IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)
IPS -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. IPS-työhönvalmennusta toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana aikuispsykiatrian avohoitoa.
IPS- työhönvalmennusta toteutetaan osana Siilinjärven psykiatrian poliklinikan (erikoissairaanhoito) sekä Mielenvireyspalveluiden (perustaso) toimintaa.
Tavoitteena on vakiinnuttaa IPS-työhönvalmennus osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Laatukriteereihin perustuvasta työhönvalmennuksesta hyötyvät myös muut kohderyhmät mielenterveyskuntoutujien lisäksi. Hankkeen alkaessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei vielä toteuteta laatuperusteista työhönvalmennusta.
IPS työhönvalmentajat ovat hallinnollisesti aikuispsykiatrian työntekijöitä ja kiinnittyneet eri tiimeihin, joista asiakasohjaus tapahtuu. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti asiakkaiden asioissa sekä toimintamallin tunnettavuuden lisäämiseksi. Työhönvalmentajat työskentelevät polin tiloissa, joka edesauttaa asiakasohjausta ja toimintamallin juurtumista.
Aktiivista yhteistyötä tehdään myös alueen työllisyyspalveluiden sekä työnantajien kanssa.
IPS-työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia. Toimintamallin kehittäminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jota Pohjois-Savossa toteutetaan Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen myötä. Rahoitus toimintamallin käyttöönottoon saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. THL koordinoi aluehankkeita ja toteuttaa laatuarvioinnin hankeaikana.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukaista työhönvalmennusta ei järjestä Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja toimintamalli on melko uusi Suomessa. Työllistymistä edistävät palvelut ovat hajallaan eri toimijoiden vastuulla mm. työllisyyspalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja muissa kuntouttavissa palveluissa.
Mielenterveysongelmat korostuvat Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Mielenterveydellisten tekijöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25–64-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli P-S:ssa vuonna 2022 5,1 % (Siilinjärvi 3,9 %, koko maa 3,3 %). Ikäryhmän mt-perusteisten sairauspäivärahaa saaneiden määrä oli 37,1/1 000 vastaavan ikäistä (Siilinjärvi 35,8, Koko maa 30,4). (Sotkanet.) Pilottikunnan (Siilinjärvi) työttömyysprosentti on ollut pitkään P-S:n matalin, ollen vuoden 2022 elokuussa 5,9 % (P-S 8,9 %). Siilinjärven työttömillä työnhakijoilla korostuvat mielenterveydenhäiriöt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin saaneita työttömiä työnhakijoita on 203 henkilöä (ELY-keskus 10/2022).
Alueella on myös akuutti työntekijäpula. Alueen yritykset ja työnantajat kokevat osaavan työvoiman saatavuuden haasteelliseksi; P-S:n yrityksistä 51 % koki rekrytointiongelmia vuoden 2021 aikaan (ELY-keskus 10/2022). Siilinjärvellä on potentiaalia kehittää osatyökykyisten työllistymistä, koska yritys- ja työnantajarakenne on kattava sekä alueella on jatkuva työvoiman tarve. Yritykset tarvitsevat kuitenkin tuekseen tietoa työnräätälöinnistä sekä osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista.
IPS-toimintamalli lähti käyntiin Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla (erikoissairaanhoito) kohtalaisen hyvin heti hankkeen alusta alkaen. Hanketyöntekijät ovat hallinnollisesti osa työyhteisöä ja osallistuvat hoitotiimeihin. Työhönvalmentajat työskentelevät samoissa tiloissa. Asiakasohjautuminen tapahtuu poliklinikalta hoitotyöntekijän kanssa tehdyn lähetteen perusteella. Asiakastyö käynnistyi elokuussa 2023.
IPS- toimintamalli laajeni Siilinjärvellä Mielenvireyteen (perusterveydenhuolto), josta asiakasohjaus alkoi helmikuussa 2024. Hankkeessa toimii kaksi työhönvalmentajaa sekä tiiminvetäjä/työhönvalmentaja. Hankkeessa toteutetaan laatukriteereihin perustuvaa IPS-toimintamalin mukaista työhönvalmennusta. Laatukriteerien noudattaminen on keskeistä.
Hankesuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena oli vahvistaa ja selkeyttää psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen työllistymistä tukevaa palvelupolkua sekä saada toimintamalli käyttöön. Tavoitteena oli myös saada asiakas aktiiviseksi toimijaksi omassa palveluprosessissaan sekä lisätä työnantajien tietoutta osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisesta, erityisesti mielenterveyden näkökulmasta. Sekä antaa tukea työnantajille työn räätälöinnissä ja mielenterveyden tukemisessa.
Yhteiskehittämistä on tehty hankkeen aikana kattavasti eri tahojen kanssa.
Hankeajan teimme vahvasti yhteistyöstä LATU- hankkeen (Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus) kanssa etenkin työnantajayhteistyön osalta.
Alueellisesti IPS työhönvalmennuksen tiimin työtä tukee ohjaava työryhmä, jossa on mukana asiantuntijoita muun muassa työllisyyspalveluista, aikuispsykiatrialta, Kelalta ja työikäisten sosiaalipalveluista ja kuntoutustutkimuspoliklinikalta.
Yhteistyötä on tehty vahvasti työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa sekä asiakastyön osalta että työnantajayhteistyön osalta. Lisäksi osallistuimme rekrytointitapahtumaan ja olimme mukana järjestämässä tapahtumaa, jonka teemana oli mielenterveys ja työelämä.
Hankkeen loppuaikana korostui yhteistyö psykiatrian johdon kanssa, kun juurtumiseen liittyviä asioita alettiin viemään eteenpäin konkreettisella tasolla. Tällöin keskusteluun nousi muun muassa työntekijäresurssi, laajentuminen Kuopion poliklinikalle sekä kohderyhmän tarkentuminen psykoosisairaisiin potilaisiin.
Tavoite on integroida työhönvalmennus pysyväksi osaksi aikuispsykiatrian avohoitoa Pohjois- Savon hyvinvointialueella. Hanketyön etenemisestä ja asiakastyön tuloksista kerrotaan säännöllisesti yksikön yhteisissä palavereissa.
IPS- työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastunutta henkilöä työllistymään avoimille työmarkkinoille.
Hankkeessa tilastoidaan palveluun ohjautuneiden asiakkaiden määrää sekä heidän työllistymistä. Hankeaikana asiakkaita ohjautui IPS- työhönvalmennukseen 44 henkilöä. Hankeaikana työllistyi palkkatyöhön 14 henkeä. Palkkatukea käytettiin puolessa työsuhteista. Työllistymistulokset eivät ole ainoa onnistumisen mitta. Onnistunut työhönvalmennus voi tukea asikkaan psykososiaalista hyvinvointia. Hankeaikana asiakkaita ohjautui myös muihin työllistämistä edistäviin palveluihin tai polku työelämään kulki esim. työkokeilun kautta.
Työllistämistä edistäviin palveluihin edettiin monipuolisesti, tällaisia olivat mm. vapaaehtoistyö, työkokeilu tai kuntoutttava työtoiminta. Kaksi henkilöä lähti suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Hankeaikana asiakkailla oli mahdollista suorittaa työturvakortti ja hygieniapassi. Valmennusprosessi etenee aina asiakkaan omia toiveita kuunnellen ja kunnioittaen. Toisinaan polku työelämään ja avoimille työmarkkinoille kulkee esim. kouluttautumisen tai työkokeilun kautta.
Hankeaikana käytössä oli PROM-mittareita. Työhönvalmennusprosessin alussa ja lopussa asiakas täytti itsearviointikyselyn. Kyselylomake sisälsi seuraavat mittarit: työkykyjana, 3X10D-elämäntilannemittari, osallisuusindikaattori sekä mielen hyvinvointi (WEMWBS). Vastaukset saatiin 22 henkilöltä, joiden valmenuksen kestot vaihtelivat 4- 13 kk. Liitteenä olevasta diasetistä löydät hieman tarkemmat kuvaukset. Yhteenvetona voidaan todeta, että itsearvioituna kohdejoukon oli tyytyväisempi elämäänsä kokonaisuutena, samoin itsearvioitu työkyky koheni. Työllistyneiden henkilöiden tuloksissa oli nähtävissä erityisesti positiivista muutosta kaikilla mittareilla eli huomiot samansuuntaisia kuin THL arviointitutkimuksessa.
Asiakaspalauteen perusteella IPS-työhönvalmennukseen oltiin tyytyväisiä. IPS- työhönvalmenukseen osallistuneilta asiakkailta kerättiin palautetta paperilla tai sähköisesti. Asiakaspalautetta saatiin 26 henkilöltä. NPS luku 69. Avoimissa vastauksissa nousi esille saatu apu työpaikan löytymiseksi sekä tyytyväisyys työhönvalmentajan tapaan työskennellä. Joissain palautteissa nousi esille myös oman voinnin ja jaksamisen notkahdukset.
Palaute sidosryhmiltä on kannustavaa. Palautetta kerättiin myös sidosryhmiltä (Siilinjärven psykiatrian poliklinikka, Mielenvireyspalvelut eli perusterveydenhuolto sekä työllisyyspalvelut). Vastauksia saatiin melko vähän, 10 kappaletta, tasaisesti jokaisesta yksiköstä. Kyselyssä kysyttiin vaikutuksista: "IPS- työhönvalmennukseen osallistuminen on tukenut asiakkaan mielenterveyden kohenemista". Tästä väittämästä 80% oli täysin samaa miletä. Lisäksi sidosryhmiltä kysyttiin kuinka vaikuttavana he pitävät IPS työhönvalmennusta asiakkaan näkökulmasta. Asteikolla 1-5 keskiarvoksi saatiin 4,2.
IPS työhönvalmennus perustuu 25 laatukriteeriin, jotka ohjaavat toimintaa. IPS- tiimin viikkopalavereissa käydään läpi laatukriteereiden mukaista työtä (asiakastyön toteuttaminen, työnantajayhteistyö). Hankeaikana THL toteutti laatuarvioinnin, jonka tulos oli "vahva kohtalainen taso". Pisteitä laatuarvioinnista saatiin 98/125. Laatuarvioinnissa vertaisarvioijina oli mukana Kainuun hyvinvointialueen IPS- hanke. Laatuarvioinnista saatu raportti toimii alueellisen IPS - toimintamallin juurtumisen tukena jatkossakin. Seuraava laatuarviointi toteutuu näillä näkymin THL toteuttamana vuoden 2026 aikana.
IPS- hankkeen työntekijät ovat hallinnollisesti Siilinjärven psykiatrian poliklinikan työntekijöitä, jolloin pääsy yhteiseen potilastietojärjestelmään sekä tiimeihin osallistuminen on ollut sujuvaa. IPS-työhönvalmennusta on ollut mahdollisuus toteuttaa aidosti integroituneena psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteistyö, tuloksista kertominen ja tietoisuuden lisääminen on ollut luontevaa toimiessa osana poliklinikan moniammatillista työyhteisöä.
IPS- työhönvalmennusta toteutetaan laatukriteereiden ja IPS- työhönvalmennuksen periaatteiden mukaisesti.
Tavoitteena on edistää mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
Toimintaa toteutetaan Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla, jossa tutkitaan ja hoidetaan erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Hankkeeseen ohjautuu asiakkaita poliklinikan kaikista tiimeistä. Toiminnan laajentumisen myötä asiakkaita ohjautuu myös perusterveydenhuollosta Mielenvireyspalveluista. Psykiatrian tiimeihin/työryhmiin kiinnittyminen on ollut sujuvaa ja tiimit/työryhmät ovat ottaneet työhönvalmennuksen hyvin vastaan.
Hankeaikana asiakas voi hakeutua työhönvalmennukseen myös itse. Hoitokontakti ja oma motivaatio työllistyä riittävät mukaan pääsemiseen. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet motivoituneita ja työllistymisiä on tapahtunut. Asiakkaan kanssa tehdään kattava ammatillinen profiili ja työnhaun suunnitelma, jonka pohjalta työtä lähdetään etsimään yhdessä. Tavoitteena voi olla myös koulutukseen hakeutuminen.
Hankkeessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita toiminnan kehittämisessä, ryhmätoiminnassa sekä yksilöajoilla.
THL koordinoi IPS- aluehankkeita ja etenkin hanketyön alussa kävimme viikoittain keskusteluita toimintamallin toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. THL koordinoi myös edellisen hankekauden hankkeita, joten olemme saaneet kattavasti opastusta ja neuvontaa. Erityisen antoisaa ja hyödyllistä on ollut tiivis yhteistyö valtakunnallisella tasolla toisten IPS- aluehankkeiden kanssa.
Hanketyön alussa oli IPS- menetelmään koulutusta sekä seminaari. Merkitykselliseksi on koettu myös hankevierailut, jotka on järjestänyt vuoronperään jokainen IPS- aluehanke. Kaksipäiväisen vierailun aikana on pureuduttu eri teemoihin ja tutustuttu jokaisen paikkakunnan toimintaan ja toimintaympäristöön.
IPS- toimintamallin juurtuminen hyvinvointialueelle osaksi aikuispsykiatrista hoitoa, sillä tutkimusten ja näytön mukaan toimintamalli edistää työhön pääsemistä ja siellä pysymistä. IPS- toimintamallia toteutetaan laatukriteereiden mukaisesti.
Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella aikuispsykiatrian avohoidossa ei ole vakiintunutta. Hankeaikana pyrimme tuomaan esille hyötyjä, joita kokemusasiantuntijoiden käytöstä osana asiakkaan prosessia voidaan saada.
IPS- työhönvalmennukseen osallistuvilta asiakkailta saadaan suullisesti palautetta. Lisäksi kokemuksia kysytään hoitotaholta. Palautteen perusteella pyritään jatkuvasti kehittämään toimintaa.
Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty ryhmätoiminnassa, jossa kokemusasiantuntija kertoo omasta kuntoutumisen polusta kohti työelämää. Toteutimme yhteistyössä paikallisen mielenterveysjärjestön kanssa kaksi samansisältöistä ryhmää, jossa kokemusasiantuntija oli kertomassa oman tarinan kuntoutumisen polusta kohti työelämää. Molempiin tilaisuuksin osallistui 6-9 hlö. Tilaisuuksista saadun positiivisen palautteen perusteella ryhmämuotoista toimintaa tullaan jatkamaan hankeaikana.
Aikataulu: IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen hankekausi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kevät 2023 - 12/2024.
Resurssi: Projektipäällikkö aloitti 2023. Projektiasiantuntija/tiiminvetäjä aloitti 4/2023. Molemmat työhönvalmentajat aloittivat kevät/kesä 2023. Henkilöstömuutos keväällä 2024, jolloin toinen työhönvalmentaja lopetti ja tilalle rekrytoitiin uusi. Resurssi on pysynyt muutamaa kuukautta lukuunottamatta samana koko hankeajan.
Prosessi: IPS- työhönvalmennuksen vaiheet:
1.Palveluun hakeutuminen, sopiminen työhakijan kanssa
• Sovitaan, mitä työllistymisen tukemiseen liittyvää tietoa saadaan vaihtaa eri toimijoiden kanssa
• Varmistetaan työnhakijan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus
• Laaditaan työnhakijan kanssa toimintasuunnitelma, jota päivitetään koko prosessin ajan
2. Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
• Kartoitetaan työnhakijan toiveet, tavoitteet ja osaaminen sekä tehdään ammatillinen profilointi
3. Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
• Työnhakija ja työhönvalmentaja kartoittavat avoimia työpaikkoja, joissa työnantajan ja työnhakijan tarpeet kohtaavat
• Työhönvalmentaja kartoittaa työpaikkoja ja kohtaa työnantajia myös yleiselle tasolla keräten kontakteja mahdollisista työantajista ja heidän rekrytointitarpeistaan
4. Työskentely työnantajan kanssa, tuesta sopiminen
• Muodostetaan kuva työnantajan rekrytointitarpeesta, räätälöidään työtehtäviä, tuetaan työllistämiseen liittyvien tukien löytämisessä ja hakemisessa
• Tuetaan työnantajaa ja työyhteisöä työsuhteen alkaessa ja työsuhteeseen kiinnittymisessä
5. Työsuhteen ylläpitämisen tuki
• Autetaan työyhteisöä rakentamaan työnhakijalle jatkotukea hyödyntäen työpaikan omia resursseja
• Tuetaan työnhakijaa työsuhteen ulkopuolella yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa
Tavoitteena on juurruttaa IPS- toimintamalli pysyväksi osaksi aikuispsykiatrian palveluita Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tavoitteena parantaa palveluun ohjautuvien mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden työllistymistä. Lisäksi tavoitteena on vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa ja edistää tasavertaisuutta työelämässä.