Ikäihmisten asumisen kehittäminen Lappeenrannan kaupungissa
Hankkeessa tehtiin selvitys ikääntyneiden asumisen nykytilasta, siihen liittyvistä haasteista ja kehityskohdista. Tulosten perusteella määriteltiin ikääntyneiden asumisen kehittämistoimenpiteet Lappeenrannassa.
Kaikista iäkkäimpien yli 85-vuotiaiden asukkaiden määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa erittäin voimakkaasti Lappeenrannassa. Julkisen talouden huoltosuhteen heikkenemisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvun lisäksi se vaikuttaa myös asumistarpeisiin ja kaupunkiympäristöihin. Asuinalueiden suunnittelussa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota sosiaaliseen kestävyyteen, esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen.
Hankkeen aluksi tehtiin selvitys ikääntyneiden asumisen nykytilasta. Tarkastelun kohteena olivat nykyiset asumisen muodot, määrät, sijoittuminen ja niissä tapahtuneet viimeaikaiset muutokset. Tavoitteena oli kartoittaa nykytilaan liittyvät haasteet ja kuinka ne voidaan ottaa huomioon kaupungin kehittämisessä. Saatujen tulosten perusteella määriteltiin ikääntyneiden asumisen kehittämistoimenpiteet Lappeenrannassa. Toimenpiteillä pyritään parantamaan monipuolisesti ikääntyneiden kansalaisten asuinympäristöjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä palveluiden saatavuutta. Tulosten perusteella laadittiin kehittämiskortteja, joissa esitellään tiiviisti kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja kehittämisen ideat.
- Kehitetään asumista ja asuinympäristöjä Lappeenrannassa niin, että se tukee ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia ja toimintakykyä. Lähes jokaisessa asiantuntijahaastattelussa nostettiin esille, että kaupungin täytyy pystyä tarjoamaan kohtuuhintaisia ja esteettömiä asuntoja läheltä palveluja. Lisäksi asukaskyselyn tuloksista havaittiin, että ikääntyneillä on tarpeiden lisäksi myös paljon halua muuttaa keskustaan tulevaisuudessa. Samanaikaisesti osa asukkaista on huolissaan asumis- ja elinkustannusten noususta.
- Asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä ja asuinalueilta löytyy erilaisia asumisratkaisuja kaikenikäisille asukkaille. Ikääntyneille on tarjolla riittävästi yhteisöllistä asumista.
- Ikääntyneiden asumisympäristöjen tulee olla esteettömiä ja viihtyisiä. Kevyen liikenteen väylien esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämä kannustaa ikääntyneitä käyttämään aluetta ja olemaan aktiivisia.
- Lisätään penkkien ja levähdyspaikkojen määrää. Asukaskyselyn tuloksissa havaittiin, että ikääntyneet ovat melko tyytymättömiä penkkien ja levähdyspaikkojen määrään Lappeenrannassa.
- Tuetaan ikääntyneiden aktiivisuutta ja ennaltaehkäistään kaatumisia. Lappeenrannassa tapahtuu väkilukuun suhteutettuna erittäin paljon kaatumistapaturmia.
- Saada ikääntyneet ennakoimaan paremmin omaa asumistaan. Lappeenrannan kaupunki on laaja ja ikääntyneitä asuu paljon myös haja-asutusalueilla kaukana palveluista. Toimintakyvyn heiketessä ikääntyneet muuttavat asumaan lähelle palveluja. Kansallisen ikäohjelman ensimmäiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että ihmiset ennakoivat ja varautuvat ikääntymiseen liittyviin haasteisiin asumisessaan. Asiantuntijat korostivat haastatteluissa paljon ennaltaehkäisevän työn ja viestinnän merkitystä.
- Luoda kaupunkiin lisää kohtaamispaikkoja ikääntyneitä varten.
- Alueellinen väestönmuutos, vanhimpien ikäryhmien kasaantuminen lähelle palveluja
- Asumismuotojen ja väestön sekoittuneisuus
- Edullisen vuokra-asumisen määrä, asetetaan vuotuinen määrätavoite ARA:n asuntotuotannolle. Tarpeen määrää tutkitaan jatkossa lisää ja määrätavoite asetetaan suunnitteilla olevaan asuntopoliittiseen ohjelmaan.
- Kaatumistilastot
- Tyytyväisyys ympäristön esteettömyyteen ja penkkien määrään
- Yhteisöllisen asumisen määrä alueittain suhteessa ikääntyneen väestön määrään
- Hankkeessa nostettiin yhdeksi keskeiseksi kehittämisideaksi hyvinvointireitin suunnittelu, koska sillä voidaan vaikuttaa sekä Lappeenrannan korkeisiin kaatumistilastoihin että penkkien vähyydestä johtuvaan tyytymättömyyteen.
- Hankkeessa ehdotetaan kehittämisideaksi ikääntyneille suunnatun asumisen tietopaketin luomista kaupungin verkkosivuille. Olisi erittäin tärkeää, että ikääntyneitä askarruttaviin asumisen kysymyksiin löytyisi vastaukset helposti samasta paikasta. Monet ikääntyneistä eivät ole ollenkaan tietoisia, että asumiseen on saatavilla tukia ja korjausavustuksia.
- Asuinalueille tulee järjestää erilaisia asumisvaihtoehtoja kaikenikäisille sekoittuneesti, koska se tekee erilaisista palveluista kannattavia ja elävöittää kaupunkia. Ikääntyneille sopivan asumisen lisäämistä tulisi kohdentaa alueille, joilla on suhteellisesti vähän ikääntyneitä, jos sieltä löytyvät kaikki ikääntyneiden tarvitsemat lähipalvelut ja lähiympäristö on esteetön.
-
Yhteisöllisen asumisen suunnittelu ja riittävän rahoituksen saaminen vaatii yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden mm. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiön kanssa. Yhteisöllisen asumisen sijoittelussa tulee erityishuomioida alueen esteettömyys ja lähipalvelujen saavutettavuus. Yhtenä raja-arvona voidaan pitää, että lähimpään ruokakauppaan on alle 500 metriä matkaa. Nykyinen yhteisöllinen asuminen keskittyy voimakkaasti keskustaan ja uutta yhteisöllistä asumista tarvitaan myös aluekeskuksiin, joista löytyvät tarvittavat lähipalvelut.
Hankkeen aikana huomattiin, että ikääntyneiden asumispreferenssit ja -tarpeet vaihtelevat suuresti. Osa haluaa asua omakotitalossa elämänsä loppuun asti ja osa puolestaan muuttaa palvelujen äärelle esteettömään ja helposti hoidettavaan kotiin. Hankkeen aikana haastateltiin 12 asiantuntijaa, jotka työskentelevät erilaisissa ikäihmisten toimintaan liittyvissä tehtävissä Lappeenrannan kaupungilla, Etelä-Karjalan hyvinvointialueella sekä asuntopalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tuottajina. Haastattelujen tuloksena saatiin kattavasti tietoa sekä nykyisistä että tulevaisuuden ikääntyneiden asumiseen liittyvistä haasteista. Haastatteluissa esitettiin myös monia kehitysideoita, joiden avulla ikääntyneiden asumista ja elinympäristöjä voidaan parantaa. Haastattelut osoittivat, että ikääntyneiden asumisen kehittäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, koska asiantuntijoilta saatiin hyvin erilaista tietoa riippuen siitä, mikä heidän toimikenttänsä oli.
Hankkeen aikana järjestettiin lähtötietokysely, joka suunnattiin erityisesti yli 65 vuotta täyttäneille ja ikääntyneiden asumisesta kiinnostuneille. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa sekä paperilla. Kyselyä jaettiin mediatiedotteen, vanhusneuvoston ja erilaisten vanhusjärjestöjen kautta. Kyselystä tiedotettiin kaupungin nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja siitä tehtiin myös erillinen ilmoitus asukaslehteen.Lisäksi Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry osallistui kyselyn mainostamiseen. Tuloksien perusteella ikääntyneet ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinalueisiinsa Lappeenrannassa. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti penkkien ja levähdyspaikkojen määrä. Lisäksi asukastyytyväisyydessä on havaittavissa alueellisia eroja terveys- ja kulttuuripalvelujen sekä kohtaamispaikkojen osalta. Nämä erot tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon palvelujen ja kohtaamispaikkojen kehittämisessä.
Kyselyssä selvitettiin myös asukkaiden muuttohalukkuutta ja siihen liittyviä syitä. Muuton syiksi mainittiin huomattavasti eniten halua asua lähempänä palveluja. Usein taustalla oli toimintakyvyn heikkeneminen tai huoli siitä. Halua jäädä nykyiselle asuinalueelle perusteltiin huomattavasti eniten hyvällä sijainnilla, palveluiden läheisyydellä ja rauhallisuudella. Melko paljon mainintoja saivat myös luonto ja sosiaaliset suhteet. Alueen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen sekä viheralueiden määrään ja luonnon läheisyyteen oltiin kyselyssä yleisesti erittäin tyytyväisiä, minkä perusteella voidaan päätellä, että ne toimivat harvoin työntävinä muuttotekijöinä Lappeenrannassa. Tämä osaltaan korostaa palveluiden läheisyyden merkitystä muuttopäätöksissä.
Lisäksi vanhusneuvostolle järjestettiin työpaja, jossa tarkasteltiin mitä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä sekä palveluita liittyy ikääntyneen kodin lähiympäristöön ja kuinka tärkeitä ne ovat. Työpaja auttoi tunnistamaan käyttäjälähtöisesti ikäihmisten asumiseen liittyviä näkökulmia ja kehittämiskohteita. Saatua aineistoa on hyödynnetty verkkokyselyn tulosten analysoimisen ja asiantuntijahaastattelujen valmistelun tukena. Työpaja toteutettiin hybridikokouksena eli siihen oli mahdollista osallistua paikan päällä tai verkon kautta.