Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella. (RRP, P4, I2)
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi. Kaatumisen ehkäisy huomioidaan Finger-mallin osioita mukaillen.
Satakunnan väestörakenne on maan haastavimpia. Kuten muuallakin maassa, työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikärakenne on ikääntynyttä, mutta se ei ole jakautunut hyvinvointialueella tasaisesti. Pilotin kohdealueeksi valikoitui Pohjois-Satakunta sen muuta aluetta suuremman ikääntyneiden määrän kasvun takia.
Satakunnan hyvinvointialueen FINGER toimintamalli on osa monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistyötä, jota tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2024-2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi sekä kognitioon että elintapamuutoksiin. Unella on vahva yhteys aivoterveyteen ja hyvinvointiin. Mallissa tunnistetaan muistisairauden riskissä olevat Caide-testin avulla, käydään yksilöllinen keskustelu ja tehdään elintapamuutossuunnitelma. Ryhmätoiminta on tärkeässä roolissa, koska tutkimusten mukaan yksinäisyys lisää muistisairausriskiä. Sosiaalisuus on osa myös alkuperäistä Finger-toimintamallia. Mallissa huomioidaan monitekijäisyys ja kannustetaan pieniinkin elintapamuutoksiin. Pyrkimyksenä on, että pienet muutokset kannustavat ja sitouttavat asiakkaan pysyviin muutoksiin.
Toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Pilottiin osallistuneiden positiiviset kokemukset, tulokset ja kommentit innostavat uusiakin toimijoita.
Tuloksia on hyvä tarkastella sekä yhteiskunnallisesta että asiakkaan näkökulmasta.
Yhteiskunnallisesti tuloksia voidaan mitata pienempinä kustannuksina niin sairaanhoidossa kuin palveluiden tarpeessa. Hyvinvoiva kansalainen jaksaa myös pidempään ansiotyössä tai osallistuu muulla tavoin, esimerkiksi kotona tapahtuvaan hoivaan. Mallin kohderyhmänä ovat enimmäkseen iäkkäät ja heillä on usein suuri rooli esimerkiksi lastenlasten hoivassa, joka keventää päivähoidon järjestämisen tarpeita. Tällaisissa tilanteissa tapahtuu myös elintapakasvatusta nuoremmalle sukupolvelle.
Muistisairauksien lisääntyminen kasvattaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Muistisairauksista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret jo nyt, ja niiden ennustetaan kasvavan huomattavasti väestön ikääntyessä ja potilasmäärän lisääntyessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Havainnointitutkimusten tiedon valossa muistipotilaiden määrän hallintaan voidaan vaikuttaa pyrkimällä vähentämään muistisairauksien ilmaantuvuutta sekä lyhentämällä taudin kestoa. Tärkeäksi tekijäksi nouseekin johdonmukainen yhteiskunnallinen panostus muistisairauksien ehkäisyyn. Elintapoihin liittyvät tekijät vähentävät myös muuta sairastavuutta sekä parantavat psyykkistä hyvinvointia, joten samat keinot sopivat laajemminkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Elintapojen ja ravitsemuksen muutokset vaativat tutkimusten mukaan säännöllistä tukea ja kannustusta.
Asiakkaan näkökulmasta hänen elämänsä on mielekkäämpää hyvien elintapojen tuodessa lisää hyvinvointia. Hyvinvointi voi näkyä parempana fyysisenä kykenemisenä arkisissa toiminnoissa, mutta myös tunteena minäpystyvyydestä, parempana mielialana ja virkeämpänä olona sekä unen laadun paranemisena. Asiakas voi saada lisävuosia kotona asumiseen. Toimintamallin mukainen muutospolku vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös moniin muihin sairauksiin muistisairauksien ehkäisemisen lisäksi.
Muutosta mitataan:
- Kyselyillä. Osallistujia pyydetään täyttämään kokonaisuuden alussa ja lopussa kysely, jossa kartoitetaan mm. kokemusta unen laadusta ja terveydentilasta, liikuntatottumuksia sekä ravitsemuksellisia seikkoja. Kyselyt on laadittu niin, että niiden avulla voidaan arvioida muutosta.
- Liikkumistesteillä. Jokaiselle osallistujille tehdään alussa ja lopussa liikkumistestit, jotka toimivat toimintakykymittareina.
Pilotin loputtua osallistujille teetettiin arviointi ja kehittämistä varten loppukysely, jolla kartoitettiin pilotin vaikuttavuutta ja kokemuksia elintapaohjaukseen osallistumisesta. Loppukyselystä ja ryhmätapaamisten loputtua tapahtuvan puhelinsoiton avulla saatiin tietoa olivatko osallistujat tehneet elintapamuutoksia ja jos olivat, niin mitä ja oliko elintapaohjauksella ollut vaikutusta heidän mielentilaansa, elintapoihinsa ja terveydentilaansa.
Juurruttaminen on vielä kesken, joten arviointia on voitu tehdä vasta pilotin osalta.
Kohderyhmänä ovat yli 60-vuotiaat Caide riskitestistä yli kuusi pistettä saavat. Ryhmiin osallistuvia on tavoiteltu muun muassa paikallisapteekkien, eläkeläisjärjestöjen, liikuntakeskuksien, tapahtumien ja omahoitajien kautta.
Asiakasymmärrystä kerätään asiakaskyselyllä. Asiakaskyselyssä kartoitetaan alueita, joihin asiakas on jo tyytyväinen sekä alueita, joihin hän kaipaisi muutosta. Muutoshalukkuudesta ilmaisevissa kohdissa asiakkaalta kysytään, millaisia haasteita hänellä on kyseisen asian suhteen ollut. Asiakkailta kysytään myös, haluaisivatko he yksilö- vai ryhmäohjausta ja olisivatko he halukkaita itsenäisesti toteutettavaan elintapamuutokseen digitaalisessa ympäristöstä. Ikää kartoitetaan viiden vuoden haarukoinnilla, koska olemme olleet kiinnostuneita siitä, onko eri ikäisillä eri tyyppisiä toiveita.
Jo olemassa olevien Fingerin osa-alueiden (ravitsemus, liikunta, sydän- ja verisuonitaudit, sosiaalisuus ja tiedonkäsittely- ja muistitoiminnot) lisäksi olemme halunneet huomioida unen laajat vaikutukset. Tähän päädyttiin, koska tieto unen vaikutuksista kognitioon on lisääntynyt viime vuosina ja sillä on todettu olevan mahdollisesti vaikutuksia myös muistisairauksiin. Hyvin nukkuneena elintapamuutoksiin on helpompi sitoutua.
Pilottiin osallistuneilta kerättiin palautetta sekä kirjallisesti loppukyselyllä ja että "mitä kuuluu" puhelinsoiton yhteydessä suullisesti.
Osallistujat toivoivat liikuntatestien (kävelytesti 6min, puristusvoimatesti, sovellettu kyykkytesti ja tasapainotesti) uusintaa ja kunnan liikunnanohjaaja piti ne heille kolmen kuukauden kuluttua pilotin loppumisesta. Ryhmän toiveesta järjestettiin myös uusi yhteistapaaminen, jonka kerralle osallistujilta kysyttiin aihetoiveita. Mielen hyvinvointi nousi toiveista esiin ja tapaamiskerta piti sisällään mielen hyvinvoinnin teemojen lisäksi keskustelua unesta ja ravitsemuksesta.
Tiedossa oli, että pilottikokonaisuus oli aikataulusyistä liian tiivis ja lyhyt. Se sai myös asiakkailta palautetta. Varsinainen elintapaohjauksen kokonaisuus, jota juurrutetaan kuntiin, on kestoltaan noin puoli vuotta.
Tehdyt muokkaukset koostetusti:
- Ajankestollisesti pidempi kokonaisuus (noin 6kk)
- Mielen hyvinvoinnin huomioiminen
- Uni omana kokonaisuutenaan
- Ravitsemuksen osalta tuodaan lisää käytännön vinkkejä osallistujille
- Välitapaaminen ryhmämuotoisena. Mahdollisuus yksilölliseen keskusteluun ja tukeen.
Kuten työnimemme "Tiedosta toiminnaksi - aivoterveyttä kaiken ikää", kuvaa, pyrkimyksenä on aktivoida ihmisiä elintapamuutokseen kannustamalla pieniinkin muutoksiin. Tietoa on paljon saatavilla, mutta jokaiselle täytyisi löytyä oma tapa toteuttaa sitä arjessa. Lisäksi haluamme huomioida ja tuoda esille, että aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeää ja hyvinvointia lisäävää kaiken ikäisenä. Muistisairauksia ehkäisee parhaiten ajoissa aloitettu hyvistä elintavoista huolehtiminen.