| Innokylä

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi, ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys, saatavilla olevat palvelut nostetaan tärkeiksi ja ajankohtaisiksi asioiksi. Satakunnassa alueen yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden kokonaismäärä kasvaa ja ikärakenteen vuoksi, ikääntyneiden palveluiden kehittäminen on nimetty yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteiksi.

Korona-aikana, vuosina 2021-2023 ikääntyneiden koettu yksinäisyyden, turvattomuuden ja osattomuuden tunteet korostuivat entisestään. Koronan aikana lisääntyi ikääntyneiden arkuus hakeutua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja osallisuutta tukevaan toimintaan. Koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka, on aiheuttanut myös ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvuna ja hyvinvointihaasteiden korostumisena. Korona-ajan lisäksi, haastetta on saada riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitaitoista henkilöstöä, jotka aiheuttavat uusilla hyvinvointialueilla lisähaasteita kyvyssä järjestää oikea-aikaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita asukkailleen.

Ikääntyneiden palvelutarpeeseen vastaamisen merkitys kasvaa Satakunnan hyvinvointialueella, jotta ikääntyneet saisivat tarvitsemansa palvelut tasa-puolisesti ja oikeaan aikaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Väestö ikääntyy Suomessa kiihtyvällä vauhdilla ja 20-vuoden aikana yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Satakunnassa väestö on huomattavan ikääntynyttä ja ikärakenteeltaan viideksi ikääntynein hyvinvointialue. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kehittämisen painopisteet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon varhaisen tuen palvelut ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet.

Kansallisena tavoitteena on iäkkään kotona asuminen riittävien ja yksilöllisten palvelujen turvin. Kotona asuminen mahdollistuu palvelupaketin avulla, joka suunnitellaan asiakkaan tarpeen mukaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Väestön ikääntymisen vuoksi, ennaltaehkäisevät toimenpiteet nähdään kotona asumista tukeviksi toimiksi. Ikääntyneen toimintakyvyllä on suora yhteys ikääntyneen kokemaan yksinäisyyteen ja ahdistuneisuuteen. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneen ahdistuneisuus ja yksinäisyyden tunne lisää koettua sairaudentunnetta.

Tavoitteena olisi löytää kotona asumista tukevia ratkaisuja, ikääntyneen yksilöllisen tarpeen mukaan.

Yksinäisyyttä kokevalle ikääntyneelle kerrotaan eri vaihtoehdoista ja tuetaan ikääntynyt osallistumaan osallisuutta tukevaan toimintaan.

Tavoiteltu muutos

Kotona asuvan ikääntyneen yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden tunne lieventyy. Ikääntynyt kokee osallisuutta tukevan toiminnan avulla voimaantumista, joka lujittaa itsenäistä kotona asumista.

Muutoksen mittaaminen

Kohdatessa tai saadessa yhteydenottopyyntö yksinäisyyttä kokevasta ikääntyneestä, koettua yksinäisyyden tunnetta kysyttiin.

Ikääntyneen kokemaa yksinäisyyttä kartoitettiin:

Ensikontaktin tai ensi tapaamisen aikana.
Asiakaspalveluohjauksen aikana.
Asiakassuhteen päättymisen yhteydessä.

Ikääntyneen kokemaa yksinäisyyttä kysyttiin seuraavanlaisesti.

Tunnetko itsesi yksinäiseksi, vaihtoehtoina: en tunne, tunnen joskus tai tunnen usein.

Toteutussuunnitelma

Suunnitelma ikääntyneiden yksinäisyyden lieventämiseksi:

Kartoitettiin millaisia toimia, tapahtumia, tilaisuuksia ja paikkoja ikääntyneille oli saatavilla.
Tiedotettiin monikanavaisesti tavoitteellista toiminnasta, sen tarkoituksesta ja tavoitteista.
Jalkauduttiin erilaisiin keskuksiin ja tapahtumiin, tarkoituksena kohdata ikääntyneitä.
Ikääntyneitä kohdattiin yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
Järjestettiin ikääntyneille tapahtumia ja tilaisuuksia.
Ikääntyneitä tuettiin palveluohjauksen avulla hakeutumaan osallisuutta tukevaan toimintaan.

Kartoittaminen:

Tavatuilta ikääntyneiltä kysyttiin, mitä toiveita heillä olisi yksinäisyyden tunteen lieventymiseksi, joiden pohjalta ikääntyneelle kerrottiin eri osallisuutta tukevista vaihtoehdoista.

Seuranta:

Ikääntyneen osallisuutta tuettiin säännöllisen yhteydenpidon avulla, joka oli määritelty ikääntyneen kanssa yhdessä yksilöllisen tarpeen mukaan.
Ikääntyneen tilannetta seurattiin säännöllisten keskusteluiden avulla.

Yhteenveto:

Yhteydenpito lopetettiin ikääntyneen yksinäisyyden lieventyessä, osallisuuden lisääntyessä tai yhteydenpito lopetettiin sovitusti.

Toimenpiteitä koetun yksinäisyyden tunteen vähentymiseksi

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tavoitteena oli kohdata ja tavoittaa yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä.

Ikääntyneitä tavoitettiin erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa, kauppakeskuksissa, toreilla, terveyskeskuksien auloissa ja matalankynnyksen kohtaamispaikoissa. Kohdatuilta ikääntyneiltä kysyttiin yksinäisyydestä.

Ikääntyneiden kanssa keskusteltiin ja pohdittiin yhdessä, mitkä olisivat niitä toimia, miten yksinäisyyden tunnetta kyettäisiin lieventämään.

Tehdyt toimenpiteet ja tavatut ikääntyneet

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kuvattu tavoitteen toteutumiseksi tehty suunnitelma, kirjattu ne toimenpiteet miten tavoitetta vietiin eteenpäin ja miten tavoitteen toteutumista arvioitiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Henkilöresurssi:

Suunnittelee, miten asetettua tavoitetta viedään eteenpäin.
Kehittää toimintamallin.
Tiedottaa toimintatavasta.
Toimintatavan testaaminen ja kehittäminen.
Tavoitteena juurruttaa toimintamallia.

Suunnittelussa otettava huomioon.

Tarvitaan:

Tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden ja yli organisaatiorajojen.
Yhteistyön tarkoituksena kartoittaa alueellisesti ikääntyneille suunnattuja ja järjestettäviä toimintoja.
Kartoitus ja listaus ikääntyneiden osallisuutta tukevista paikoista, tapahtumista ja tilaisuuksista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämisideoita ja jatkosuunnitelman ideointia, toimintatapoja ikääntyneiden yksinäisyyden lieventämiseksi:

Nimetty verkosto, esim. Löytävän vanhustyönverkoston perustaminen.
Alussa verkoston perustaminen vaatii henkilön tai toimijoita, jotka voisivat oman työn ohella luoda yhteistyösovelluspohjan ja kutsua koolle toimijoita, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa.
Verkostomaisen yhteistyön avulla eri palvelusektoreiden ammattilaiset ja ikääntyneiden parissa työskentelevät toimijat voisivat jakaa teemaan liittyvää tietoja ja vaihtaa ajatuksiaan, mm. ohjeita neuvomiseen ja hyväksi havaittuja käytänteitä.
Verkostomainen yhteistyö ei vaatisi erikseen nimettyä henkilöresurssia, vaan eri toimijoiden sitoutuneisuutta yhteisiin toimintaan.
Yhteistyösovelluspohja toimisi verkoston yhteistyövälineenä, johon verkostolaiset voisivat lisätä teemaan liittyviä asioita.
Yhteistyösovelluspohja mahdollistaa myös verkostotapaamiset sovelluksen avulla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaisten näkökulmasta:

Kartoittamisen avulla saatiin listattua ikääntyneille suunnatut toiminnot, joka toimi työvälineenä ikääntyneen ohjauksessa.
Tuettiin ikääntynyttä osallistumaan, osallisuudella toimintakykyä tukevia vaikutuksia.
Verkostomaisen yhteistyön avulla tavoitettiin yksinäisiä ikääntyneitä.
Ikääntyneiden koetusta yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden tunteesta saatiin tietoa ja tehtyä näkyväksi.
Tavoitteena oli, että ammattilaisella olisi jatkossa monipuolista tietoa ikääntyneille suunnatusta toiminnoista, joihin voisi ohjata yksinäisyyttä kokevan ikääntyneen.

Ikääntyneen näkökulmasta:

Tunne arvokkaasta ikääntymisestä voimistui kohtaamisten ja kuulemisen avulla.
Yksilöllinen asiakas- ja palveluohjaus lisäsivät ikääntyneiden tietoa matalankynnyksen paikoista ja erilaisista toiminnoista, joita järjestettiin alueellisesti.
Kotona asumisen mielekkyys oli lisääntynyt, useimmat ikääntyneet kokivat voimaantumista annetusta asiakas- ja palveluohjauksesta.

Ikääntyneen koettu yksinäisyyden tunne ja toimia sen lieventämiseksi

Kuva

Kuva

Kuva