IPS Sijoita ja Valmenna! - työhönvalmennuksen toimintamalli, Pohjanmaan HVA (RRP, P3)
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistämisen malli mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen, työhönpaluun ja työssä pysymisen tueksi.
Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistämisen malli mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen, työhönpaluun ja työssä pysymisen tueksi.
• Mielenterveyskuntoutujien nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja töissä pysyminen.
• Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen.
• Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen.
• IPS-toimintamallin juurruttaminen osaksi psykoosiin sairastuneiden kuntoutusta.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PERIAATTEET
IPS-työhönvalmennus on laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen mukaista ja toipumisorientaatioon perustuvaa valmennusta. Valmennusprosessin aikana etsitään asiakkaan osaamisen, voimavarojen ja mielenkiinnon mukaista työtä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentajan palvelut ja tuki ulottuvat myös työelämään. Työnantajien rekrytointitarpeisiin pyritään vastaamaan osaavan ja motivoituneen työvoiman tarjoamisella. Asiakkaiden työllistymistä tuetaan palveluprosessissa monialaisella yhteistyöllä IPS-työhönvalmentajien, psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluiden sekä työllisyyden palveluiden yhteensovittamisella asiakkaan tarpeen mukaisesti. Asiakkaan verkostoon voi kuulua myös muita toimijoita ja heidän kanssaan tehdään tarvittavaa yhteistyötä asiakkaan suostumuksella.
- IPS-työhönvalmennuspalvelun 8 periaatetta:
1. Tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille
2. Avoin palvelu kaikille asiakkaille, joilla on tavoitteena palkkatyöhön työllistyminen
3. Integrointi psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen (säännöllinen hoitosuhde)
4. Palvelun vapaaehtoisuus, työnhaun käynnistyminen asiakkaan toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan
5. Taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus ja neuvonnan saaminen
6. Nopea työnetsintä
7. Tiivis työnantajayhteistyö
8. Yksilöllinen ja kestoltaan rajaamaton palvelu.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PROSESSIVAIHEET:
- Palveluun hakeutuminen, sopiminen työhakijan kanssa
• Sovitaan, mitä työllistymisen tukemiseen liittyvää tietoa saadaan vaihtaa eri toimijoiden kanssa
• Varmistetaan työnhakijan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus
• Laaditaan työnhakijan kanssa toimintasuunnitelma, jota päivitetään koko prosessin ajan - Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
• Kartoitetaan työnhakijan toiveet, tavoitteet ja osaaminen sekä tehdään ammatillinen profilointi - Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
•Työnhakija ja työhönvalmentaja kartoittavat avoimia työpaikkoja, joissa työnantajan ja työnhakijan tarpeet kohtaavat
•Työhönvalmentaja kartoittaa työpaikkoja ja kohtaa työnantajia myös yleisellä tasolla keräten valikoimaa mahdollisista työantajista ja heidän rekrytointitarpeistaan - Työskentely työnantajan kanssa, tuesta sopiminen
•Muodostetaan kuva työnantajan rekrytointitarpeesta, räätälöidään työtehtäviä, tuetaan työllistämiseen liittyvien tukien löytämisessä ja hakemisessa
•Tuetaan työnantajaa ja työyhteisöä työsuhteen alkaessa ja työsuhteeseen kiinnittymisessä - Työsuhteen ylläpitämisen tuki
•Autetaan työyhteisöä rakentamaan työnhakijalle jatkotukea hyödyntäen työpaikan omia resursseja
•Tuetaan työnhakijaa työsuhteen ulkopuolella yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa.
IPS-työhönvalmennuksen avulla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeen alkaessa (ja päättyessä) Pohjanmaan hyvinvointialueella ei toteuteta IPS-toimintamallin mukaista laatuperusteista työhönvalmennusta. Toimintamallin kehittäminen on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen kestävän kasvun ohjelmaa.
Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Hanketta hallinnoi Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö ja koordinoi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Hankkeen kohderyhmänä olivat työikäiset henkilöt , joilla on diagnosoitu vakava psykiatrinen sairaus:
- vakava-asteinen masennus
- kaksisuuntainen mielialahäiriö
- skitsofrenia.
Keskeistä oli, että
- henkilöllä oli hoitokontakti perusterveydenhuollon Psykososiaalisen keskuksen avokuntoutus- tai erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikan psykiatrian kuntoutusryhmässä
- halu työllistyä.
Asiakkaat ohjautuvat työhönvalmennuspalveluun IPS-toimintamallin mukaisesti lähetteellä. Asiakkaat olivat hyvin motivoituneita ja sitoutuneita työhönvalmennukseen. Hankkeen aikainen työhönvalmennus kohdentui erilaisissa tilanteissa oleville mielenterveyskuntoutujille:
- työssä olevat
- työttömänä olevat
- määräaikaisella eläkkeellä olevat (kuntoutustuki)
- työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
- sairauslomalla olevat (huomioitava tällöin, että nopea työhön sijoittuminen ei sairauslomalla ole mahdollista).
Hankkeen aikana asiakaskokemustietoa kerättiin palvelussa olevilta asiakkailta. Hankkeen aikana asiakkaille järjestettiin seuraavat ryhmätapaamiset:
- Talvi 2024: TE-palveluiden ja kunnan työllistämispalveluiden tarjoamat palvelut osatyökykyisille-infotilaisuus
- Kevät 2024: Aistipolkukävely ja keskustelua nokipannukahvien äärellä-tilaisuus
- Kesä 2024: Talousneuvontaa Teamsissa yhteistyössä Ulosottolaitoksen ennakoivan talousneuvonnan ja Talous- ja velkaneuvonnan kanssa
- Syksy 2024: IPS-infopäivä Mielle Ry:n kanssa.
Kokemusasiantuntija osallistui IPS-kehittämisryhmän kokouksiin sekä syksyn ryhmätapaamiseen.
Juurruttamissuunnitelma tehty. Tärkeää on taloudellisten resurssien lisäksi uskallus tehdä asioita uudella tavalla.
Laatuarviointi
IPS-työhönvalmennusta ohjaa 25-kohtainen laatukriteeristö. Toiminnan laatua arvioidaan laatukriteeristön pohjalta. Pohjanmaan IPS-kehittämishankkeen laatuarviointi toteutettiin 30.-31.5.2024. Laatuarviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteeristöä. Palvelu toteutuu IPS-mallin mukaisesti hyvällä tasolla, (101/125).
Asiakkaiden eteneminen
Palveluun osallistuneiden työllistymistuloksia seurattiin koko hankekauden ajan. Palveluun osallistuneiden etenemisasteesen luetaan työelämän ohjautuneiden lisäksi koulutukseen sekä muihin ennen varsinaista työllistymistä edeltäviin palveluihin ohjautuneiden määrät. Tiimipalavereissa sekä tiiminvetäjän seurantataulukon avulla seurattiin asiakasprosessien etenemistä.
- 46 yhteistyösopimusta, 63 lähetettä
-
Etenemisaste oli yli 60 %. Asiakkaita eteni palkkatyöhön, työkokeiluihin ja erilaisiin ja eripituisiin opintoihin ja koulutuksiin. Korttikoulutuksia suoritti kolme asiakasta. Vapaaehtoistyön aloitti kolme asiakasta.
Asiakaskyselyt
Muutosta seurattiin Webropol-asiakaskyselyiden sekä 3X10D-elämäntilannemittarin vastausten perusteella. Kyselyt toistettiin kaksi kertaa asiakkuuden aikana. Asiakaskyselyiden vastausten perusteella asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä IPS-työhönvalmennukseen.
”Kiitos tähänastisesta tuesta ja toivottavasti hanke jatkuu ja mahdollisimman moni löytää työn.”
"Valmennuksen ansiosta sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut positiivisesti."
"Rahallisesti olisin halunnut vielä illaksi muutaman tunnin... Mieliala noussut täysin, tykkään tehdä töitä, kiitos kaikesta."
3X10D-elämäntilannekyselyn vastausten perusteella muutosta positiiviseen suuntaan oli tapahtunut mm. osioiden terveydentila, itsetunto, kyky voittaa vaikeuksia ja päivittäinen pärjääminen kohdalla.
Henkilöstökyselyt
Henkilöstökyselyiden mukaan hoitohenkilöstö oli erittäin tyytyväinen IPS-työhönvalmennukseen; 70 % vastaajista koki IPS:n olevan erittäin hyödyllisen psykoosiin sairastuneiden potilaiden kuntoutuksessa ja 70 % vastaajista koki IPS:n hyödyttävän omaan työtään.
"Asiakkaan mieliala koheni, kun saa mahdollisuuden päästä työhön, joka hänelle on tärkein tavoite kuntoutumisessa (osa-aikatyö edes). Antaa motivaatiota ja konkreettisen syyn hoitaa itseään mahdollisimman hyvin ja motivoi jaksamaan vaikeidenkin oireiden kanssa elää ja pyrkiä kuntoutumaan."
"Saa mahdollisuuden konkreettisen tavoitteen takia (työ) keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja resursseihinsa, joten oireet ja sairauden aiheuttamat toiminta- ja käyttäytymisvajeet menettävät merkitystään elämänlaadun kannalta, ovat siis vähemmän tärkeitä . Toinen ihminen (IPS valmentaja) näkee ja löytää myös vahvuuksia, joita asiakas itse einäe , itseluottamus kasvaa ja se jos mikä auttaa kuntoutujaa selviämään ja voimaan paremmin."
"Se, että "kelpaa johonkin" saa kuulua joukkoon (työlliset, työyhteisö,koulu jne.) lisää mielenterveyttä. Kaikilla potilaillamme/ asiakkaillamme on mielenterveyttäkin (sairauden lisäksi) ja vahvuuksia, mutta se, että näille nyt löytyy aitoa käyttöä ja haasteita auttaa uskomaan omaan pärjäämiseen ja siihen, että on osa yhteiskuntaa . Voi esim. estyä eläköityminen ja syrjäytyminen, eristäytyminen vähenee , ylläpitää toivoa kuntoutumisesta vaikeasta sairaudesta huolimatta. "
Toiminnan juurtuminen alueelle
Muutosta seurattiin myös toimintamallin hyvinvointialueelle juurtumisen osalta. Tavoitteena oli, että hankkeen päätyttyä hankkeen aikainen toiminta muodostuisi osaksi hyvinvointialueen mielenterveyden palveluita. Hyvistä työllistymistuloksista, asiakkaiden psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymisestä sekä asiakkaiden-, henkilöstön ja yhteistyötahojen positiivisista kokemuksista ja palautteista huolimatta IPS-työhönvalmennus ei tule jatkumaan Pohjanmaan hyvinvointialueella hankekauden jälkeen. Hyvinvointialueen haastavan taloudellisen tilanteen takia uutta toimintaa ei ole mahdollista aloittaa.
Kansikuva
