| Innokylä

Toimintaympäristö

IPS-työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeen alkaessa (ja päättyessä) Pohjanmaan hyvinvointialueella ei toteuteta IPS-toimintamallin mukaista laatuperusteista työhönvalmennusta. Toimintamallin kehittäminen on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Hanketta hallinnoi Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö ja koordinoi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimialajohto seurasi IPS-kehittämishankkeen etenemistä ns. substanssiohjausryhmänä, jonka kokoonpano on sama kuin psykososiaalisen toimialajohtoryhmän kokoonpano lisättynä IPS-kehittämishankkeen hankekoordinaattorilla (aluksi hankepäällikkö).
RRP Prima Botnian hankejohtaja esitteli IPS-kehittämishankkeen etenemistä hyvinvointialueen hankeohjausryhmälle
Psykososiaalisen toimialan johtaja esitteli IPS-kehittämishankkeen etenemistä hyvinvointialueen johdolle.
IPS-juurruttamistyöryhmä ja kehittämistyöryhmä kokoontui 3-4 krt/ vuosi.

Tavoiteltu muutos

IPS-työhönvalmennus jäisi pysyväksi osaksi Psykososiaalisia palveluita Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Palvelun avulla yhä useampi mielenterveyden häiriöihin sairastunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Hankkeen kohderyhmänä olivat työikäiset henkilöt , joilla on diagnosoitu vakava psykiatrinen sairaus:

vakava-asteinen masennus
kaksisuuntainen mielialahäiriö
skitsofrenia.

Keskeistä oli, että

henkilöllä oli hoitokontakti perusterveydenhuollon Psykososiaalisen keskuksen avokuntoutus- tai erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikan psykiatrian kuntoutusryhmässä
halu työllistyä.

Asiakkaat ohjautuvat työhönvalmennuspalveluun IPS-toimintamallin mukaisesti lähetteellä. Asiakkaat olivat hyvin motivoituneita ja sitoutuneita työhönvalmennukseen. Hankkeen aikainen työhönvalmennus kohdentui erilaisissa tilanteissa oleville mielenterveyskuntoutujille:

työssä olevat
työttömänä olevat
määräaikaisella eläkkeellä olevat (kuntoutustuki)
työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
sairauslomalla olevat (huomioitava tällöin, että nopea työhön sijoittuminen ei sairauslomalla ole mahdollista).

Hankkeen aikana asiakaskokemustietoa kerättiin palvelussa olevilta asiakkailta. Hankkeen aikana asiakkaille järjestettiin seuraavat ryhmätapaamiset:

Talvi 2024: TE-palveluiden ja kunnan työllistämispalveluiden tarjoamat palvelut osatyökykyisille-infotilaisuus
Kevät 2024: Aistipolkukävely ja keskustelua nokipannukahvien äärellä-tilaisuus
Kesä 2024: Talousneuvontaa Teamsissa yhteistyössä Ulosottolaitoksen ennakoivan talousneuvonnan ja Talous- ja velkaneuvonnan kanssa
Syksy 2024: IPS-infopäivä Mielle Ry:n kanssa.

Kokemusasiantuntija osallistui IPS-kehittämisryhmän kokouksiin sekä syksyn ryhmätapaamiseen.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintaa käynnistettäessä kokemuksia haettiin:

Aiemmin käynnistyneistä IPS-työhönvalmennuksen alueellisista hankkeista (materiaalia mm. Innokylässä).
Tutkimustuloksista ym. artikkeleista (materiaalia paljon sähköisessä muodossa).
Etelä-Pohjanmaan IPS-työhönvalmennuksen toiminnasta (tutustumiskäynti kesällä 2023, sen jälkeen yhteydenpitoa).
THL:n järjestämistä valtakunnallisista seminaareista.

Myöhemmin:

Viikoittaiset keskustelut muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa.
Viikoittaiset keskustelut THL:n koordinaation (hanketelakat aluksi viikoittain, myöhemmin harvemmin) kanssa.
Tiiminvetäjien ja työhönvalmentajien viikoittaiset tapaamiset.

Idean testaus asiakkaalla

Hankkeessa toteutettiin kaksi Webropol-asiakaspalautekyselyä. Kyselyillä kerättiin tietoa asiakkaiden kokemuksista IPS-työhönvalmennuksesta:

Vastajat kokivat saamansa IPS-työhönvalmennuspalvelun hyödylliseksi (täysin samaa mieltä 73 %, samaa mieltä 18 %, eos 9 %).
Vastaajat kokivat tulleensa kuulluiksi toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa (erittäin hyvin 73 %, hyvin 27 %).
Vastaajat kokivat IPS-työhönvalmennuspalvelun auttaneen vastaajalle tärkeissä työhön tai opintoihin liittyvissä tavoitteissa (erittäin hyvin 91 %, hyvin 9 %).
Vastaajat kokivat saaneensa apua, kun sitä tarvitsivat (täysin samaa mieltä 64 %, samaa mieltä 27 %, eos 9 %).
Vastaajat kokivat saaneensa apua: Uuden työpaikan etsimisessä (91 %), voimavarojen vahvistamisessa (64 %), työelämätaitojen tukemisessa (55 %), etuuksien selvittelyssä ja hallinnassa (55 %) ja sosiaalisten taitojen kohentumisessa (46 %).

Palveluun osallistuneille asiakkaille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua asiakasosallisuutta edistävään ryhmätoimintaan, jonka yksi tavoite olisi ollut kuulla asiakkaiden kokemuksia sekä saada heiltä ideoita toiminnan kehittämiseen. Asiakkaamme eivät kuitenkaan kokeneet tarjottuja ryhmätapaamisia luonteviksi toimintamuodoiksi eivätkä he osallistuneet niihin.

Ratkaisun testaaminen

HANKKEEN AIKATAULU

IPS-Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen toimintakausi oli 1.1.2023-31.12.2024.

TOIMINTA-ALUE
Hankkeen aikana palvelua tarjottiin Pohjanmaan hyvinvointialueen keskisellä alueella.

RESURSSIT

Projektipäällikkö ja yksi hanketyöntekijä (toimii myös tiiminvetäjänä) 1.1.2023 alkaen.

Kaksi työhönvalmentajaa 1.6.2023 alkaen.

Hankekoordinaattori (toimii myös tiiminvetäjänä ja osan aikaa toisen tiimin tiiminvetäjänä) ja kaksi työhönvalmentajaa 1.1.2024 alkaen projektipäällikön siirtyessä toisiin tehtäviin. Tiimin koko oli laatukriteerien mukainen.

TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN

Toimintaa käynnistettiin vuoden 2023 alussa hankkeen esittelyillä ja solmimalla yhteistyösopimuksia tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 työhönvalmentajien aloitettua käynnistettiin laajemmin IPS-työhönvalmennusmallin esittelyt muun muassa psykiatrian johdolle, pilottiin aluksi valitun yksikön työntekijöille, yhteistyötahoille kuten sosiaalitoimelle, TE-toimelle, kunnan työllistämispalveluille, Kelalle, yrityksille ja yhdistyksille jne.

Substanssiohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran keväällä 2023. Substanssiohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden 2023 aikana ja viisi kertaa vuoden 2024 aikana.

Työhönvalmentajat ja tiiminvetäjät sekä TE-toimiston työkykykoordinaattori osallistuivat THL:n järjestämään IPS-menetelmäkoulutukseen v 2023, ja syksyllä 2023 työhönvalmentajat aloittivat Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden (työvalmentaja) eat-koulutuksen. Lisäksi yksi työhönvalmentajista suoritti TTL:n Taite-ohjaajakoulutuksen. Tiiminvetäjänä toimineella työntekijällä oli työvalmentajan koulutus (KTO eat) ennestään.

Työhönvalmennuksen tiimin jäsenet osallistuivat aktiivisesti erilaisiin THL:n järjestämiin tilaisuuksiin sekä työhönvalmentajien ja tiiminvetäjien tapaamisiin koko hankkeen ajan. THL:n koordinaation tuki oli tiiviimpää vuoden 2023 aikana.

ASIAKASTYÖ JA ASIAKKAIDEN OHJAUTUMINEN HANKKEESEEN

Laatukriteereiden mukaisesti yhdellä työhönvalmentajalla voi olla valmennusprosessissa samanaikaisesti enintään 20 asiakasta ja tiiminvetäjällä 10. Hankesuunnitelmassa oli määritelty hankkeen aikaiseksi tavoitteeksi max 15 asiakasta/ työhönvalmentaja. Asiakastyö käynnistyi kesälomien jälkeen varsinaisesti elokuussa 2023 ja koko hankkeen aikana yhteistyösopimuksen ehti solmia 46 asiakasta. Päättyneitä asiakkuuksia oli kahdeksan (8). Lähetteitä palveluun tuli yhteensä 63, noin puolet perusterveydenhuollosta ja puolet erikoissairaanhoidosta.

Asiakkaat ohjautuivat aluksi perusterveydenhuollon Psykososiaalinen kuntoutus ja palveluohjaus -yksiköstä (nyk. Psykososiaalinen keskus, avokuntoutus, keskinen alue). Myöhemmin (syksyllä 2023) asiakkaita alettiin ohjaamaan myös erikoissairaanhoidon puolelta, koska avokuntoutuksesta ei ohjautunut tarpeeksi asiakkaita.

Avokuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon yksiköiden työntekijöille käytiin kertomassa IPS-työhönvalmennuksesta, jonka perusteella he osasivat kertoa asiakkailleen palvelusta. Palvelusta sovittiin kerrottavan kaikille yksiköiden potilaille. Laatukriteerien mukaisesti työhönvalmennuspalveluun pääsemiseksi asiakkaalla (potilaalla) tulee olla halu työllistymiseen sekä säännöllinen hoitosuhde hoitavaan yksikköön. Asiakkaille (potilaille) käytiin kertomassa IPS-työhönvalmennuksesta (nk. alkuinfot), joiden jälkeen voitiin sopia tapaaminen ja allekirjoittaa yhteistyösopimus.

Palveluun oli hetkellisesti jonoa. Muutama asiakas (potilas) jäi vaille haluamaansa palvelua hankkeen päättyessä. Palvelusta ohjautui palkkatyön lisäksi asiakkaita työkokeiluun, vapaaehtoistyöhön sekä opintojen pariin. Hankesuunnitelman mukaisesti työskenneltiin vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden asiakkaiden (potilaiden) kanssa.

YHTEISTYÖ HOITOTAHON KANSSA

Työhönvalmentajat ja tiiminvetäjä osallistuivat avokuntoutuksen hoitotiimiin 7.9.2023 alkaen. Hoitotiimi kokoontui viikoittain joko livenä tai Teamsissa. Erikoissairaanhoidon hoitotiimistä saatiin "oma aika IPS-asiakkaiden asioiden käsittelyä varten" tiimin lopuksi 01.03.2024 alkaen. Muutoin työhönvalmentajat eivät olleet osa avokuntoutuksen tai erikoissairaanhoidon pilottiyksikön työryhmiä eikä muuta yhteistyötä ollut kuin yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Työhönvalmentajille ei tarjottu mahdollisuutta työskennellä avokuntoutuksen tai erikoissairaanhoidon tiloissa koko hankeaikana.

Työhönvalmentajat saivat kirjaamis- ja lukuoikeudet potilastietojärjestelmä Pegasokseen vasta lokakuussa 2023 ja Eskoon toukokuussa 2024.

Yhteistyö hoitajien kanssa sujui hyvin ja heidän kanssaan jaettiin yhteinen, positiivinen näkemys IPS-työhönvalmennuksen hyödyistä asiakkaiden kuntoutumisen edistämisessä. Eräs hoitaja kertoi asiasta näin: "Näen, kuinka IPSiin päässeet potilaani ovat saaneet toivoa ja valoa elämäänsä..."

YHTEISTYÖ TE-TOIMISTON, KUNNAN TYÖLLISTÄMISPALVELUN JA MIELLE RY:N KANSSA

TE-toimiston kanssa tehtiin yhteistyötä hankkeen alusta alkaen. Hankkeelle nimettiin ns. yhdyshenkilö, jonka kanssa tavattiin säännöllisesti pl. ajanjakso keväällä 2024, jolloin em. työntekijä siirtyi toisiin tehtäviin ja uutta nimettyä työntekijää ei heti saatu. Näissä tapaamisissa saatiin tärkeää tietoa erilaisista etuuksista ja lakimuutoksista, joilla saattoi olla vaikutusta työhönvalmentajien työhön ja joista heidän tuli olla tietoisia. Lisäksi yhteistyötä tehtiin TE-toimiston Monialaisten palveluiden linjan asiantuntijoiden kanssa.

Vaasan kaupungin työllistämispalvelut olivat hankkeen tärkeä ja aktiivinen yhteistyökumppani. Yhteistyö oli monin tavoin onnistunutta; työllistämispalvelut auttoivat mm. palkkatuki- ja työkokeilusopimusten kanssa sekä asiakkaiden jatkopolutusten kanssa hankkeen päättyessä. Lisäksi työllistämispalvelut mahdollistivat työhönvalmentajien asiakastyön toteuttamisen omissa tiloissaan, koska hoitotahon tiloihin ei työhönvalmentajilla ollut pääsyä. IPS-työhönvalmennustiimin jäsenet olivat osa Vaasan työllisyyden ekosysteemiä yhdessä työllistämispalveluiden kanssa.

Aktiivista ja hyvää yhteistyötä tehtiin myös Mielle Ry:n eri yksiköiden kanssa, joka niin ikään tarjosi maksuttoman asiakasvastaanottotilan työhönvalmentajille. Mielle Ry:n tiloissa järjestettiin yksilötapaamisia sekä ryhmätapaaminen syyskuussa 2024, johon osallistui yli 30 henkilöä. Mielle Ry:n henkilöstöltä saatu palaute on ollut positiivista paitsi yhteistyön sujuvuuden osalta myös yhteisten asiakkaiden tilanteissa tapahtuneiden positiivisten muutosten osalta.

MITEN IPS-TOIMINTAMALLI ON JUURTUNUT OMALLE ALUEELLE?

IPS-toimintamalli ei tule juurtumaan eikä jatkumaan Pohjanmaan hyvinvointialueella hankekauden päättymisen jälkeen. Työhönvalmennukselle aluksi luvattu 2 htv poistettiin syyskuussa 2024 ja viimeiseksi luvattu 1 vakanssi siirrettiin YT-listalle lokakuussa 2024. Hyvinvointialueen haastavan taloudellisen tilanteen takia IPS-toimintaa ei aloiteta alueella.

Asiakastyö päättyy marras- joulukuussa 2024.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

• Mielenterveyskuntoutujien nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja töissä pysyminen.

• Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen.

• Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen.

• IPS-toimintamallin juurruttaminen osaksi psykoosiin sairastuneiden kuntoutusta.

IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PERIAATTEET

IPS-työhönvalmennus on laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen mukaista ja toipumisorientaatioon perustuvaa valmennusta. Valmennusprosessin aikana etsitään asiakkaan osaamisen, voimavarojen ja mielenkiinnon mukaista työtä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentajan palvelut ja tuki ulottuvat myös työelämään. Työnantajien rekrytointitarpeisiin pyritään vastaamaan osaavan ja motivoituneen työvoiman tarjoamisella. Asiakkaiden työllistymistä tuetaan palveluprosessissa monialaisella yhteistyöllä IPS-työhönvalmentajien, psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluiden sekä työllisyyden palveluiden yhteensovittamisella asiakkaan tarpeen mukaisesti. Asiakkaan verkostoon voi kuulua myös muita toimijoita ja heidän kanssaan tehdään tarvittavaa yhteistyötä asiakkaan suostumuksella.

IPS-työhönvalmennuspalvelun 8 periaatetta:
1. Tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille
2. Avoin palvelu kaikille asiakkaille, joilla on tavoitteena palkkatyöhön työllistyminen
3. Integrointi psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen (säännöllinen hoitosuhde)
4. Palvelun vapaaehtoisuus, työnhaun käynnistyminen asiakkaan toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan
5. Taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus ja neuvonnan saaminen
6. Nopea työnetsintä
7. Tiivis työnantajayhteistyö
8. Yksilöllinen ja kestoltaan rajaamaton palvelu.

IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PROSESSIVAIHEET:

Palveluun hakeutuminen, sopiminen työhakijan kanssa
• Sovitaan, mitä työllistymisen tukemiseen liittyvää tietoa saadaan vaihtaa eri toimijoiden kanssa
• Varmistetaan työnhakijan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus
• Laaditaan työnhakijan kanssa toimintasuunnitelma, jota päivitetään koko prosessin ajan
Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
• Kartoitetaan työnhakijan toiveet, tavoitteet ja osaaminen sekä tehdään ammatillinen profilointi
Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
•Työnhakija ja työhönvalmentaja kartoittavat avoimia työpaikkoja, joissa työnantajan ja työnhakijan tarpeet kohtaavat
•Työhönvalmentaja kartoittaa työpaikkoja ja kohtaa työnantajia myös yleisellä tasolla keräten valikoimaa mahdollisista työantajista ja heidän rekrytointitarpeistaan
Työskentely työnantajan kanssa, tuesta sopiminen
•Muodostetaan kuva työnantajan rekrytointitarpeesta, räätälöidään työtehtäviä, tuetaan työllistämiseen liittyvien tukien löytämisessä ja hakemisessa
•Tuetaan työnantajaa ja työyhteisöä työsuhteen alkaessa ja työsuhteeseen kiinnittymisessä
Työsuhteen ylläpitämisen tuki
•Autetaan työyhteisöä rakentamaan työnhakijalle jatkotukea hyödyntäen työpaikan omia resursseja
•Tuetaan työnhakijaa työsuhteen ulkopuolella yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Juurruttamissuunnitelma tehty. Tärkeää on taloudellisten resurssien lisäksi uskallus tehdä asioita uudella tavalla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa myös muille asiakasryhmille. Mallia voidaan soveltaa muiden vahvan tuen työhönvalmennuksesta hyötyvien henkilöiden palveluissa kuten esimerkiksi TYP-toiminnassa. Vaikuttavan ja tuloksellisen palvelun takaamiseksi on pyrittävä noudattamaan laatukriteeristöä tarkalla tasolla ja kehitettävä toimintamallia kohti niitä.

Hankkeen aikana toimintamallia kokeiltiin sovitusti ja rajatusti pienellä asiakasyhmällä. Asiakaskohderyhmä kannattaa rajata tarkasti hankesuunnitelmassa niin, että jokaisella hankkeella on samanlaiset asiakaskohderyhmät (=> vertailtavuus arviointitutkimuksissa myöhemmin). Hankkeen suunnitteluvaiheessa olisi selvitettävä ja sovittava, miten asiakastyöhön liittyvä dokumentointi (kirjaaminen olemassa oleviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin) tehdään ja mihin asiakastyössä syntyvä materiaali (asiakastyön lomakkeisto) tallennetaan ja arkistoidaan hankkeen päätyttyä. Lisäksi olisi selvitettävä ja sovittava, missä työhönvalmentajat työskentelevät (asianmukaiset asiakasvastaanottotilat). Hankesuunnitelman tekemiseen olisi hyvä osallistaa myös keskijohtoa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Laatuarviointi

IPS-työhönvalmennusta ohjaa 25-kohtainen laatukriteeristö. Toiminnan laatua arvioidaan laatukriteeristön pohjalta. Pohjanmaan IPS-kehittämishankkeen laatuarviointi toteutettiin 30.-31.5.2024. Laatuarviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteeristöä. Palvelu toteutuu IPS-mallin mukaisesti hyvällä tasolla, (101/125).

Asiakkaiden eteneminen

Palveluun osallistuneiden työllistymistuloksia seurattiin koko hankekauden ajan. Palveluun osallistuneiden etenemisasteesen luetaan työelämän ohjautuneiden lisäksi koulutukseen sekä muihin ennen varsinaista työllistymistä edeltäviin palveluihin ohjautuneiden määrät. Tiimipalavereissa sekä tiiminvetäjän seurantataulukon avulla seurattiin asiakasprosessien etenemistä.

46 yhteistyösopimusta, 63 lähetettä
Etenemisaste oli yli 60 %. Asiakkaita eteni palkkatyöhön, työkokeiluihin ja erilaisiin ja eripituisiin opintoihin ja koulutuksiin. Korttikoulutuksia suoritti kolme asiakasta. Vapaaehtoistyön aloitti kolme asiakasta.

Asiakaskyselyt

Muutosta seurattiin Webropol-asiakaskyselyiden sekä 3X10D-elämäntilannemittarin vastausten perusteella. Kyselyt toistettiin kaksi kertaa asiakkuuden aikana. Asiakaskyselyiden vastausten perusteella asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä IPS-työhönvalmennukseen.

”Kiitos tähänastisesta tuesta ja toivottavasti hanke jatkuu ja mahdollisimman moni löytää työn.”

"Valmennuksen ansiosta sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut positiivisesti."

"Rahallisesti olisin halunnut vielä illaksi muutaman tunnin... Mieliala noussut täysin, tykkään tehdä töitä, kiitos kaikesta."

3X10D-elämäntilannekyselyn vastausten perusteella muutosta positiiviseen suuntaan oli tapahtunut mm. osioiden terveydentila, itsetunto, kyky voittaa vaikeuksia ja päivittäinen pärjääminen kohdalla.

Henkilöstökyselyt

Henkilöstökyselyiden mukaan hoitohenkilöstö oli erittäin tyytyväinen IPS-työhönvalmennukseen; 70 % vastaajista koki IPS:n olevan erittäin hyödyllisen psykoosiin sairastuneiden potilaiden kuntoutuksessa ja 70 % vastaajista koki IPS:n hyödyttävän omaan työtään.

"Asiakkaan mieliala koheni, kun saa mahdollisuuden päästä työhön, joka hänelle on tärkein tavoite kuntoutumisessa (osa-aikatyö edes). Antaa motivaatiota ja konkreettisen syyn hoitaa itseään mahdollisimman hyvin ja motivoi jaksamaan vaikeidenkin oireiden kanssa elää ja pyrkiä kuntoutumaan."

"Saa mahdollisuuden konkreettisen tavoitteen takia (työ) keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja resursseihinsa, joten oireet ja sairauden aiheuttamat toiminta- ja käyttäytymisvajeet menettävät merkitystään elämänlaadun kannalta, ovat siis vähemmän tärkeitä . Toinen ihminen (IPS valmentaja) näkee ja löytää myös vahvuuksia, joita asiakas itse einäe , itseluottamus kasvaa ja se jos mikä auttaa kuntoutujaa selviämään ja voimaan paremmin."

"Se, että "kelpaa johonkin" saa kuulua joukkoon (työlliset, työyhteisö,koulu jne.) lisää mielenterveyttä. Kaikilla potilaillamme/ asiakkaillamme on mielenterveyttäkin (sairauden lisäksi) ja vahvuuksia, mutta se, että näille nyt löytyy aitoa käyttöä ja haasteita auttaa uskomaan omaan pärjäämiseen ja siihen, että on osa yhteiskuntaa . Voi esim. estyä eläköityminen ja syrjäytyminen, eristäytyminen vähenee , ylläpitää toivoa kuntoutumisesta vaikeasta sairaudesta huolimatta. "

Toiminnan juurtuminen alueelle

Muutosta seurattiin myös toimintamallin hyvinvointialueelle juurtumisen osalta. Tavoitteena oli, että hankkeen päätyttyä hankkeen aikainen toiminta muodostuisi osaksi hyvinvointialueen mielenterveyden palveluita. Hyvistä työllistymistuloksista, asiakkaiden psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymisestä sekä asiakkaiden-, henkilöstön ja yhteistyötahojen positiivisista kokemuksista ja palautteista huolimatta IPS-työhönvalmennus ei tule jatkumaan Pohjanmaan hyvinvointialueella hankekauden jälkeen. Hyvinvointialueen haastavan taloudellisen tilanteen takia uutta toimintaa ei ole mahdollista aloittaa.

IPS Sijoita ja Valmenna! - työhönvalmennuksen toimintamalli, Pohjanmaan HVA (RRP, P3)