IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Luotu 24.05.2023
IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)
IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Tiivistelmä

Laatuperusteista työhönvalmennusta

Kohderyhmä

Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Pohjois-Savon IPS- aluehanke
Laatuarvioinnista julkaistu juttu hyvinvointialueen verkkosivuilla
THL verkkosivu: IPS- työhönvalmennus

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukaista työhönvalmennusta ei järjestä Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja toimintamalli on melko uusi Suomessa. Työllistymistä edistävät palvelut ovat hajallaan eri toimijoiden vastuulla mm. työllisyyspalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja muissa kuntouttavissa palveluissa. 

Mielenterveysongelmat korostuvat Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Mielenterveydellisten tekijöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25–64-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli P-S:ssa vuonna 2022 5,1 % (Siilinjärvi 3,9 %, koko maa 3,3 %). Ikäryhmän mt-perusteisten sairauspäivärahaa saaneiden määrä oli 37,1/1 000 vastaavan ikäistä (Siilinjärvi 35,8, Koko maa 30,4). (Sotkanet.) Pilottikunnan (Siilinjärvi) työttömyysprosentti on ollut pitkään P-S:n matalin, ollen vuoden 2022 elokuussa 5,9 % (P-S 8,9 %). Siilinjärven työttömillä työnhakijoilla korostuvat mielenterveydenhäiriöt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin saaneita työttömiä työnhakijoita on 203 henkilöä (ELY-keskus 10/2022).

Alueella on myös akuutti työntekijäpula. Alueen yritykset ja työnantajat kokevat osaavan työvoiman saatavuuden haasteelliseksi; P-S:n yrityksistä 51 % koki rekrytointiongelmia vuoden 2021 aikaan (ELY-keskus 10/2022). Siilinjärvellä on potentiaalia kehittää osatyökykyisten työllistymistä, koska yritys- ja työnantajarakenne on kattava sekä alueella on jatkuva työvoiman tarve. Yritykset tarvitsevat kuitenkin tuekseen tietoa työnräätälöinnistä sekä osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista.

IPS-toimintamalli lähti käyntiin Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla (erikoissairaanhoito) kohtalaisen hyvin heti hankkeen alusta alkaen. Hanketyöntekijät ovat hallinnollisesti osa työyhteisöä ja osallistuvat hoitotiimeihin.  Työhönvalmentajat työskentelevät samoissa tiloissa. Asiakasohjautuminen tapahtuu poliklinikalta hoitotyöntekijän kanssa tehdyn lähetteen perusteella.  Asiakastyö käynnistyi elokuussa 2023. 

IPS- toimintamalli laajeni Siilinjärvellä Mielenvireyteen (perusterveydenhuolto), josta asiakasohjaus alkoi helmikuussa 2024. Hankkeessa toimii kaksi työhönvalmentajaa sekä tiiminvetäjä/työhönvalmentaja. Hankkeessa toteutetaan laatukriteereihin perustuvaa IPS-toimintamalin mukaista työhönvalmennusta. Laatukriteerien noudattaminen on keskeistä.

Hankesuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena oli vahvistaa ja selkeyttää psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen työllistymistä tukevaa palvelupolkua sekä saada toimintamalli käyttöön. Tavoitteena oli myös saada asiakas aktiiviseksi toimijaksi omassa palveluprosessissaan sekä lisätä työnantajien tietoutta osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisesta, erityisesti mielenterveyden näkökulmasta. Sekä antaa tukea työnantajille työn räätälöinnissä ja mielenterveyden tukemisessa.

 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

IPS- työhönvalmennusta toteutetaan osana Siilinjärven psykiatrian poliklinikan (erikoissairaanhoito) sekä Mielenvireyspalveluiden (perustaso) toimintaa. 

Tavoitteena on vakiinnuttaa IPS-työhönvalmennus osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Laatukriteereihin perustuvasta työhönvalmennuksesta hyötyvät myös muut kohderyhmät mielenterveyskuntoutujien lisäksi. Hankkeen alkaessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei vielä toteuteta laatuperusteista työhönvalmennusta.

IPS työhönvalmentajat ovat hallinnollisesti aikuispsykiatrian työntekijöitä ja kiinnittyneet eri tiimeihin, joista asiakasohjaus tapahtuu. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti asiakkaiden asioissa sekä toimintamallin tunnettavuuden lisäämiseksi. Työhönvalmentajat työskentelevät polin tiloissa, joka edesauttaa asiakasohjausta ja toimintamallin juurtumista.

Aktiivista yhteistyötä tehdään myös alueen  työllisyyspalveluiden sekä työnantajien kanssa. 

IPS-työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia. Toimintamallin kehittäminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jota Pohjois-Savossa toteutetaan Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen myötä. Rahoitus toimintamallin käyttöönottoon saadaan  EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. THL koordinoi aluehankkeita ja toteuttaa laatuarvioinnin hankeaikana. 

 

 

Hankkeen alusta saakka yhteistyötä on tehty Siilinjärven kuntakokeilun kanssa ja säännölliset tapaamiset yhteistyön kehittämiseksi toteutuvat. Hankkeeseen osallistuvista asiakkaista useilla on työnhaku voimassa ja työhönvalmentajat ovat asiakkaan mukana työllisyyspalveluissa päivittämässä työllistymissuunnitelmaa. IPS- työhönvalmentajat vierailivat Siilinjärven kuntakokeilun tiloissa säännöllisesti (3-4 krt/vuosi), jotta kuulumisia ja kokemuksia voitiin vaihtaa kasvotusten. Psykiatrisen poliklinikan sosiaalityöntekijät olivat mukana yhdellä tapaamisella.

Alueen työllisyyspalveluiden kanssa tehdään yhteistyötä myös yritysyhteistyön osalta. Hankkeen alussa koottiin verkosto, jossa on mukana Siilinjärven ja Kuopion työllisyyspalvelut sekä TE-palveluiden yritysyhteistyötä tekevät henkilöt. Tapaamiset toteutuivat 4 kertaa vuodessa ja kaikki osapuolet olivat sitoutuneita. Tapaamisten tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia alueen työllisyydestä sekä erilaisista työllisyyttä edistävistä tapahtumista. Yhteistyö onnistui hyvin ja eri toimijoilta saatu tuki lisäsi työhönvalmentajien ymmärrystä alueen työmarkkinatilanteesta. Lisäksi tapaamisilla käytiin läpi ajankohtaisia kuulumisia, joita olivat mm. alkavat uudet hankkeet tai erilaiset työllisyyttä edistävät tapahtumat ja koulutukset. Ensimmäisenä vuonna järjestettiin yhteistyössä seminaari, johon osallistui runsaasti kuulijoita. Teemana seminaarilla oli täsmätyökykyisten työllistyminnen ja mielenterveyden haasteet. 

Tavoitteena on edistää mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. 

Toimintaa toteutetaan Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla, jossa  tutkitaan ja hoidetaan erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Hankkeeseen ohjautuu asiakkaita poliklinikan kaikista tiimeistä. Toiminnan laajentumisen myötä asiakkaita ohjautuu myös perusterveydenhuollosta Mielenvireyspalveluista. Psykiatrian tiimeihin/työryhmiin kiinnittyminen on ollut sujuvaa ja tiimit/työryhmät ovat ottaneet työhönvalmennuksen hyvin vastaan.

Hankeaikana asiakas voi hakeutua työhönvalmennukseen myös itse. Hoitokontakti ja oma motivaatio työllistyä riittävät mukaan pääsemiseen.  Asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet motivoituneita ja työllistymisiä on tapahtunut. Asiakkaan kanssa tehdään kattava ammatillinen profiili ja työnhaun suunnitelma, jonka pohjalta työtä lähdetään etsimään yhdessä. Tavoitteena voi olla myös koulutukseen hakeutuminen.

Hankkeessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita toiminnan kehittämisessä, ryhmätoiminnassa sekä yksilöajoilla.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoite on integroida työhönvalmennus pysyväksi osaksi aikuispsykiatrian avohoitoa Pohjois- Savon hyvinvointialueella. Hanketyön etenemisestä ja asiakastyön tuloksista kerrotaan säännöllisesti yksikön yhteisissä palavereissa. 

IPS- työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastunutta henkilöä työllistymään avoimille työmarkkinoille.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hankkeessa tilastoidaan palveluun ohjautuneiden asiakkaiden määrää sekä heidän työllistymistä. Hankeaikana asiakkaita ohjautui IPS- työhönvalmennukseen 44 henkilöä. Hankeaikana työllistyi palkkatyöhön 14 henkeä. Palkkatukea käytettiin puolessa työsuhteista. Työllistymistulokset eivät ole ainoa onnistumisen mitta. Onnistunut työhönvalmennus voi tukea asikkaan psykososiaalista hyvinvointia. Hankeaikana asiakkaita ohjautui myös muihin työllistämistä edistäviin palveluihin tai polku työelämään kulki esim. työkokeilun kautta.

Työllistämistä edistäviin palveluihin edettiin monipuolisesti, tällaisia olivat mm. vapaaehtoistyö, työkokeilu tai kuntoutttava työtoiminta. Kaksi henkilöä lähti suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Hankeaikana asiakkailla oli mahdollista suorittaa työturvakortti ja hygieniapassi. Valmennusprosessi etenee aina asiakkaan omia toiveita kuunnellen ja kunnioittaen. Toisinaan polku työelämään ja avoimille työmarkkinoille kulkee esim. kouluttautumisen tai työkokeilun kautta. 

Hankeaikana käytössä oli PROM-mittareita. Työhönvalmennusprosessin alussa ja lopussa asiakas täytti itsearviointikyselyn. Kyselylomake sisälsi seuraavat mittarit: työkykyjana, 3X10D-elämäntilannemittari, osallisuusindikaattori sekä mielen hyvinvointi (WEMWBS). Vastaukset saatiin 22 henkilöltä, joiden valmenuksen kestot vaihtelivat 4- 13 kk. Liitteenä olevasta diasetistä löydät hieman tarkemmat kuvaukset. Yhteenvetona voidaan todeta, että itsearvioituna kohdejoukon  oli tyytyväisempi elämäänsä kokonaisuutena, samoin itsearvioitu työkyky koheni. Työllistyneiden henkilöiden tuloksissa oli nähtävissä erityisesti positiivista muutosta kaikilla mittareilla eli huomiot samansuuntaisia kuin THL arviointitutkimuksessa.

Asiakaspalauteen perusteella IPS-työhönvalmennukseen oltiin tyytyväisiä. IPS- työhönvalmenukseen osallistuneilta asiakkailta kerättiin palautetta paperilla tai sähköisesti. Asiakaspalautetta saatiin 26 henkilöltä. NPS luku 69.  Avoimissa vastauksissa nousi esille saatu apu työpaikan löytymiseksi sekä tyytyväisyys työhönvalmentajan tapaan työskennellä. Joissain palautteissa nousi esille myös oman voinnin ja jaksamisen notkahdukset.

Palaute sidosryhmiltä on kannustavaa. Palautetta kerättiin myös sidosryhmiltä (Siilinjärven psykiatrian poliklinikka, Mielenvireyspalvelut eli perusterveydenhuolto sekä työllisyyspalvelut). Vastauksia saatiin melko vähän, 10 kappaletta, tasaisesti jokaisesta yksiköstä. Kyselyssä kysyttiin vaikutuksista: "IPS- työhönvalmennukseen osallistuminen on tukenut asiakkaan mielenterveyden kohenemista". Tästä väittämästä 80% oli täysin samaa miletä. Lisäksi sidosryhmiltä kysyttiin kuinka vaikuttavana he pitävät IPS työhönvalmennusta asiakkaan näkökulmasta. Asteikolla 1-5 keskiarvoksi saatiin 4,2.

IPS työhönvalmennus perustuu 25 laatukriteeriin, jotka ohjaavat toimintaa.  IPS- tiimin viikkopalavereissa käydään läpi laatukriteereiden mukaista työtä (asiakastyön toteuttaminen, työnantajayhteistyö). Hankeaikana THL toteutti laatuarvioinnin, jonka tulos oli "vahva kohtalainen taso". Pisteitä laatuarvioinnista saatiin 98/125. Laatuarvioinnissa vertaisarvioijina oli mukana Kainuun hyvinvointialueen IPS- hanke. Laatuarvioinnista saatu raportti toimii alueellisen IPS - toimintamallin juurtumisen tukena jatkossakin. Seuraava laatuarviointi toteutuu näillä näkymin THL toteuttamana vuoden 2026 aikana.

palaute ja PROM- mittarit (4.68 MB)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

IPS- toimintamallin käynnistyminen toteutui asteittain alkuvuodesta 2023. Projektipäällikkö aloitti alkuvuodesta, projektiasiantuntija/tiiminvetäjä sekä  työhönvalmentaja keväällä 2023. Toinen työhönvalmentaja aloitti kesällä 2023. Projektipäälliköllä on 10 % työpanos. Projektiasiantuntija/ tiiminvetäjä tekee 20 % työajalla työhönvalmennusta. Työhönvalmentajat tekevät 100% työhönvalmennusta.

IPS-tiimi on käynyt THL:n menetelmäkoulutukset.  Lisäksi kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon tai sen osien suorittaminen oli rahoittajan vaatimus.

IPS-toimintamallia ohjaa 8 periaatetta:

• Palvelun tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.

• Palvelu on avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön.

• Palvelu on integroitu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.

• Palvelu on vapaaehtoista ja työnhaku käynnistyy asiakkaan omien toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.

• Palvelussa varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan saaminen (sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaat).

• Palvelun lähtökohtana on nopea työnetsintä, jota ei edellä esimerkiksi asiakkaan työllistymisedellytysten arviointi, työharjoittelu- tai työkokeilujaksot, työtoiminta tai niin sanotut siirtymätyöt.

• Tiivis työnantajayhteistyö: työhönvalmentaja työskentelee työnantaja-asiakkaiden kanssa löytääkseen heidän tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä sekä kartoittaakseen ja neuvotellakseen olemassa olevista ja uusista työtehtävistä. Työhönvalmentaja myös tukee työnantajia ja työyhteisöjä työsuhteen alkaessa sekä työhön kiinnittymisessä.

• Palvelu on yksilöllistä ja kestoltaan rajaamatonta (ns. jatkettu tuki), joka ei pääty työllistymisvaiheessa, vaan jatkuu niin kauan kuin työllistynyt asiakas sitä tarvitsee.

Toimintamallin ydinsisältö

Laatuperusteista työhönvalmennusta

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • IPS- toimintamalli juurtuu Pohjois- Savon hyvinvointialueelle osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Hankkeen loppuessa IPS toimintamalli jatkuu Siilinjärven ja Kuopion psykiatrian poliklinikoilla omana toimintana. Asiakasohjaus tapahtuu psykoosipainotteisista tiimeistä ja kohderyhmä tarkentuu psykoosisairaisiin potilaisiin.  IPS - tiimiin kuuluu kaksi työhönvalmentajaa 50% työajalle sekä tiiminvetäjänä toimii apulaisosastonhoitaja. IPS- tiimi toimii osana kuntoutustiimiä. 
  • Asiakasohjaus on toimivaa ja asiakkaita ohjautuu palveluun. Asiakkaat työllistyvät kohtalaisen hyvin.
  • Työhönvalmentajat työskentelevät tiiviisti osana psykiatrian hoitotiimejä ja osallistuvat palavereihin. Tuloksista kerrotaan säännöllisesti.
  • Hankeaikana toiminta laajentui Siilijärvellä perusterveydenhuoltoon Mielenvireyspalveluihin, helmikuussa 2023. 
  • Verkostotyötä tehty aktiivisesti mm. työllisyyspalveluiden kanssa.
  • Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen ryhmä- ja yksilöajoilla.
  • Laatuarvioinnissa palvelua toteutetaan vahvalla kohtalaisella tasolla. Pisteet 98/125.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

IPS-toimintamallia on hyödynnetty myös muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisten sosiaalipalvelujen asiakkaat ja henkilöt, joilla on kroonisia kipuja. Tällöin IPS-työhönvalmennus integroituu vastaavasti osaksi heidän pääasiallista palvelutahoaan. 

IPS-työhönvalmennuksen laatukriteerien noudattaminen on keskeistä, jotta palvelua voidaan toteuttaa laadukkaasti ja tuloksellisesti.  Hankeaikana havaittiin, että osa asiakkaista hyötyi erityisesti IPS- työhönvalmennuksesta ja etenivät kohti työelämään. IPS- työhönvalmennuksesta hyötyy asiakas, jolla on: 

● Oma motivaatio ja halu työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Näkee työn merkityksen/tärkeyden osana omaa kuntoutumistaan.  

● On sitoutunut omaan hoitoon, kykenee arvioimaan omia haasteita/esteitä sekä osaamista, taitoja ja voimavaroja.  

● Sairauden oireet, päihdeongelma ovat hallinnassa ja elämäntilanne on siinä määrän tasapainossa, että voimavaroja jää suuntautua työhön.  

● Riittävä työkyky osa-aikaiseen työhön. 

● Hyvä olla jokin ammatillinen koulutus tai halu kouluttautua johonkin ammattiin. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Savon hyvinvointialue / aikuispsykiatrian avohoito
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)