Ilo muistaa ja onnistua - tekemistä yhteisiin hetkiin muistisairauden myöhemmissä vaiheissa
Yksilöohjauksen kolmivaiheinen toimintamalli (musiikki-harjoitukset-rentoutus) sekä kognitiota ja mielen hyvinvointia tukevia harjoituksia muistisairauden keski- ja vaikeaan vaiheeseen tehtäväksi yhdessä läheisen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa.
Suomessa on 100 000 lievää muistisairautta sekä yli 90 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Pirkanmaalla heitä arvioidaan kaikkiaan olevan n. 20 000 ja myöhemmissä vaiheissa noin. 11.600. Muistisairauksien odotetaan lisääntyvät väestön vanhenemisen vuoksi. Vuonna 2060 Suomessa vaikeaa tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavia arvioidaan olevan jo 240 000. Muistisairauksien määrän lisääntymisen myötä tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy (Jyrkämä 2013). Tutkimuksissa on todettu, että laitoshoidossa asuvien keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien ihmisten elämänlaatu on huono, mikä on myös yhteydessä muistisairaiden käytösoireisiin (Räsänen 2012; Hänninen 2011, Numminen ym. 2011). Muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa, jos he tulevat kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi. Elämänlaatua edistävät myös päivittäiset toiminnot, mielekäs tekeminen ja onnistumisen kokemukset.
Pirkanmaan Muistiyhdistys haki Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta rahoitusta hankkeelle, jossa kehitetään, pilotoidaan ja arvioidaan toimintakykyä ja hyvinvointia edistäviä kognitioharjoituksia muistisairauden keski- ja vaikeaan vaiheeseen läheisten/omaisten ja tukihenkilöiden avustuksella toteutettavaksi kotona tai palvelukodeissa.
Rahoitus myönnettiin Kognitioharjoituksia keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastaville henkilöille (Kokeva)- hankkeelle vuosille 2017-2019. Hankkeelle asetetut tavoitteet:
- kehittää hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä malli muistisairauden keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen
- etsiä, testata ja arvioida toimintakykyä tukevia kognitioharjoituksia muistisairauden keski- ja vaikeaan vaiheeseen
- Kehittää koulutuskokonaisuus, jonka avulla omaiset ja vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat ottaa kognitioharjoitukset käyttöön
- juurruttaa toimintamalli Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toiminta-alueelle (paikallisosastot)
Toimintamallin avulla edistetään Kansallisen Muistiohjelman tavoitteita, jonka mukaan muistisairaiden ihmisten terveydentilaa, elämänlaatua, toimintakykyä ja voimavaroja tulisi monipuolisesti edistää ja arvioida. Muistisairaille tarjottu mielekäs tekeminen ja erilaiset toiminnot edistävät terveyttä myös ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. (STM 2012.)
Toimintamalli edistää myös Sosiaali- ja terveysministeriön (2016) ”Kehitetään kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa”-kärkihankkeen tavoitetta tukea ikääntyneen väestön kotona asumista, edistää heidän toimintakykyä, lisätä heidän osallisuutta ja tarjota heille ensisijaisesti erilaista tukea.
Kehittämistyön sopimuskumppaneina olivat Akaan ja Tampereen kaupungit ja TampereMissio. He tarjosivat hoivayksiköitä menetelmien pilotointiin, antamaan asiantuntemuksensa ja osallistumaan kehittämistyöhön sekä osallistumaan hankkeen tuotosten levittämiseen. Akaasta yhteistyötahoksi nimettiin vanhainkoti Havulinna, Tampereen kaupungilta Koukkuniemen vanhainkodin osasto 28 ja TampereMission Petäjäkotikeskus.
Kehittämistyöhön sitoutuivat sopimuksella myös Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Heidän tehtävänä oli tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja kehittämistyössä kuten työssäoppimisjaksoja, oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä. Lisäksi he antoivat asiantuntemuksensa ja osallistuivat kehittämistyöhön sekä osallistuivat tuotosten levittämiseen.
Ohjausryhmä koostui sopimuskumppaneiden edustajista ja kutsutuista asiantuntijoista, jotka edustivat Muistiliittoa, Prikanmaan sairaanhoitopiiriä (psykogeriatrian osasto), Ylöjärven kaupunkia sekä muistiyhdistyksen läheisiä ja vapaaehtoistoimijoita.
Hoivakodeissa harjoitteita tehneet sosiaali- ja terveysalan opiskelijat keräsivät joka kerran jälkeen muistisairailta palautteen siitä, kuinka he olivat kokeneet harjoitukset ja mitä he haluaisivat tehdä seuraavalla kerralla. Opiskelijat myös jättivät iltavuorohoitajalle kyselyn havainnoista mahdollisista harjoitteiden vaikutuksista. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat oppimispäiväkirjoja, jossa he kuvasivat tehtyjä harjoitteita ja niiden vaikutuksia. Omaisten ja vapaaehtoisten kokemuksia koottiin haastatteluilla. Ammattilaisten näkymyksiä kartoitetiin lisäksi erilaisilla kyselyillä ja haastatteluilla.
kts. yhteiskehittely
Toimintamalli on suunnattu muistisairauden myöhemmissä vaiheissa oleville henkilöille, jotka asuvat kotona tai hoivakodissa. Harjoitukset on tarkoitettu yhdessä tehtäväksi omaisen, vapaaehtoisen , opiskleijan tai ammattilaisten kanssa