Ilo muistaa ja onnistua - tekemistä yhteisiin hetkiin muistisairauden myöhemmissä vaiheissa
Yksilöohjauksen kolmivaiheinen toimintamalli (musiikki-harjoitukset-rentoutus) sekä kognitiota ja mielen hyvinvointia tukevia harjoituksia muistisairauden keski- ja vaikeaan vaiheeseen tehtäväksi yhdessä läheisen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Yksilöohjauksen kolmivaiheinen toimintamalli (musiikki-harjoitukset-rentoutus) sekä kognitiota ja mielen hyvinvointia tukevia harjoituksia muistisairauden keski- ja vaikeaan vaiheeseen tehtäväksi yhdessä läheisen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa.
Toimintamalli lyhyesti
ILO MUISTAA JA ONNISTUA -yksilöohjauksen malli (musiikki – harjoitus - rentoutus)
1. Aloitus: luodaan yhteys musiikin avulla, esim. tuttu laulu
2. Keskikohta: toiminnallinen hetki
- tehdään monipuolisia harjoituksia yksilöllisesti vahvuuksien ja voimavarojen mukaan. Kannustetaan tekemään.
3. Lopetus: rentoutus ja rauhoittuminen,
- hierontaa, käsien silittämistä tai kättelyä, luonnonääniä, musiikkia, kuvia tms. häntä rentouttavaa.
- Miltä yhdessäolo tuntui? Kiitä häntä yhteisestä hetkestä.
Ja ILO MUISTAA JA ONNISTUA -opas, johon on koottu lähes 80 monipuolista harjoitusta kognitivisen toimintakyvyn ja mielen hyvinvonnin tukemiseen. Oppaassa on myös ohjeita harjoitusten soveltamiseen.
Suomessa on 100 000 lievää muistisairautta sekä yli 90 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Pirkanmaalla heitä arvioidaan kaikkiaan olevan n. 20 000 ja myöhemmissä vaiheissa noin. 11.600. Muistisairauksien odotetaan lisääntyvät väestön vanhenemisen vuoksi. Vuonna 2060 Suomessa vaikeaa tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavia arvioidaan olevan jo 240 000. Muistisairauksien määrän lisääntymisen myötä tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy (Jyrkämä 2013). Tutkimuksissa on todettu, että laitoshoidossa asuvien keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien ihmisten elämänlaatu on huono, mikä on myös yhteydessä muistisairaiden käytösoireisiin (Räsänen 2012; Hänninen 2011, Numminen ym. 2011). Muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa, jos he tulevat kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi. Elämänlaatua edistävät myös päivittäiset toiminnot, mielekäs tekeminen ja onnistumisen kokemukset.
Toimintamalli on suunnattu muistisairauden myöhemmissä vaiheissa oleville henkilöille, jotka asuvat kotona tai hoivakodissa. Harjoitukset on tarkoitettu yhdessä tehtäväksi omaisen, vapaaehtoisen , opiskleijan tai ammattilaisten kanssa
Toimintamalli on juurrutettu osaksi Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimintaa.
Menetelmää esitellään ja käytetään asiakkaiden kanssa ryhmissä ja se on osa vapaaehtoisten tukihenkilöiden täydennyskoulutusta.
Toimintamallin käyttöön otto ei vaadi erityisiä resursseja tai taitoja.
Kognitioharjoitusten teossa muistisairauden myöhemmissä vaiheissa toimii:
Monipuolisuus: Useita elementtejä sisältävä, laaja-alainen harjoittelu.
Säännöllisyys: Pienet tuokiot tai keskusteluhetket päivittäin arjen lomassa.
Räätälöinti: Tunnetaan ihminen, tarjotaan hänelle mielekästä tekemistä.
Muokataan: Annetaan aikaa, tehdään pieninä osina, sitä mikä sujuu.
Vuorovaikutus: Ymmärretään tunteita ja tarpeita.
Havainnollistetaan: käytetään apuna kaikkia aisteja.
Muistisairaat henkilöt kokivat saaneensa mielekästä tekemistä ja onnistumisen iloa. Tärkeintä heille oli se, että joku oli heidän seuranaan.
Läheiset, vapaaehtoistet tukihenkilöt, opiskelija ja ammattilaiset raportoivat saaneensa ideoita, tietoa, työkaluja ja osaamista muistisairaan hyvinvonnin tukemiseen.
Mukana olleet hoivakodit kertoivat hoitokulttuurin muutoksista. Virikkeisiin ja asiakkaan kohtaamiseen kiinnitään aiempaa enemmän huomiota.
Kansikuva
