Ikäihmisten asumisen kehittäminen Lappeenrannan kaupungissa

Hankkeen aikana huomattiin, että ikääntyneiden asumispreferenssit ja -tarpeet vaihtelevat suuresti. Osa haluaa asua omakotitalossa elämänsä loppuun asti ja osa puolestaan muuttaa palvelujen äärelle esteettömään ja helposti hoidettavaan kotiin. Hankkeen aikana haastateltiin 12 asiantuntijaa, jotka työskentelevät erilaisissa ikäihmisten toimintaan liittyvissä tehtävissä Lappeenrannan kaupungilla, Etelä-Karjalan hyvinvointialueella sekä asuntopalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tuottajina.  Haastattelujen tuloksena saatiin kattavasti tietoa sekä nykyisistä että tulevaisuuden ikääntyneiden asumiseen liittyvistä haasteista. Haastatteluissa esitettiin myös monia kehitysideoita, joiden avulla ikääntyneiden asumista ja elinympäristöjä voidaan parantaa. Haastattelut osoittivat, että ikääntyneiden asumisen kehittäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, koska asiantuntijoilta saatiin hyvin erilaista tietoa riippuen siitä, mikä heidän toimikenttänsä oli. 

Hankkeen aikana järjestettiin lähtötietokysely, joka suunnattiin erityisesti yli 65 vuotta täyttäneille ja ikääntyneiden asumisesta kiinnostuneille. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa sekä paperilla. Kyselyä jaettiin mediatiedotteen, vanhusneuvoston ja erilaisten vanhusjärjestöjen kautta. Kyselystä tiedotettiin kaupungin nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja siitä tehtiin myös erillinen ilmoitus asukaslehteen.Lisäksi Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry osallistui kyselyn mainostamiseen. Tuloksien perusteella ikääntyneet ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinalueisiinsa Lappeenrannassa. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti penkkien ja levähdyspaikkojen määrä. Lisäksi asukastyytyväisyydessä on havaittavissa alueellisia eroja terveys- ja kulttuuripalvelujen sekä kohtaamispaikkojen osalta. Nämä erot tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon palvelujen ja kohtaamispaikkojen kehittämisessä.

Kyselyssä selvitettiin myös asukkaiden muuttohalukkuutta ja siihen liittyviä syitä. Muuton syiksi mainittiin huomattavasti eniten halua asua lähempänä palveluja. Usein taustalla oli toimintakyvyn heikkeneminen tai huoli siitä. Halua jäädä nykyiselle asuinalueelle perusteltiin huomattavasti eniten hyvällä sijainnilla, palveluiden läheisyydellä ja rauhallisuudella. Melko paljon mainintoja saivat myös luonto ja sosiaaliset suhteet. Alueen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen sekä viheralueiden määrään ja luonnon läheisyyteen oltiin kyselyssä yleisesti erittäin tyytyväisiä, minkä perusteella voidaan päätellä, että ne toimivat harvoin työntävinä muuttotekijöinä Lappeenrannassa. Tämä osaltaan korostaa palveluiden läheisyyden merkitystä muuttopäätöksissä.

Lisäksi vanhusneuvostolle järjestettiin työpaja, jossa tarkasteltiin mitä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä sekä palveluita liittyy ikääntyneen kodin lähiympäristöön ja kuinka tärkeitä ne ovat. Työpaja auttoi tunnistamaan käyttäjälähtöisesti ikäihmisten asumiseen liittyviä näkökulmia ja kehittämiskohteita. Saatua aineistoa on hyödynnetty verkkokyselyn tulosten analysoimisen ja asiantuntijahaastattelujen valmistelun tukena. Työpaja toteutettiin hybridikokouksena eli siihen oli mahdollista osallistua paikan päällä tai verkon kautta.