Iäkkäiden päivätoiminta ja Etäryhmätoiminta ( TulKoti-hanke Pohjois-Savo)
Pohjois-Savon hyvinvointialueen iäkkäiden päivätoiminnan yhtenäinen yksikkö, joka toimii eritoimipisteistä alueellisesti. Yhtenäinen toimintamalli, jonka muodot ovat kokopäivätoiminta, osapäivätoiminta ja etäryhmätoiminta.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta alkoi 1.1. 2023. Asukkaita pohjois-Savossa on 247 689 .Pohjois-Savon alueella väestö on ikääntynyttä ja ikääntyy yhä enemmän seuraavina vuosina. Pohjois-Savossa 25% väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja tämän ennustetaan kasvavan 31 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Myös väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Pohjois-Savossa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokäyttökustannukset ovat 13,5% maan keskiarvoa korkeammat. Kustannusten hillitsemiseksi Pohjois-Savossa on otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintamalleja ja menetelmiä tulevaisuutta ajatellen. Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettiin erikunnissa hyvin eritavoin. Tarkoituksena oli kartoittaa laajasti jo olemassa oleva päivätoiminta koko hyvinvointi alueella. Palveluiden ohjautuminen oli hyvin moninaista ja palveluun pääsyn kriteerit olivat erilaisia tai kriteereitä ei ollut. Toiminta oli ennaltaehkäisevästä palvelusta kuntouttavaan tavoitteelliseen palveluun vaihteluvälillä. Keräsimme toiminta mallit ja kartoitimme asiakkaiden palvelun tarve ja asiakasprofiilit. Kartoitustyössä hyödynnettiin päivätoiminnan työntekijöiden asiantuntijuutta.
Tavoitteena oli saada laajakuva mikä palvelee meidän alueen asiakas tarvetta parhaiten ja löytää mahdolliset aukkopaikat joihin tulee tarttua. Kartoituksessa havaittiin palvelun tunnistettavuuden ja oikea aikaisuuden merkitys palvelun saavutettavuuteen. Yhteistyössä palvelutuotannon Kanssa pystyimme luomaan päivätoiminnan malli joka tukee asukasta oikea-aikaisesti ja tavoitteellisesti aktiivisesti arjessa selviytymisessä.
Teknologian hyödyntäminen laajasti ennaltaehkäisevässä tuessa on tärkeä ja tavoitteena saada etätoiminnalle selkeä paikka palvelutarjottimella, jota tullaan hyödyntämään laajasti. Näin saamme myös päivätoiminnalle kattavamman vaikuttavuuden. Haasteena on myös etäisyydet maakuntiin ja kyliin, etätoiminnalla voimme myös vastata tähän haasteeseen kun palvelu on paikka riippumatonta.
Pohjois-Savon alueella on päivätoiminnassa hyvin laaja kirjo erilaista ja eritasoista palvelua. Alueella toimi 19 kuntaa joiden toimintamallit olivat hyvin moninaiset. Asiakkaiden palveluun pääsyn ja palvelun tarpeen arviointi oli hyvin erilainen alueilla. Toiminta oli joissain hyvinkin ennaltaehkäisevää ja aluilla joissa oli jo selkeät kriteerit palvelun pääsylle ja tavoitteellinen arkea aktivoiva toiminta kulttuuri. Hyvinvointialueen muodostuessa tavoite on kehittää ja yhdenmukaistaa päivätoiminta samansisältöisen palvelunkuvauksen mukaiseksi. Kotiin vietävien tukipalveluiden yksi muoto on ikääntyneiden päivätoiminta. Päivätoiminnan tarpeentunnistaminen ja asiakkaalle oikea aikaisesti kohdentuminen tukee vahvasti linjausta jossa on löydettävä keinoja tukea säännöllisen kotihoidon käyntien lisääntymistä. Alueen taloussuunnitelman mukaisesti etäpalveluita tulee laajentaa ja kehittää, jotta ne palvelevat asiakkaan tarpeita paremmin ja pystymme tehostamaan ja saamaan palvelut saavutettavammiksi, eivätkä palvelut ole paikka sidonnaisia. Etsitään ratkaisuja ja keinoja tuottaa etäpäivätoimintaa seudullisesti tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti.
Tunnistetut aukkopaikat:
- Alueelliset erot
- Erilainen palvelunkuvaus
- Eriarvoinen saatavuus
- Myöntämisperusteiden erilaisuus
- Palvelun tarvetta ei tunnisteta
- Tavoitteellisuus ja arviointi puuttuu
Kuva
Kuva
Tavoitteena on saada päivätoiminnan henkilöstö innostumaan kehittämään uutta laadukasta yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Kehittämistyö aloitettiin yhteisillä kehittäjä työpajoilla joihin koottiin koko alueen työntekijöitä. Näin heidät saatiin jo heti kehittämistyön alussa mukaan toiminnan yhtenäistämiseen. Myös heti alussa kontaktoitiin, joka alueen päivätoiminnan yksiköt ja jalkauduimme lähes kaikkiin toimipisteisiin. Myös teams palaverit tulivat mukaan yhteyden pitoon. Haluamme nähdä, että etäpalvelut ovat päivätoiminnassa tärkeä kokonaisuus jota tulee laajentaa mahdollisimman vahvasti. Fyysisten päivätoimintojen yhteydessä etätoiminnan hyödyntäminen on vahvuus.
Kehittäjien ja palveluntuotannon kanssa yhteiskehittäminen ja tavoitteiden luominen ollut tiivistä. Tiedotus ja yhteistyö henkilöstön kanssa ollut tärkeää ja kuulla heidän ajatuksia ja keinoja palvelun muutokseen.
Henkilöstön yhteydenpitoon perustimme sähköposti listan, joka vahvisti tasapuolisen tiedotuksen saantia. Yhteinen teams kansio henkilöstön, johdon ja kehittäjien työtilaksi. Teamsin käyttö oli henkilöstölle uutta ja kokemus oli että kun sen käyttöä harjoiteltiin yhdessä varmuus ja rohkeus käyttää digitaalista ympäristöä kasvoi.
Positiivisen ajatuksen tueksi muutokseen hankkeeseemme on astunut Puavo-Pappa joka luo sisältöä sosiaaliseen mediaan. Tällä saamme positiivista näkyvyyttä ja hahmon kautta myös asukkaiden ääntä kuuluville. Hahmon kanssa yhdessä viemme erilaista sisältöä hyvinvointi-alueen ikäihmisille jalkautuen esim. päivätoiminta ryhmiin etänä tai ihan paikan päälle. Tämä on keino tuoda myös erilaista välineistöä aktiivisen arjen tuen palveluihin.
Tavoitteena on:
- Yhtenäinen päivätoiminnan toiminta malli koko hyvinvointialueelle.
- Yksi päivätoiminnan yksikkö jossa palvelu toteutetaan alueellisesti
- Yhdenmukainen palvelunkuvaus ja asiakasmaksut
-
Etäryhmätoiminnan yhtenäinen toiminta malli ja toiminnan laajeneminen
Päivätoiminnan asiakkaille tehdään asiakas kokemus kysely, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittelyssä. Usealla alueella on ollut käytössä fyysisen toimintakyvyn mittari ja sen käyttöä laajennetaan kaikkiin ryhmiin.
SPPB mittarin käyttö ja hyödyntämisen koulutus ja käyttöönotto 9/2023 koko alueella.
Osallisuusmittarin Esis käyttöä pilotoidaan uudessa alkavassa ryhmätoiminnassa ja arvioidaan saammeko sillä vaikuttavuus arviointia päivätoimintaan. ( 1kk, 3kk ja 6kk tulos toiminnan aloituksesta)
Osallisuusmittarin käyttöön otto koko hyvinvointialueella 9/23 kaikille uusille ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaille. Esis mittari otettu käyttöön myös etäryhmätoiminnassa.
Tavoitteena on nähdä Esis mittarilla asiakkaan kokema hyöty osallisuuden tunteeseen, elämän laatuun ja yksinäisyyden kokemukseen. Pystyykö päivätoiminnalla vaikuttamaan ikääntyneiden elämän laatuun?
Esis osallisuusindikaattorin pilotti Ikääntyneiden vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Uuden ikääntyneiden päivätoimintaryhmän alettua valikoitui viisi asiakasta pilottiin. Kysely tehtiin heti asiakkaiden aloittaessa toiminnan keväällä 2023, sekä kun he olivat olleet kolme kuukautta ja kuusi kuukautta mukana toiminnassa. Näin saimme jo hyvän arvion asiakkaiden kokemuksesta omaan elämän laatuun. Tämän arvion pohjalta voimme nähdä, että päivätoiminta vaikutti asiakkaiden kokemukseen omasta osallisuudesta jo nousevasti kolmen kuukauden kohdalla. Nousua ei enää näkynyt kuuden kuukauden kohdalla niinkään mutta oman elämänlaatunsa ei asiakkaat nähneet kuitenkaan laskevan. Myös voimme todeta, että päivätoiminnalla on ollut yksinäisyyden kokemusta poistava vaikutus. Pilotti ryhmän ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla. Heidän elämänlaatunsa on parantunut, he ovat alkaneet toimia ryhmän jäseninä, jolla on ollut elämän laatua nostava merkitys. Vertaistuella on todennäköisesti ollut merkitystä jaksamiseen ja se on antanut uskoa kotona selviytymiseen. Vanhukset kokevat usein yksinäisyyttä toimintakyvyn heikkenemisen tai ystävien puutteen vuoksi kuten tässä kyselyssä käy ilmi. Nyt he ovat saaneet päivätoiminnasta yksinäisiin viikkoihin vaihtelua ja sisältöä elämään.
Selkeästi tulevaisuuden haasteiksi on noussut väestön ikääntymisen rinnalla ikääntyneiden ravitsemusongelmat, suun terveys, yksinäisyys, sosiaalisen tuen puute sekä taloudelliset haasteet.
Tämän ensimmäisen otannan perusteella voimme jo todeta päivätoiminnalla saavuttavamme vaikuttavuutta juuri haasteiksi tunnistettuihin kohteisiin on olennainen.
Toki tässä emme voi yksilöidä asiakkaita emmekä saa heidän terveystietojaan käyttöön, jossa voisi olla muuta selventävää tekijää asialle. Samoin elämän laadussa on tapahtunut parannusta, päivätoiminnasta on tullut sisältöä elämään ja se on tuonut muutakin ajateltavaa kuin yksinäisiä hetkiä.
Kuva
Yhtenäistäminen aloitettiin laajalla koko hyvinvointi alueen tilannekuva kartoituksella. Kartoitimme olevassa olevat päivätoiminta ryhmät sekä henkilöstön. Kontaktoimme jokaisen päivätoiminta yksikön ja saimme vahvasti läpikäytyä millaisia toiminta malleja alueella on käytössä. Pohjois-Savon alueella toimi kartoitushetkellä ikääntyneiden päivätoiminta ryhmiä 68 viikossa. Kokopäiväryhmiä oli 39 osapäiväryhmiä 25 ja viisi ryhmää jossa kokopäivä- ja osapäiväasiakkaita sekaisin. Yhteisryhmät sijoittuivat pieniin kuntiin jossa ei ryhmätoimintaa ole viitenä päivänä viikossa. Päiväryhmät pitivät sisällään erilaista toimintaa ja palveluja riippuen päiväryhmän pituudesta, asiakkaiden toimintakyvystä ja tarpeista, sekä tiloista ja olosuhteista. Kartoitushetkellä päiväryhmäpalveluun voi kuulua meno-paluu-kyyditykset, aamupala, lounas, päiväkahvi, yksi tai useampia toimintahetkiä, päivälepomahdollisuus, hygieniapalvelua (saunotus, wc-avut), lääkehoitoa, kuntosaliharjoittelua, asiantuntijaluentoja, ulkoilua jne. Erilaiset toiminnot ja sisällöt voivat kuulua päiväryhmätoiminnan palveluun tai ne on voitu myöntää asiakkaalle erillisinä palveluina toteutumaan ryhmäpäivän yhteyteen. Ryhmäkoko vaihteli 6-15 asiakkaan välillä ja ohjaajien määrä 1-3 ohjaajaa ryhmää kohden. Myös tukipalveluiden osalta teimme kartoitusta, jotta saimme muutoksista ja tarpeista kokonaiskuvan. Yhtenäistämisen pohjana oli laaja käsitys olemassa olevasta palvelusta ja palvelun aukkopaikat tunnistettu. Kartoituksen myötä tuli selväksi, että palvelun yhtenäistäminen vaati sen että toiminta yhtenäistyy yhdeksi toiminnaksi, jota tuotetaan alueellisesti, päätös yhdestä esihenkilöstä vahvisti muutoksen etenemistä.
Kartoituksen pohjalta yhtenäistäminen oli selkeä aloittaa ja erilaisten toiminta mallien vuoksi tärkeää. Myös että ikääntyneiden päivätoiminnan saatavuudessa oli aukkopaikkoja. Alueellisen yhteistyö tulevaisuuteen mahdollistaa saatavuuden asiakkaille tasavertaisemmin. Päiväryhmätoimintojen myöntämisperusteissa ja -tavoissa paljon eroavaisuuksia. Myöntämisperusteiden ja palvelunkuvauksen yhdenmukaistaminen on tärkeää palvelujen yhtenäistämisen ja kehittämisen kannalta.
Henkilöstön kanssa yhteistyötä jatkettiin koko vuoden 2023 tiiviisti. Aloitimme kuukausipalaverit henkilöstölle palveluntuotannon esihenkilöiden kanssa yhteistyössä. Näin henkilöstön tiedotus oli yhdenmukaista ja henkilöstö oppi heti HVA:n alettua miettimään yhtenäiseksi palvelukokonaisuuden muokkautumista.
Tärkeänä kohtana olemme nähneet positiivisen ja innostavan ilmapiirin luomisen muutoksen keskellä. Myös henkilöstön ammattitaidon ja työn arvostuksen luominen vaikuttaa tulevaisuudessa palvelun laatuun ja henkilöstön sitoutumiseen työssä. Myös henkilöstön halu kehittää omaa työtä näkyi sekä että ovat ohjautuneet työhön josta pitävät. Työssä on ollut paljon epävarmuustekijöitä juuri pienten ja yksittäisten ryhmien osalta ja laajempi työyhteisö tukee työssä jaksamista ja sitä ettei toiminta olisi niin haavoittuvainen muutoksien edetessä.
Yhtenäisiä työkaluja
- Yhteinen Teams alusta
- teamsin käyttö tukea henkilöstö tarvitsi runsaasti
- Yhteinen sähköposti lista
- Ajantasainen
- Kuukausipalaverit
- Innokkaat kehittäjät työryhmä
- Henkilöstöstä halukkaita jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa työstämään yhtenäistä toimintaa hanketyöntekijöiden tuella
Palvelunkuvauksen, kriteereiden ja ryhmämuotojen laadinnassa hyödynsimme laajaa kokoalueen kattavaa kartoitusta. Kartoituksessa koostimme henkilöstön määrän, toiminnan sisällöt alueittain. Kartoitimme ja kokosimme koko alueen päivätoiminnassa käytettävät tukipalvelut, kuljetus ja ruokailu. Nämä kaikki koottiin ja niiden tuella palveluntuotannon kanssa teimme yhteistyötä selkeiden palvelukokonaisuuksien muokkauksessa.
Toteutettu läpileikkaus päivätoiminnan asiakkaiden tarpeista surveypal kyselynä. Päivätoiminnan ohjaajat vastasivat kyselyyn 21.6.2023 ja 1.11.2023 päivätoiminnan asiakkaana olleista asiakkaista, jossa selvitettiin asiakkaiden tarvetta päivätoiminnan palvelulle, heidän avun tarvettaan päivittäisissä toiminnoissa päivätoimintapäivän aikana ja tarkistettiin, onko päivätoimintapalvelulle asetettu selkeä tavoite asiakastietojärjestelmässä. Ensimmäisellä otannalla saimme 107 vastausta ja toisella 96. Kyselyt kohdistuivat samalle arkipäivälle, jotta olisivat enemmän vertailu kelpoisia. Vastausprosenttiin olimme tyytyväisiä. Läpileikkauksesta muodostettiin päivätoiminnan asiakasprofiilit, joiden pohjalta muotoiltiin päivätoiminnan ryhmämuodot. Ajatuksena on, että päivätoiminta olisi luonteeltaan aiempaa kuntouttavampaa jatkossa. Päivätoiminnan tulisi olla tavoitteellista toimintaa, joka tukee asiakkaan kotona asumista. Sen tehtävänä on siirtää raskaampien palveluiden tarvetta.
Asiakasprofiili läpileikkauksen tämän hetkisistä asiakasprofiilista ja asiakkaan palvelun tarpeesta rakentui palvelunkuvaus ikääntyneiden päivätoimintaan .
Tämän raportin tuloksena hahmottui selkeät keskeisimmät päivätoiminnan palvelun asiakasryhmät. Omaishoidon asiakkaat ja mahdollistetaan myös hyödyntää omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien käyttö päivätoiminnassa. Omaishoidon asiakkaille kohdentuu pääasiassa kokopäiväryhmätoiminta. Kotihoitoa tukevan päivätoiminta on osapäivätoimintaa, jossa vertaistuki, kuntouttava toiminta ja osallisuuden lisääminen sekä ravitsemus tukevat kotona asumista.
Kartoituksen pohjalta vahvistui Uudet ryhmämuodot ikiääntyneiden päivätoimintaan
- osapäivätoiminta
- tukee asiakkaan kotona asumista ja toimintakykyä ja vahvistaa osallisuutta
- Kotihoitoa tukeva palvelu
-
Yksinäisyyden, sosiaalisuuden tukiKuntoutusta kaipaavat
- kokopäivätoiminta
- Omaishoidettavat asiakkaat
- Hoivaa tarvitseville,
- Voi hyödyntää omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä
- etäryhmätoiminta,
- Ensisijainen päivätoiminnan muoto
- muistin tueksi
- Osallisuuden kokemusta lisäävää
- Tuki yksinäisyyden kokemukseen, vertaistuki
Kokoalueen kartoituksien ja asiakas profiilikyselyn pohjalta laadittu yhdenmukainen palvelunkuvaus, kriteerit ja asiakasmaksut Pohjois-Savon Hyvinvointialueelle
Etäryhmätoiminnan palvelunkuvauksen laadinnassa käytimme hyödyksi jo alueella laaja-alaisesti toteutettu etäryhmätoiminnan asiakas ja henkilöstökokemuksia. Tärkeänä osana oli valtakunnallinen verkostoituminen erialueiden kehittäjien kanssa. Saimme jaettua kokemuksia ja kokeiluita. Kirjallisuutta ja tutkimusnäyttöä juuri ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta ei ole juurikaan saatavilla. Kuitenkin pohjasimme kuntoutuksen näkökulman tietoon ja vertasimme siinä olevat vaikuttavuus arviot usean kerran viikossa toteutettavalle kohderyhmälle. Asiakas ja henkilöstökokemuksen pohjalta pystyimme hahmottamaan, mikä on ryhmätuokion kesto. Palvelun kuvaus ja palvelun pääsyn kriteerit ohjaavat sen, että päivätoimintaan ohjautuu asiakkaat, joilla ei ole enää toimintakykyä osallistua muuhun avoimeen toimintaan ja näin olen toiminnan järjestämisessä, tulee huomioida asiakkaan voimavarat. Saamamme kartoituksen pohjalta etäryhmätoiminta muokkautui palveluksi, jota toteutetaan kolme kertaa viikossa 30–40 minuuttia kerrallaan. Tuokiot ovat vuorovaikutteisia pienryhmiä, johon osallistuu noin 5 asiakasta päivätoiminnan ohjauksella.
Päivätoiminnan ryhmämuodot on avattu ja toimenpideaikataulu laadittu palveluntuotannon kanssa jo olemassa olevien asiakkaiden palveluntarpeen väliarviointiin. Palveluntuotanto pääsee toteuttamaan palvelunkuvauksen mukaista muutosta vuoden 2024 alusta. Asiakkaiden sijoittelu oikeaan palveluun alkaa arvioimalla olemassa olevan asiakasmassan ja ohjata ja sijoitella oikeaan palveluun juuri oikeaan palveluun. Tämä on iso prosessi, jonka työkaluksi henkilöstö saa perehdytyksen ja asiakkaan palvelun pääsyn kriteerit auki kirjataan. Prosessissa tulee huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet.
Tarpeeseen neljä vaihtoehtoa kokopäivätoiminta, osapäivätoiminta, etäpäivätoiminta tai mahdollisesti ohjaus avoimeen kolmannen sektorin palveluun . Olemassa olevien asiakkaiden tarkastelulla oikeaan palveluun ja ryhmämuotoon sijoittelulla palvelun tuotanto pystyy vastaamaan asiakas määrien lisääntymiseen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat sen, että jonot saadaan pois päivätoimintaan hakeutuvilta, ja asiakas pääsee oikea aikaisesti palvelun piiriin.
Tavoite on, että asiakas saadaan ohjattua oikea aikaisesti oikeaan palveluun. Myös palveluun pääsy on tasavertainen. Palvelu päätöksen prosessia on työstetty yhdessä asiakasohjauksen kanssa ja saatu yhtenäinen toiminta malli. Prosessin toiminta ohje luotu ja kuvattu päätöksen teko prosessi Ims. järjestelmään.
Ikääntyneiden päivätoiminnan toiminta malli on otettu käytäntöön. Päivätoiminnan yhdenmukaistamista ja henkilöstön ohjausta ja tiedotusta tukee yksi esihenkilö. Henkilöstö siirtyi asteittain yhden esihenkilön alle. Asiakas näkökulmasta tasavertaisuus ja tasavertainen palveluiden pääsy on selkeytynyt.
Positiivisen viestin tuominen etäpalveluista on koettu tärkeäksi, koska etäpalvelut luo ennakkoluuloja ammattilaisissa ja asukkaissa. Tiedon välitys ja palvelun avaaminen on nähty erittäin merkityksellisiksi. Tämä auttaa ymmärrykseen että palvelu on oikea-aikaista ja kotona asumista tukevaa palvelua, joka takaa palvelun saannin asuinpaikasta riippumatta.
Päivätoiminnan yhdenmukaistamisen rinnalla laajennamme etäpäivätoimintaa koko alueen kattavaksi. Tämän on tarkoitus mahdollistaa palvelu mahdollisimman kattavasti koko alueen päivätoimintaa tarvitseville.
Etäryhmätoiminta malli otetaan käyttöön koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Käyttöönotto on aloitettu alueilla, joissa on etähoiva ollut käytössä. Palvelu laajenee koko alueelle laitteiston yhden mukaistuttua.
Etäryhmätoiminnan käyttöönotto on alkanut. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirryttäessä Etäryhmätoimintaa toteutettiin Ylä-Savossa, Lapinlahdella ja Kaavilla. Toiminta kuvautui hyvin erilaiseksi eri alueilla. Tuokioiden ajat vaihtelivat laajasti. Palvelua tarjottiin yksi tuokio 30minuutia viikossa sekä neljä tuntia viitenä päivänä viikossa. Palvelun yhdenmukaistamisen perusteena hyödynsimme valtakunnallisia verkostoja, joissa oli myös kokeiltu erilaisia toimintoja sekä myös asiakas kokemuksia jo olemassa olevasta palvelusta. Myös palveluun pääsyn kriteerit olivat moninaiset, toisella paikkakunnalla tarvitsi olla kotihoidon palveluiden piirissä ja toisella paikka kunnalla ei kriteereitä. Myös hinta vaihtelu oli maksuttomasta palvelusta 40 € kuukaudessa veloitettavaan palveluun.
Etäpäivätoiminnan laajennuksessa kaksi työntekijää alkoi tehdä koko alueen etätoimintaa. Heillä oli kokemusta jo etäryhmätoiminnan ohjaamisesta. Tämä mahdollisti sen että heidän kanssa pääsimme kehittämään palvelua suoraan palveluntuotantoon. Pystyimme laajentamaan palvelua jo etähoidon asiakkaille ja saimme luotua pohjaa laajennukselle joka mahdollistuu laitteistojen yhdenmukaistuessa vuoden 2024 alussa. Uuden yhtenäisen palvelun kehittämisessä on tärkeää saada malli joka muokkautuu hyvin laajemman asiakas massan saavutettavaksi. Tavoitteena on tavoittaa varhaisessa vaiheessa asiakkaat jotka pystyisivät hyötymään etäryhmätoiminnasta ja saamaan tukea arkeen ja arjessa selviytymiseen itsenäisesti mahdollisimman kevyillä tukipalveluilla.
Alueella on ollut kaksi eri järjestelmää, jolla on tuotettu etäryhmätoimintaa ja koko alueen laajennus ei laitteistojen vuoksi onnistunut. Etäryhmätoiminnan laajennus vaatii vielä työtä, jotta koko alueelle saadaan yhtä vahvasti toimintaa, kun jo laajennetuilla aluilla. Yhteistyö ja yhteis- käyttöönotto on tärkeää etähoivan kanssa.
Kuva
Päivätoiminta on tarkoitettu kotona asuville ikääntyneille, jotka tarvitsevat tukea arkeen heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ja he eivät voi osallistua muuhun ikääntyneelle järjestettyyn toimintaan. Ryhmään osallistuja hyötyy päivätoiminnan ohjatusta ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Päivätoiminta on tarkoitettu kotona asuville ikääntyville. Tavoitteena on tuke kotona jaksamista ja saada kotihoidon palvelut riittämään ja niiden tarve mahdollisesti laskemaan päivätoiminnan tuella. Omaishoitoperheet voivat hyödyntää päivätoimintaa arjen jaksamisessa ja heidän on myös mahdollista hyödyntää lakisääteisiä omaishoidon vapaapäiviä päivätoimintaan.
Päivätoiminnan aloituksessa pyritään oikea-aikaisuuteen ja palveluohjaus tekee asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin ja arvioi asiakkaan tarpeen palveluun. Arvioinnissa on tärkeä huomioida myös elämän tilanteen riskikohdat, jotta toimintakyvyn aleneminen pystyttäisi estämään. Asiakkaan osallisuuden ja aktiivisen arjen tukeminen on juuri riskikohdissa merkittävä.
Alkavien päivätoiminta ryhmien asiakkaille aloitetaan pilotoimaan osallisuusindikaattori kysely, josta pyrimme saamaan myös tuloksia vaikuttavuuden arvioinnista. Päivätoiminnan asiakkailla on ollut käytössä fyysisen toimintakyvyn mittari ja sen käyttöä jatketaan ja laajennetaan koko alueen ryhmien ohjaajien käyttöön.
Kuvittele ja kokeile
Ikääntyneiden päivätoiminta:
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden päivätoiminta on kotihoidon tukipalvelua. Päivätoiminta on yksi yksikkö koko alueella, joka toimii seudullisesti eri toimipisteistä. Ikääntyneiden päivätoiminnalla on yhtenäinen palvelunkuvaus ja palveluun pääsyn kriteerit sekä palvelumaksu. Palveluun pääsyn prosessi on myös yhdenmukainen ja tukee selkeästi toiminnan tunnistettavuutta ja asiakkaan oikea aikaisen oikean palvelun saatavuutta.
Päivätoiminta on tarkoitettu pääasiassa kotona asuville kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea arkeensa heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ja he eivät voi osallistua muuhun ikääntyneelle järjestettyyn toimintaan. Ryhmään osallistuja hyötyy päivätoiminnan ohjatusta ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Lisäksi heidän katsotaan tarvitsevan ammatillista ohjausta, sekä ryhmän tarjoamaa sosiaalista tukea kotona selviytymisen tueksi.
Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa palvelua, jota suunnataan ensisijaisesti kotona asuville kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille, joiden fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen sekä sosiaalinen toimintakyky on alentunut. Päivätoiminnan asiakkaat selviytyvät päivittäisistä toimista pääasiassa omatoimisesti, ohjattuna tai yhden avustamana. Päivätoiminnan tavoitteena on ehkäistä asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen piiriin. Päivätoiminnalla pyritään myös vaikuttamaa säännöllisen kotihoidon käyntimäärien laskuun.
Asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan puolivuosittain päivätoiminnan ohjaajien toimesta. Palvelu myönnetään jatkuvaksi mutta palvelu voidaan päättää jos katsotaan että palvelu ei ole asiakkaalle sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava.
Ikääntyneiden päivätoiminnan muodot
Osapäivätoiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti kotihoitoa tukevaksi palveluksi, joka tukee kotona asumista pidempään kevyemmillä palveluilla. Osapäivätoiminnan kesto on noin kolme tuntia. Osapäivätoiminnalla tavoite pystyä vaikuttamaan säännöllisen kotihoidon käyntimääriin laskevasti.
Kokopäivätoiminta noin kuusi tuntia ja on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoidon asiakkaille ja siihen on mahdollista käyttää omaishoidon tuen lakisääteistä vapaapäivää. Kokopäivätoiminnan kesto on noin kuusi tuntia.
Etäryhmätoiminta on ensisijainen päivätoiminnan muoto, jota pyritään tarjoamaan tarpeen havaittaessa mahdollisimman oikea aikaisesti. Etäryhmät toteutetaan etähoidon kanssa samoilla laitteilla.
Asiakas voi ohjautua päivätoiminnan palveluun usealla eri tavalla. Palveluntarve tulee ilmi palveluntarpeen arvioinnissa tai kotihoito näkee asiakkaan hyötyvän päivätoiminnasta. Päivätoiminnan tunnistaminen palvelukokonaisuudessa on ollut tärkeä, jotta palvelu saadaan kohdennettua oikea aikaisesti asiakkaille. Myös omainen tai asiakas voi itse olla yhteydessä neuvontaan ja sitä kautta kartoitetaan palveluun pääsy.
Palvelusta on yhdenmukainen palvelunkuvaus, joka vastaa tavoitteellista kotona asumisen tukea. Palveluun pääsyyn on yhdenmukaiset kriteerit, jonka mukaan tehdään päätös palvelusta. Päätös palvelusta on jatkuva. Palvelun tarvetta arvioidaan puolivuosittainen päivätoiminnan ohjaajien toimesta, arvioinnin tukena on Esis-osallisuusmittari sekä SPPB-fyysisen toimintakyvyn mittari. Päivittäiskirjaukset ovat tärkeitä väliarvioinnin teon työvälineitä.
Tarve yhtenäiselle ikääntyneiden päivätoiminnalle ja toimintamallille on noussut suoraan ikääntyneiden palveluntuotannosta. Kehittämistyötä tehtiin tiiviisti palveluntuotannon tarpeesta ja yhteistyössä kehittäen. Yhtenäisen mallin käyttöön otto vaatii palveluntuotannon ja johdon sitoutumisen muutokseen. Muutos on kutenkin suuri ja vaatii myös henkilöstöltä ponnisteluja uuden mallin sisäistämiseen. Siksi esihenkilön vahva tuki on tärkeä.
Palvelun muutoksessa hyödynnetään olemassa olevaa henkilökuntaa ja otetaan käyttöön alueellista mallia työssä. Alueellisella mallilla mahdollistetaan myös liikkuva ja vaihteleva työnkuva henkilöstölle.
Henkilöstön koulutusta vahvistettiin Voitas- voima ja tasapaino ohjaaja koulutuksella. Näin koko päivätoiminnan henkilöstö sai työkaluja kuntouttavan työotteen toteutukseen käytännössä.
Käyttöönotto aloitettiin heti hyvinvointi alueen muodostuessa, kuitenkin pienissä erissä. Henkilöstölle tavoitteet yhdenmukaisesta päivätoiminnasta ja muutosprosessista kuvattiin. Sekä yhtenäistäminen aloitettiin.
- Yhtenäinen ikääntyneiden päivätoiminta
- Myöntämisen perusteet
- Palvelunkuvaus
- Palvelumaksut
- Saatavuus asiakkailla paranee
- Tasavertainen palvelu
- Palvelunpääsyn prosessi yhdenmukainen
- oikea aikaisuus
- Palvelun tunnistettavuus
-
Palvelun tarpeen jatkuva arviointi asiakkaan tarpeen mukaan
Kuva
Kulttuurinen yhteistyö edistynyt IKO2 hankkeen myötä, jossa päästy kokeilemaan uusia yhteisiä sisältöä koko alueelle. Tosin nyt viimeisimmässä kyselyssä henkilöstö koki että kunnat eivät tunnista, ikääntyneiden kulttuuripalveluiden tarvetta. Tässä tuli myös ilmi se, että tämä kulttuuri yhteistyö mielletään hyvin eri lailla eri alueilla ja eri taustaisten ohjaajien mielessä se on erilaista toimintaa.
Toiminta-aika, jolla päivätoiminnat toimivat on saatu yhtenäistettyä. Hygienia palvelua saatu ohjattua jo hyvin pois päivätoiminnan palveluista kotihoidon tukipalveluksi.
Tiloissa, joissa päivätoiminnat toimivat koetaan hyviksi. Ruokailut pääsääntöisesti siirtyneet tukipalvelun tuottamaksi kaikilla aluilla.
Kaikissa kunnissa ei vielä ole omaa toimipaikkaa ja ei välttämättä ole tarpeellista ollakaan. On hyvä tulevina vuosina kartoittaa ne parhaat ja käytännöllisimmät tilat ja hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti kuljetuksia hyödyntäen.
Kuva
Kuva
