Uuden toiminnan juurruttamisessa kannattaa kokemuksemme mukaan olla ennakkoluuloton, kokeilunhaluinen ja rohkea, eikä kannata pelätä katsoa niin sanotusti boxin ulkopuolelle. Työhönvalmentajien innovatiivinen, toipumisorientaatio- ja asiakaslähtöinen työote edesauttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Heillä tulee olla kyky nähdä asiakkaan voimavarat ja vahvuudet mahdollisten haasteiden takana, pelkäämättä ennakkoon mahdollisia epäonnistumisia ja ongelmia. Tiimin toimivuutta tukee ehdottomasti se, että myös tiimin vetäjällä on työkokemusta riippuvuus- ja mielenterveyden palveluista ja hän tuntee työhönvalmennuksen kohderyhmän. Koimme tärkeäksi jokaiselle asiakkaalle oikean työhönvalmentajan valinnan. Emme lähteneet jakamaan työskentelyalueita työhönvalmentajien kesken, vaan toimimme tässäkin asiakaslähtöisesti. Hankkeen edetessä huomioimme myös taloudellisen näkökulman asiakkaiden ohjautumisessa. Alueemme välimatkojen ollessa suuret, on järkevää yhdellä työhönvalmentajalla olla useampi asiakas pidemmän matkan päässä olevilla paikkakunnilla, jolloin tapaamiset voidaan keskittää samalle päivälle.
Hankkeemme aikana meillä oli nimetty yhteyshenkilö KELA:n palveluihin. Tämä mahdollisti nopean ja sujuvan asioiden hoidon asiakkaan kanssa ja hänen luvallaan. Hankkeen projektipäällikkö jalkautui alueemme sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin kertomaan IPS-työhönvalmennuksesta alan tuleville ammattilaisille. Hankkeen alusta lähtien olemme tiedostaneet toiminnan näkyväksi tekemisen tärkeyden. Palvelun markkinointi alueen yrittäjille ja työnantajille aloitettiin heti. Kontaktoitiin työnantajia eri tavoin, mm. Etelä-Pohjanmaan yrittäjät - verkoston kautta, aamukahvitapahtumissa ja järjestelyissä Teams - infoissa, joihin oli vapaa osallistuminen ilman ilmoittautumista.
Kokemusasiantuntijoiden osaamista kannattaa myös ehdottomasti hyödyntää. Heillä on kokemusta monenlaisista mielenterveyden ja/tai riippuvuuden haasteista ja usein myös työllisyys- ja erilaisten muiden IPS-työhönvalmennukseen liittyvien palveluiden asiakkuuksista. He tarjoavat osaamisellaan ainutlaatuista ja korvaamatonta näkökulmaa ja voivat toimia asiakkaiden tukena työllistymisprosessin eri vaiheissa. He myös osaavat tarkastella tilanteita asiakkaan näkökulmasta omaa toipumiskokemustaan peilaten.
Tiedottaja-kokemusasiantuntijan osaaminen ja työpanos konkretisoi hankkeen aikana viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median voiman suhteessa uuden toiminnan tietoisuuden lisäämiseen ja juurruttamiseen. Koska medianäkyvyytemme oli niin voimakasta, säännöllistä ja vuorovaikutteista, monet ihmiset kuulivat IPS-työhönvalmennuksesta, vaikka he eivät erityisesti tietoa aiheesta etsineetkään. Asiakkaat hakeutuivat itsenäisesti palveluun tai osasivat nostaa toiveensa esille hoitokontaktinsa kanssa. Tämän mahdollisti IPS-tiimin sisäisen tiedottajan työpanos.
IPS-työhönvalmennus toimii kokemustemme mukaan erittäin hyvin myös muiden kohderyhmien, kuin psykoosisairaiden kanssa. Hankkeemme kautta olemme pilotoineet toimintaa perusterveydenhuollossa ja riippuvuushoidossa hyvin tuloksin. Hankkeemme työllistymisprosentti on ollut valtakunnallista tasoa vaihdellen 40-45% välillä. Kun joukkoon lasketaan myös muulla tavoin suunnan elämälleen saaneet (esim. opiskelu, yrittäjyys, työkokeilu) on kokonaisprosenttimme noin 70%.
Kun lähdetään luotsaamaan, kokeilemaan ja juurruttamaan täysin uudenlaista toimintaa, on tärkeää säännöllisin väliajoin pysähtyä tehdyn työn äärelle ja pohtia, toimiiko valittu suunta, vai tulisiko sitä muuttaa. IPS Etelä-Pohjanmaalla arvioivaa työtä on tehty sekä IPS-työhönvalmennuksen omassa ohjausryhmässä, itse tiimin sisällä sekä tiiviissä yhteistyössä hoitotahojen. kokemusasiantuntijoiden ja hyvinvointialueen johtajiston kanssa. Tämä laaja kehittämisnäkökulma on ollut valtava rikkaus, jota voimme ehdottomasti suositella moniin muihinkin kehittämishankkeisiin.