Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli Finger-toimintamallia mukaillen Satakunnan hyvinvointialueella. (RRP, P4, I2)
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi. Kaatumisen ehkäisy huomioidaan Finger-mallin osioita mukaillen.
Oivalla ja ymmärrä
Satakunnan väestörakenne on maan haastavimpia. Kuten muuallakin maassa, työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikärakenne on ikääntynyttä, mutta se ei ole jakautunut hyvinvointialueella tasaisesti. Pilotin kohdealueeksi valikoitui Pohjois-Satakunta sen muuta aluetta suuremman ikääntyneiden määrän kasvun takia.
Satakunnan hyvinvointialueen FINGER toimintamalli on osa monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistyötä, jota tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025).
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi sekä kognitioon että elintapamuutoksiin. Unella on vahva yhteys aivoterveyteen ja hyvinvointiin. Mallissa tunnistetaan muistisairauden riskissä olevat Caide-testin avulla, käydään yksilöllinen keskustelu ja tehdään elintapamuutossuunnitelma. Ryhmätoiminta on tärkeässä roolissa, koska tutkimusten mukaan yksinäisyys lisää muistisairausriskiä. Sosiaalisuus on osa myös alkuperäistä Finger-toimintamallia. Mallissa huomioidaan monitekijäisyys ja kannustetaan pieniinkin elintapamuutoksiin. Pyrkimyksenä on, että pienet muutokset kannustavat ja sitouttavat asiakkaan pysyviin muutoksiin.
Toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Pilottiin osallistuneiden positiiviset kokemukset, tulokset ja kommentit innostavat uusiakin toimijoita.
Tuloksia on hyvä tarkastella sekä yhteiskunnallisesta että asiakkaan näkökulmasta.
Yhteiskunnallisesti tuloksia voidaan mitata pienempinä kustannuksina niin sairaanhoidossa kuin palveluiden tarpeessa. Hyvinvoiva kansalainen jaksaa myös pidempään ansiotyössä tai osallistuu muulla tavoin, esimerkiksi kotona tapahtuvaan hoivaan. Mallin kohderyhmänä ovat enimmäkseen iäkkäät ja heillä on usein suuri rooli esimerkiksi lastenlasten hoivassa, joka keventää päivähoidon järjestämisen tarpeita. Tällaisissa tilanteissa tapahtuu myös elintapakasvatusta nuoremmalle sukupolvelle.
Asiakkaan näkökulmasta hänen elämänsä on mielekkäämpää hyvien elintapojen tuodessa lisää hyvinvointia. Hyvinvointi voi näkyä parempana fyysisenä kykenemisenä arkisissa toiminnoissa, mutta myös tunteena minäpystyvyydestä, parempana mielialana ja virkeämpänä olona sekä unen laadun paranemisena. Asiakas voi saada lisävuosia kotona asumiseen. Toimintamallin mukainen muutospolku vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös moniin muihin sairauksiin muistisairauksien ehkäisemisen lisäksi.
Pilotin loputtua osallistujille teetettiin arviointi ja kehittämistä varten loppukysely, jolla kartoitettiin pilotin vaikuttavuutta ja kokemuksia elintapaohjaukseen osallistumisesta. Loppukyselystä ja ryhmätapaamisten loputtua tapahtuvan puhelinsoiton avulla saatiin tietoa olivatko osallistujat tehneet elintapamuutoksia ja jos olivat, niin mitä ja oliko elintapaohjauksella ollut vaikutusta heidän mielentilaansa, elintapoihinsa ja terveydentilaansa.
Juurruttaminen on vielä kesken, joten arviointia on voitu tehdä vasta pilotin osalta.
Kohderyhmänä ovat yli 60-vuotiaat. Pilottiin osallistujia lähdettiin ensin hakemaan paikallisten eläkeläisjärjestöjen kautta, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi viestintää laajennettiin. Kohderyhmää tavoiteltiin eläkeläisjärjestön tapaamisessa, apteekin yhteyshenkilön kautta, omahoitajien, liikuntakeskuksen sekä Sydänpiirin tapahtuman kautta. Osa pilottiin osallistujista tuli naapurin vinkkaamana, osa edellä mainittujen kautta.
Asiakasymmärrystä kerätään asiakaskyselyllä. Asiakaskyselyssä kartoitetaan alueita, joihin asiakas on jo tyytyväinen sekä alueita, joihin hän kaipaisi muutosta. Muutoshalukkuudesta ilmaisevissa kohdissa asiakkaalta kysytään, millaisia haasteita hänellä on kyseisen asian suhteen ollut. Asiakkailta kysytään myös, haluaisivatko he yksilö- vai ryhmäohjausta ja olisivatko he halukkaita itsenäisesti toteutettavaan elintapamuutokseen digitaalisessa ympäristöstä. Ikää kartoitetaan viiden vuoden haarukoinnilla, koska olemme olleet kiinnostuneita siitä, onko eri ikäisillä eri tyyppisiä toiveita.
Kuvittele ja kokeile
Jo olemassa olevien Fingerin osa-alueiden (ravitsemus, liikunta, sydän- ja verisuonitaudit, sosiaalisuus ja tiedonkäsittely- ja muistitoiminnot) lisäksi olemme halunneet huomioida unen laajat vaikutukset. Tähän päädyttiin, koska tieto unen vaikutuksista kognitioon on lisääntynyt viime vuosina ja sillä on todettu olevan mahdollisesti vaikutuksia myös muistisairauksiin. Hyvin nukkuneena elintapamuutoksiin on helpompi sitoutua.
Pilottiin osallistuneilta kerättiin palautetta sekä kirjallisesti loppukyselyllä ja että "mitä kuuluu" puhelinsoiton yhteydessä suullisesti.
Osallistujat toivoivat liikuntatestien (kävelytesti 6min, puristusvoimatesti, sovellettu kyykkytesti ja tasapainotesti) uusintaa ja kunnan liikunnanohjaaja piti ne heille kolmen kuukauden kuluttua pilotin loppumisesta. Ryhmän toiveesta järjestettiin myös uusi yhteistapaaminen, jonka kerralle osallistujilta kysyttiin aihetoiveita. Mielen hyvinvointi nousi toiveista esiin ja tapaamiskerta piti sisällään mielen hyvinvoinnin teemojen lisäksi keskustelua unesta ja ravitsemuksesta.
Tiedossa oli, että pilottikokonaisuus oli aikataulusyistä liian tiivis ja lyhyt. Se sai myös asiakkailta palautetta. Varsinainen elintapaohjauksen kokonaisuus, jota juurrutetaan kuntiin, on kestoltaan noin puoli vuotta.
Tehdyt muokkaukset koostetusti:
- Ajankestollisesti pidempi kokonaisuus (noin 6kk)
- Mielen hyvinvoinnin huomioiminen
- Uni omana kokonaisuutenaan
- Ravitsemuksen osalta tuodaan lisää käytännön vinkkejä osallistujille
- Välitapaaminen ryhmämuotoisena. Mahdollisuus yksilölliseen keskusteluun ja tukeen.
Kuten työnimemme "Tiedosta toiminnaksi - aivoterveyttä kaiken ikää", kuvaa, pyrkimyksenä on aktivoida ihmisiä elintapamuutokseen kannustamalla pieniinkin muutoksiin. Tietoa on paljon saatavilla, mutta jokaiselle täytyisi löytyä oma tapa toteuttaa sitä arjessa. Lisäksi haluamme huomioida ja tuoda esille, että aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeää ja hyvinvointia lisäävää kaiken ikäisenä. Muistisairauksia ehkäisee parhaiten ajoissa aloitettu hyvistä elintavoista huolehtiminen.