus. Tärkeää on mahdollistaa hyviä kokemuksia. Teemoja ei käsitellä luentomaisesti, vaan tehden yhdessä ja keskustellen. Ryhmässä käydään tutustumiskäynneillä paikallisissa liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Lisäksi ryhmässä voi olla vierailuita työkyvyn tuen palveluista. Toimintaa muokataan ryhmän asiakkaiden toiveiden mukaan.
Ohjaajana toimii yksityinen fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja. Ryhmässä asiakkaan on mahdollista toimia vertaisohjaajana.
Toimintamalli sisältää terveysmittaukset: UKK-testi, OTA-tavoitteet
Kuva
Uuden toimintamallin kokeilussa hanketoimija on ketterä kokeilija ja organisoija. Hankkeen tehtäväksi sopii koordinoida toteutusta, pilotteja ja palvelun mallintamista. Hanke voi hankkia osan toteutuksesta ostopalveluina.
Hyvinvointiryhmä kannattaa toteuttaa verkoston toimijoiden kanssa yhteistyössä. Osatyökykyisten työnhakijoiden hyvinvointia tukevista palveluista (työttömien terveydenhoitaja, sosiaali-, mielenterveys-, päihde- ja työllisyyspalvelut, fysioterapiapalvelut, liikuntapalvelut, Nuorten työpaja, kansalaisopisto sekä osatyökykyisiä työllistävien yritysten ja yhdistysten työterveyshuolto) kannattaa selvittää mahdollisuudet ryhmän toteutukselle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintamallin jalkautumisessa tulee toteuttavilla organisaatioilla olla lähijohtamisen tason ja työtekijöiden tason tahtotila matkassa. Näin toteutukseen saadaan resurssit ja toimintamallille jatkuvuutta. Hyvä koordinointi vähentää peruspalveluiden kehittämiseen suuntaamia resursseja.
Hyvinvointiryhmän ohjaajilla tulee olla osaamista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eri osa-alueista, asiakaslähtöisen ryhmän ohjaamisesta sekä paikallisista osatyökykyisille sopivista palveluista. Hyvinvointiryhmän toteutuksessa voi käyttää julkisia tiloja, kunnan omia tiloja, kulttuurikohteita ja ulkokohteita. Ruuanvalmistukseen yhdessä tarvitaan keittiötilat ja elintarvikkeita.
Osatyökykyisten hyvinvointiryhmän käyttöön rakentamisen runko
- Osatyökykyisten toiveiden kartoitus
- Paikallisten työkyvyn tuen verkostojen tarpeiden ja ryhmän toteuttamisen osallistumisen mahdollisuuksien kartoitus
- Kehittämisen tarpeiden, tavoiteltavien muutosten ja mittareiden määrittely yhdessä asiakkaiden ja verkoston kanssa. Sopiminen asiakasohjautuvuudesta ja kehittämisen seurannasta.
- Osatyökykyisten hyvinvointiryhmien pilotointi hankkeen ostopalveluna. Ryhmätoiminnan jatkuva arviointi mm. asiakaspalautekyselyillä sekä ammattilaisten reflektoinnilla. Toiminnan mallinnus ja hyvien käytänteiden tunnistaminen.
- Verkoston ja ostopalvelun kanssa yhdessä toteutettavien pilottiryhmien suunnittelu. Sopiminen asiakasohjautuvuudesta hankkeen ulkopuolelta.
- Yhteisten pilottiryhmien toteutus. Toiminnan arviointi ja mallintaminen.
- Uusien / kehitettyjen toimintamallien kuvaus ja vakiinnuttaminen
- Hyvinvointiryhmien osallistujat ovat kertoneet hyvinvointinsa kohentuneen ryhmän aikana.
- Ryhmätoimintaan osallistuminen herätti eräällä asiakkaalla halun toimia apuohjaajana. Hän kävi Vertaistervarit -vertaisohjaajakoulutuksen. Asiakkaan terveydentila kuitenkin muuttui nopeasti eikä sallinut toimia vertaisohjaajana ryhmässä.
- Osatyökykyisten ryhmätoiminnan palvelu ei ole juurtunut työkyvyn tuen verkoston käytäntöihin Pudasjärvellä.