IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
IPS-työhönvalmennusta toteutetaan osana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa. Tavoitteena on mallintaa työhönvalmennuksen integroitumista psykiatriseen kuntoutukseen ja juurruttaa palvelu pysyvästi osaksi alueen mt- ja riippuvuuspalveluita.
Toimintamallin nimi
IPS-työhönvalmennusta toteutetaan osana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa. Tavoitteena on mallintaa työhönvalmennuksen integroitumista psykiatriseen kuntoutukseen ja juurruttaa palvelu pysyvästi osaksi alueen mt- ja riippuvuuspalveluita.
Etelä-Pohjanmaan IPS-työhönvalmennushanke toteutui 10/21 - 06/23. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa työskentelivät kolme täysiaikaista ja yksi osa-aikainen työhönvalmentaja sekä osa-aikainen tiedottaja-kokemusasiantuntija.
Muihin valtakunnallisiin IPS-työhönvalmennushankkeisiin verrattuna Etelä-Pohjanmaa oli ainoa, jolla oli käytössään myös tiedottaja-kokemusasiantuntijan 60% viikoittainen työpanos sekä lisäksi laaja joukko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kouluttamia kokemusasiantuntijoita (noin 70 työsuhteista kokemusasiantuntijaa).
Koulutetulla kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, joka on käynyt Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen (ent. sairaanhoitopiirin) vuoden mittaisen (188h) kokemusasiantuntijakoulutuksen. Hänellä on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta tai fyysisestä sairaudesta joko itse sairastavana, toipuneena tai läheisenä. Hän työskentelee mm. vertaistukihenkilönä, luennoitsijana, sosiaalisena tukena, vertaistukiryhmän ohjaajana tai erilaisissa kehittämistyöryhmissä tuoden omakohtaisen toipumiskokemuksensa kautta asiakkaille toivoa ja vertaistukea, sekä ammattilaisille tärkeää kokemuksellista näkökulmaa. Kokemusasiantuntijoita on koulutettu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutuksella vuodesta 2010 ja vuonna 2022 yksittäisiä työtehtäviä oli yhteensä yli 6000. Kokemusasiantuntijat työskentelevät palkkioperiaatteella ja heillä on voimassa oleva työsopimus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
IPS-työhönvalmennuksen tiedottaja-kokemusasiantuntijan tehtäviin kuului kokemusasiantuntijatehtävissä toimiminen sekä IPS-mallin juurruttaminen ja tunnetuksi tekeminen erilaisin viestinnän keinoin. Tiedottaja-kokemusasiantuntija tapasi työhönvalmennuksen asiakkaita sekä kahdenkeskisten vertaistukikeskustelujen, että työhönvalmentajatapaamisten kautta. Hän toi myös oman toipumiskokemuksensa kautta tärkeää asiakasnäkökulmaa työhönvalmennustiimin sisällä. IPS-työhönvalmennuksessa käytettiin kokemusasiantuntijoita myös moniin yksittäisiin, pääosin vertaistuellisiin työtehtäviin. Myös ohjausryhmässämme oli kiinteänä jäsenenä kokemusasiantuntija, jolla oli omakohtainen kokemus mielenterveyden haasteista, pitkäaikaistyöttömyydestä ja työllisyyspalveluiden käytöstä. Kokemusasiantuntijan osaamista käytettiin hyödyksi myös työllisyyspalveluiden yhteistapahtumassa, johon IPS Etelä-Pohjanmaa myös osallistui.
Tiedottaja-kokemusasiantuntija toimi aktiivisesti hyvinvointialueen sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram) tehden IPS-työhönvalmennusmallia tunnetuksi erilaisin keinoin (lyhytvideot, työntekijäesittelyt, kuvat, IPS-työhönvalmennusmallin esittely, mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman rikkominen yms). IPS oli esillä sosiaalisessa mediassa keskimäärin noin neljän postauksen viikkotahdilla. Myös paikallislehtiuutisten, verkkosivujen ja alueellemme räätälöityjen mainosten avulla tieto työhönvalmennuksesta alkoi levitä nopeasti alueemme kuntalaisten ja aihepiiristä kiinnostuneiden keskuuteen. Sosiaalisen median näkyvyys toi mukanaan mielenkiintoisen sivuilmiön: Asiakkaat alkoivat hakeutua IPS-työhönvalmennukseen itsenäisesti ottamalla yhteyttä projektipäällikköön ensin sosiaalisen median kautta, sitten sähköpostitse tai puhelimitse. Tiedottaja-kokemusasiantuntija vastasi myös lyhytelokuvamme "IPS-toipumista ja tähtitiedettä" -videomme käsikirjoituksesta ja tuotannosta yhteistyössä seinäjokisen mainoselokuvayhtiö ME Films Oy:n kanssa. Hän myös sanoitti ja julkaisi IPS-hankkeellemme oman nimikkokappaleen. Hän myös suunnitteli työnantajille luovutettavan kunniakirjan. Kunniakirja myönnettiin ja ojennettiin työnantajalle, joka suhtautui IPS-ideologiaan yleisesti myönteisellä tavalla. IPS Etelä-Pohjanmaan logokilpailun hankekautemme aluksi voitti eräs Etelä-Pohjanmaan koulutettu kokemusasiantuntija - kokemusasiantuntijuus ja asiakasnäkökulma on näkynyt siis vahvasti toiminnassamme jo alusta saakka.
IPS-työhönvalmennusta toteutetaan osana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa. Tavoitteena on mallintaa työhönvalmennuksen integroitumista psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä juurruttaa palvelu pysyvästi osaksi alueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita.
Näyttöön perustuva työhönvalmennus (IPS> Invidual Placement and Support) on menettelytapa työn löytämiseksi avoimilta työmarkkinoilta eri kuntoutujaryhmille. IPS-mallin juuret ovat 1970-luvun Pohjois-Amerikassa. jossa malli kehitettiin parantamaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden työllistymistä tukevien palveluiden laatua.
IPS-mallin keskiössä on kaksi asiakasta; toinen haluaa töitä, toinen tarjoaa töitä. Tämän ketjun yhdistävä linkki on työhönvalmentaja, joka toimii molempien asiakasryhmien tukena. Prosessi ei pääty siihen, kun nämä kaksi asiakasryhmää kohtaavat, vaan konkreettinen tuki jatkuu myös työsuhteen synnyttyä tarvittavan ajan. Kuten mallin kotimaassakin, myös Etelä-Pohjanmaalla IPS -malli on otettu käyttöön mielenterveys- ja riippuvuushäiriöistä kärsivien henkilöiden parissa.
IPS-työhönvalmennuksen pysyvä juurtuminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle suhteellisen lyhyessä hankeajassa oli monen tekijän summa. Yksi toiminnan onnistumisen kulmakivistä oli IPS-työhönvalmennukselle erittäin omistautunut, aiheeseen perehtynyt ja siihen myönteisesti suhtautuva hyvinvointialueemme mielenterveys- ja riippuvuushoidon toiminta-alueen johtajisto. He myös tiedostivat tiedottaja-kokemusasiantuntijan tarpeellisuuden. Oli myös erittäin tärkeää, että jokaisella työhönvalmentajalla oli työkokemusta mielenterveystyöstä ja mielenterveystyön koulutus. Oli myös merkittävä etu, että hankkeen työhönvalmentajien oma työhistoria oli monipuolinen (esim. yrittäjyys ja aikuissosiaalityö). Kolme työhönvalmentajaa suorittivat kuntoutus,- tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon opinnot Seinäjoen Sedussa ja yksi työhönvalmentaja suoritti nepsyvalmentajan tutkinnon Toimeksi-hankkeen organisoimassa kokonaisuudessa.
IPS-tiimi osallistui säännöllisesti alueemme psykiatrian poliklinikoiden tiimien kokouksiin. Näin saatoimme taata säännöllisen ja mutkattoman yhteistyön asiakkaiden hoitokontaktien kanssa. Olimme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti yhteydessä alueemme eri työnantajiin ja tartuimme kiinni niihin tahoihin, joiden kanssa yhteistyö lähti lentoon luontevasti. Aloitimme myös itsenäisesti pilotoida IPS-työhönvalmennusmallia myös kuntiemme perusterveydenhuoltoon ja riippuvuuspalveluihin siinä loistavasti onnistuen. Tämänkin rohkean liikkeen mahdollisti taustallamme vaikuttava johtohenkilöstön luotto ja myönteinen asenne. He ovat antaneet meille vapaat kädet toimia ja kokeilla, osaamiseemme luottaen. Olemme kokemuksemme kautta huomanneet, että jos IPS-työhönvalmennusta rajataan tiukasti tiettyyn sairauteen ja ikäryhmään, se pienentää oleellisella tavalla mahdollista kohderyhmää ja asiakaskuntaa. Toimintaa laajentamalla mahdollistuu yhä useamman kuntoutujan työllistyminen ja henkilökohtaisen toipumismatkan ja kuntoutumisen eteneminen. Tutkimusten mukaan IPS-työhönvalmennus toimii hyvin monenlaisten kuntoutusryhmien kanssa, ei pelkästään psykoosisairauden ihmisten parissa.
Tiedottaja-kokemusasiantuntijan hyödyntäminen näyttäytyi vahvasti jokaisessa juurtumisen vaiheessa. Ilman tiedottaja-kokemusasiantuntijan työpanosta olisi moni asia todennäköisesti vaatinut toteutuakseen enemmän aikaa. Oli myös tärkeää, että tiedottaja-kokemusasiantuntijalla oli omakohtainen mielenterveyden toipumiskokemus, alan koulutus ja kokemusta erilaisista viestinnän ja tiedotuksen tehtävistä.
Kuntoutussäätiö toteutti IPS-työhönvalmennuksen virallisen laatuarvioinnin Seinäjoella 21.-22.11.2022. Saimme arvioinnista kokonaispisteiksi108/125, jonka mukaan alueemme toteuttaa IPS-työhönvalmennusta hyvällä tasolla. Valtakunnallisesti asetuimme tuolloin laatuarviointipisteissä Suomen kärkipäähän. IPS-työhönvalmennuksen vakituisesta asemasta vuoden 2023 hyvinvointialueen organisaatiossa alettiin käymään keskustelua jo alkusyksystä 2022 ja hyvin pian saimme kuulla, että IPS-työhönvalmennus on tullut alueellemme jäädäkseen. Hankekauden loppupuolella Etelä-Pohjanmaalle palkattiin uusi työhönvalmentajatiimi. Tiimiin kuuluu tiiminvetäjän lisäksi neljä työhönvalmentajaa, jotka jatkavat alueemme IPS-työhönvalmennusta pysyvänä osana hyvinvointialueemme riippuvuus- ja mielenterveyspalveluita. Myös säännölliset IPS-toiminnan laatuarvioinnit jatkuvat myös tulevaisuudessa. Hankkeen aikana toteutimme Webpropol - kyselyn, joka suunnattiin IPS-työhönvalmennuksen hoitotahoille. Jatkossa kysely toistetaan säännöllisin väliajoin ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella.
Sekä laatuarvioinnin että Webpropol - kyselyn tulokset on käyty läpi hankkeen ohjausryhmässä. Käydyn keskustelun perusteella olemme todenneet, että on tarpeellista kerätä säännöllistä palautetta myös työhönvalmennuksen asiakkailta ja työnantajatahoilta.
-
Kansikuva
