Ikäihmisten asiakasohjauksen prosessien kehittäminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten asiakasohjaus toimii kansallisen Kaapo-mallin mukaisesti. Toimintaprosessien kehittämisen tavoitteena on yhteneväisten mallien saaminen koko alueen ikäihmisten asiakasohjausyksiköihin.
Oivalla ja ymmärrä
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii seitsemän ikäihmisten asiakasohjausyksikköä, joiden toiminta on matalankynnyksen toimintaa. Monen yhteydenottokanavan kautta asiakas, läheinen tai ammattilainen voi olla yhteydessä asiakasohjausyksikköön. Asiakkaan tarpeen tunnistaminen,/neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko kuuluvat yksikköjen vastuuseen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten määrä kasvaa. Väestöennusteiden mukaan Etelä-Pohjamaan alueella yli 75 vuotiaiden ikäihmisten määrä tulee nousemaan noin puolitoistakertaiseksi vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä (20594 henkilöstä 30311 henkilöön). Väestö ikääntyy muuta maata keskimäärin nopeammin ja muistisairaiden osuuskin väestöstä Etelä-Pohjanmaalla on maan korkeimpia. Tarve toimiville ikäihmisten palveluille on suuri. Ikäihmisten asiakasohjausyksikköjen toiminnan sujuvuus on ensiarvoisen tärkeää, että ikäihmiset saavat tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan.
IkäKoti –hanke tukee sote -uudistuksen toimeenpanoa. Tavoitteena on iäkkäiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Ikäihmisten palvelujen Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosille 2020-2023 on ohjannut hankesuunnitelman tekoa. IkäKoti-hanke on osa Tulevaisuuden sotekeskus –hanketta, koska Iäkkäät ovat myös merkittäviä terveydenhuollon palvelujen käyttäjiä, palvelut tulee järjestää osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyneen I&O- kärkkihankkeen (2016-2018) aikana myös alueen ikäihmisten asiakasohjausta kehitettiin ja asiakasohjausyksiköt perustettiin alueen eri osiin.
Työryhmät koostuvat käytännöntyötä tekevistä asiakasohjaajista eri hyvinvointialueen eri yksiköistä. Lisäksi mukana on asiakasohjauksen palvelualuejohtaja ja toimintayksikköjohtajat (eteläinen, keskinen ja pohjoinen alue). Mukaan työryhmäkokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan ammattilaisia myös muista kokonaisuuksista esimerkiksi ikäihmisten toimintakykyä tukevista palveluista tai kotihoidosta. Yhteistyön tekeminen eri rajapintojen kanssa on keskeistä, jotta asiat saadaan toimiviksi myös eri ammattilaisten kesken.
Työryhmissä keskustellaan eri käytössä olevista toimintatavoista, mitkä usein hieman eroavat eri alueiden resurssien mukaan. Yhteisen keskustelun pohjalta koostetaan kehitteillä olevasta asiasta malli, johon kaikki ovat saaneet vaikuttaa. Yhteinen keskustelu ja vaikutusmahdollisuudet vahvistavat osallisuuden tunnetta.
Yhtenäisiä kriteereitä eri palveluihin on jo työstetty ja ne ovat jo käytössä. Tavoitteena on yhtenäiset tavat toimia alueella esimerkiksi palvelutarpeen arviointiin liittyen (polut eri asiakasryhmillä), neuvonnan ja ohjauksen elementit, ikäihmisten hyvinvointipäivien järjestäminen ja eri taustatoimenpiteisen sulauttaminen (SBM, SosiaaliLifeCare ja RAI) osaksi toimintaa. Toimivilla prosesseilla ja palveluiden oikea-aikaisuudella tuetaan ja pidennetään ikäihmisten kotona asumista.
Monialainen yhteistyö kehittämisessä edesauttaa moniammatillista yhteistyötä. Tämän avulla yhteistyö tehostuu. Toimintamallien rakennus ei riitä vaan tarvitaan juurruttamista. Tähän tarvitaan johdon sitoutumista, jotta saadaan mallit toimintaan alueelle.