Intensiivinen palvelutarpeen ja hoitosuunnitelman arviointi (IPHA).
IPHA on palvelutarpeen arvioinnin ja hoitosuunnitelman malli, joka toteutetaan yhtäaikaisesti sekä sosiaalihuollossa että terveydenhuollossa. IPHA on tehostettu tapa tehdä lakisääteistä palvelutarpeen ja hoitosuunnitelman arviota.
Suomessa oli vuonna 2022 noin 3600 asunnotonta. Myös nykyinen hallitus jatkaa asunnottomuusohjelmaa, jonka pääpainona ovat pitkäaikaisasunnottomat nuoret. EU:n tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on asettanut oman kansallisen tavoitteensa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi.
Suomessa häätöjen määrät ovat olleet kasvussa. Vantaalla ja Keravalla on häätöjä reilusti keskimääräistä enemmän muuhun Suomeen verrattuna. Asunnottomilla ja asunnottomuusuhan alla olevilla asiakkailla on usein monia yhtäaikaisia tuen ja palvelun tarpeita. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan ei voi olettaa hallitsevan itsenäisesti monitahoista ja mutkikasta palvelujensa kokonaisuutta. Asiakas tarvitsee tähän asiantuntevaa, hyvin suunniteltua ja laadukasta tukea. Palvelujen tarpeen oikea-aikainen arviointi ja niiden aloittaminen vähentävät palvelujen tarvetta myöhemmin ja näin tuovat kustannussäästöjä.
Asunnottomuus ja asunnottomuusuhan alla oleminen vaikuttaa voimakkaasti terveyteen. Terveysongelmista asunnottomilla asiakkailla korostuvat vahvasti mielenterveys- ja päihdeongelmat. Asunnottomuus lisää syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen voi olla seurausta muun muassa työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, alkoholisoitumisesta tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Se estää ihmisiä osallistumasta täysipainoisesti normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin.
Asiakkaan kanssa tehtävä yhtäaikainen sosiaalihuollon palvelutarpeen ja terveydenhuollon hoitosuunnitelman arviointi sekä tarvittavien palveluiden aloittaminen vähentää ammattilaisten päällekkäistä työtä sekä asiakkaan turhaa ohjaamista palvelusta toiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus monialaiseen yhteistyöhön. Tästä huolimatta vaikeassa elämäntilanteessa olevilla asiakkailla on suuria vaikeuksia palveluihin pääsemisessä. Asiakkaiden pääsyä palveluihin tulisi tukea ja helpottaa. Asiakkaan tilanteessa yksittäiseen asiaan keskittyminen voi johtaa helposti siihen, että asiakas ei saa tarvitsemaansa tukea, kun tilanne jää arvioimatta kokonaisvaltaisesti.
Kuva
IPHA-työskentelyssä asiakas täyttää itse tai työntekijän tukemana Aikuisväestön hyvinvointimittarin kerran arvioinnin alussa ja kerran lopussa. Hyvinvointimittarin avulla voidaan tarkastella asiakkaan tilanteen muutosta arvioinnin aikana.
IPHA:ssa sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan tuen tarvetta ja määrittää asiakkuussegmentin. Asiakkaan tuen tarve voi muuttua jo arvioinnin aikana, esimerkiksi huolenpitoasiakkuudesta tukiasiakkuuteen. Asiakkuussegmentin muutoksia tarkastelemalla voidaan seurata arvioinnin vaikutuksia.
IPHA on tarkoitettu vahvan ja laajan tuen tarpeessa oleville asiakkaille. Tuen tarpeiden ollessa laajat asiakkaan tilanne tulee selvittää laajasti ja arviointi tulee tehdä “asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa” (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 36§).
IPHA on tarkoitettu pääasiassa yhteistyö- ja huolenpitoasiakkuuksille. Koska IPHA on palvelutarpeen arvioinnin ja hoitosuunnitelman arvioinnin yhdistelmä, tulee asiakkaalla olla sosiaalihuollon tarpeen lisäksi terveydentilaan liittyviä huolia tai tarve terveydenhuollon kontakteille. Lähtökohtana työskentelylle on erityisen tuen tarve, selkeä puute palveluissa ja palvelukontakteissa sekä vaikeuksia palvelujen hakemisessa tai saamisessa.
Työskentelyn lähtökohtana on toipumisorientaatio, eli tavoitteet ja suunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas saa halutessaan mukaan oman kokemusasiantuntijan työskentelyyn. Kokemusasiantuntija tukee asiakkaan osallisuutta ja toimii tulkkina asiakkaan ja työntekijöiden välillä.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi IPHA-mallin kehittämisessä oli mukana kolme kokemusasiantuntijaa. Heidän kanssaan työskenneltiin säännöllisesti työpajoissa kuuden kuukauden ajan. Kokemusasiantuntijat loivat kuvitteellisen asiakkaan (virtuaali-Jenny). Jokainen kokemusasiantuntija näytteli vuorollaan Jennyä ja hankkeen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä toimivat ammattilaisten rooleissa. Virtuaali-Jennyn kautta tarkasteltiin IPHA mallia kokonaisuutena. Kokemusasiantuntijat antoivat palautetta jokaisen työpajan jälkeen, minkä perusteella mallia muokattiin asiakaslähtöisemmäksi.