Osatyökykyisille työhakijoille suunnattu hyvinvointiryhmä. Tavoitteena tukea osallistujien kokonaisvaltaisen työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistumista. Sisältää kokemuksellista yhdessä tekemistä teemoista liikunta, lepo, ravinto ja kulttuuri.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Hyvinvointiryhmä osatyökykyisille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osatyökykyisille työhakijoille suunnattu hyvinvointiryhmä. Tavoitteena tukea osallistujien kokonaisvaltaisen työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistumista. Sisältää kokemuksellista yhdessä tekemistä teemoista liikunta, lepo, ravinto ja kulttuuri.

Toteutuspaikka
Pudasjärvi, Pohjois-Pohjanmaa. Kunnan työllisyys- ja liikuntapalvelut
Paikkakunta tai maakunta
Pudasjärvi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit
Kuva
Vahvaksi-hankkeen hyvinvointiryhmän mainos
Kuvateksti
Vahvaksi-hankkeen hyvinvointiryhmän mainos

Luotu

27.06.2022

Viimeksi muokattu

10.10.2022
Ratkaisun perusidea **

Työikäinen osatyökykyinen henkilö asioi Vahvaksi - osatyökykyisten työllistäminen -hankkeessa ja keskusteluissa todetaan työkyvyn tuen tarvetta. Asiakas ohjataan ryhmätoimintaan.

Hyvinvointiryhmä sisältää fysioterapeutin yksilöllisen alkukartoituksen, henkilökohtaiset ohjeet ja tarvittaessa lisää yksilötapaamisia. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Tapaamisilla teemoina on liikunta, ravinto, rentoutuminen, työkyvyn tuen muodot sekä yhdessä tekeminen ja vertaisuus. Tärkeää on mahdollistaa hyviä kokemuksia. Teemoja ei käsitellä luentomaisesti, vaan tehden yhdessä ja keskustellen. Ryhmässä käydään tutustumiskäynneillä paikallisissa liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Lisäksi ryhmässä voi olla vierailuita työkyvyn tuen palveluista. Toimintaa muokataan ryhmän asiakkaiden toiveiden mukaan.

Ohjaajana toimii yksityinen fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja. Ryhmässä asiakkaan on mahdollista toimia vertaisohjaajana.

Toimintamalli sisältää terveysmittaukset: UKK-testi, OTA-tavoitteet

Toimintaympäristö **

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista - osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia.

Suurimmat syyt työkyvyttömyydelle ovat tuki- ja liikuntaelin sairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin liittyviä. Tunne kuulumisesta yhteisöön ja siitä, että jokaisen osaamista arvostetaan lisää motivaatiota tehdä työtä ja vaikuttaa positiivisesti omaan yhteisöön. Vahvaksi -hanke on pyrkinyt luomaan osatyökykyisten tueksi paikallisia palvelupolkuja, jotka koetaan vaikuttaviksi, vahvistaviksi ja kannustaviksi. Tavoitteena on ollut osatyökykyisten henkilöiden osallisuuden, aktiivisuuden, omavastuun ja työllistymisen edistäminen ja tukeminen koko palveluverkoston resursseja ja osaamista hyödyntämällä.

Yli puolella työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 kertoo kokevansa sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin. Heistä noin kolmasosa on työelämän ulkopuolella. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuussa 2020 noin 35 800 pitkäaikaissairaaksi tai vammaiseksi merkittyä työnhakijaa. Osatyökykyisten työllistymisen tueksi on rakennettu paljon erilaisia palveluita.

Hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Osatyökykyisten työllistymistä on edistetty useilla hallituskausilla. Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen (OTE) on Suomen hallituksen kärkihanke. Kansallisen työkykyohjelman toimenpiteet tukevat osatyökykyisten työllistymistä monin eri tavoin. On tärkeää, että työkyvyn tuen palveluja kehitetään huomioiden osatyökykyisten itsensä toiveet ja tarpeet.

- Taloudelliset tekijät

Asiakkaille hyvinvointiryhmään osallistumisen tulee olla taloudellisesti mahdollista. Pienituloisille osatyökykyisille ja työnhakijoille maksulliset ryhmätoiminnot voivat olla liian kalliita. Osatyökykyisten työikäisten ryhmätoimintaan osallistumiseksi ei Pudasjärvellä ole mahdollista saada palveluseteliä kattamaan osallistumismaksuja. Kaupungin liikuntapalveluiden elintapaohjaus on maksutonta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Osatyökykyisten hyvinvointiryhmät on rakennettu Vahvaksi-hankkeen asiakkaiden toiveiden perusteella. Asiakkaana ovat olleet henkilöt, joilla on ollut haasteita työ- ja toimintakyvyn kanssa. Osa heistä on ollut työttömiä työnhakijoita, toiset osittain työelämässä tai työelämän ulkopuolella esimerkiksi sairausloman tai kuntoutuksen aikana. Osalla asiakkaista on todettu työkyvyssä rajoitteita ja osalla työkyvyn arviointi on kesken.

Asiakkaat ovat olleet mukana hyvinvointiryhmän sisältöjen suunnittelussa. Ohjaaja on tehnyt alustavan suunnitelman ja muokannut sitä tarvittaessa ryhmäläisten kanssa. Asiakaspalautetta kerätty ryhmien toteutuksesta ja asiakkaiden kokemista tuloksista. Palautekyselyissä on kysytty asiakkailta missä palveluissa näkisivät jatkoa toiminnalle. Lisäksi asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta toimia vertaisohjaajana ryhmässä.

Pudasjärvellä osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen tukemista tehdään verkostoyhteistyöllä. Pudasjärven kaupungin liikuntapalvelut toteuttavat yksilöllistä elintapaohjausta terveydenhoitajan lähetteellä. Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa fysioterapiapalveluita, työttömien terveystarkastuksia sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluita. Pudasjärven kaupungin työllisyyspalvelut koordinoi kuntouttavan työtoiminnan toteutusta sekä Nuorten työpajatoimintaa. Palveluiden tarpeita osatyökykyisten tukemisessa on kartoitettu verkoston kyselyssä ja toteutettu pitämällä yhteisiä palavereita, joissa toimintaa on suunniteltu ja arvioitu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Uuden toimintamallin kokeilussa hanketoimija on ketterä kokeilija ja organisoija. Hankkeen tehtäväksi sopii koordinoida toteutusta, pilotteja ja palvelun mallintamista. Hanke voi hankkia osan toteutuksesta ostopalveluina.

Hyvinvointiryhmä kannattaa toteuttaa verkoston toimijoiden kanssa yhteistyössä. Osatyökykyisten työnhakijoiden hyvinvointia tukevista palveluista (työttömien terveydenhoitaja, sosiaali-, mielenterveys-, päihde- ja työllisyyspalvelut, fysioterapiapalvelut, liikuntapalvelut, Nuorten työpaja, kansalaisopisto sekä osatyökykyisiä työllistävien yritysten ja yhdistysten työterveyshuolto) kannattaa selvittää mahdollisuudet ryhmän toteutukselle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintamallin jalkautumisessa tulee toteuttavilla organisaatioilla olla lähijohtamisen tason ja työtekijöiden tason tahtotila matkassa. Näin toteutukseen saadaan resurssit ja toimintamallille jatkuvuutta. Hyvä koordinointi vähentää peruspalveluiden kehittämiseen suuntaamia resursseja.

Hyvinvointiryhmän ohjaajilla tulee olla osaamista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eri osa-alueista, asiakaslähtöisen ryhmän ohjaamisesta sekä paikallisista osatyökykyisille sopivista palveluista. Hyvinvointiryhmän toteutuksessa voi käyttää julkisia tiloja, kunnan omia tiloja, kulttuurikohteita ja ulkokohteita. Ruuanvalmistukseen yhdessä tarvitaan keittiötilat ja elintarvikkeita.

Osatyökykyisten hyvinvointiryhmän käyttöön rakentamisen runko

  1. Osatyökykyisten toiveiden kartoitus
  2. Paikallisten työkyvyn tuen verkostojen tarpeiden ja ryhmän toteuttamisen osallistumisen mahdollisuuksien kartoitus
  3. Kehittämisen tarpeiden, tavoiteltavien muutosten ja mittareiden määrittely yhdessä asiakkaiden ja verkoston kanssa. Sopiminen asiakasohjautuvuudesta ja kehittämisen seurannasta.
  4. Osatyökykyisten hyvinvointiryhmien pilotointi hankkeen ostopalveluna. Ryhmätoiminnan jatkuva arviointi mm. asiakaspalautekyselyillä sekä ammattilaisten reflektoinnilla. Toiminnan mallinnus ja hyvien käytänteiden tunnistaminen.
  5. Verkoston ja ostopalvelun kanssa yhdessä toteutettavien pilottiryhmien suunnittelu. Sopiminen asiakasohjautuvuudesta hankkeen ulkopuolelta.
  6. Yhteisten pilottiryhmien toteutus. Toiminnan arviointi ja mallintaminen.
  7. Uusien / kehitettyjen toimintamallien kuvaus ja vakiinnuttaminen​​​​​​
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

- Hyvinvointiryhmien osallistujat ovat kertoneet hyvinvointinsa kohentuneen ryhmän aikana. 

- Ryhmätoimintaan osallistuminen herätti eräällä asiakkaalla halun toimia apuohjaajana. Hän kävi Vertaistervarit -vertaisohjaajakoulutuksen. Asiakkaan terveydentila kuitenkin muuttui nopeasti eikä sallinut toimia vertaisohjaajana ryhmässä.

- Osatyökykyisten ryhmätoiminnan palvelu ei ole juurtunut työkyvyn tuen verkoston käytäntöihin Pudasjärvellä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ryhmät työkyvyn tueksi on sovellettavissa eri kohderyhmille: osatyökykyiset työttömät työnhakijat, osa-aikaisesti työssä olevat, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, liikuntapalveluiden yksilöllisen elintapaohjauksen asiakkaat, fysioterapiapalveluiden yksilöasiakkaat.

- Toimintamalli edellyttää osaamista ja resursseja

  • Fysioterapian ja liikunnanohjauksen osaaminen
  • Ravintovalmennus
  • Ryhmäyttäminen
  • Asiakkaiden motivointi, kohtaaminen ja tukeminen omissa tavoitteissaan
  • Asiakkaiden osallistaminen toteutuksessa
  • Mittareiden hyödyntäminen ryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa
  • Paikallisten hyvinvointi- ja kulttuuripalveluiden tuntemus
  • Verkostoyhteistyö palveluun ohjaamisessa ja toteutuksessa
  • Työaika kehittämiseen ja ryhmän toteutukseen peruspalveluista ja hankkeesta
  • Ryhmän tapaamisten tilat ja materiaalit (kuten ruuanvalmistuksessa keittiö ja elintarvikkeet)

- Vältettävät sudenkuopat

  • Ryhmätoimintojen toteuttaminen hankelähtöisesti
  • Työkyvyn tuen palveluverkoston toimijoiden heikot roolit ryhmätoiminnan pilotoinnissa.
  • Terveyteen liittyvien mittareiden lisäksi muistettava työkykymittaristo
Kansikuva
Soutajat samassa veneessä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet