Irti nikotiinista toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Luoda yhtenäinen nikotiinittomuuden hoitomalli hyvinvointialueen eri palveluiden käyttöön. Tavoiteenna tukea kuntalaisten vieroitusta nikotiinista ja edistää hyvinvointioa ja terveyttä.
Oivalla ja ymmärrä
Kymenlaakson haasteet. Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Terveydenhoidon palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö ovat merkittäviä kansanterveysongelmia, jotka aiheuttavat laajalti terveysriskejä ja ennenaikaisia kuolemia. Nikotiiniriippuvuus ei ainoastaan vahingoita käyttäjän terveyttä, vaan myös lisää terveydenhuollon kustannuksia ja kuormitusta. Selkeytimme ja yhdenmukaistimme hyvinvointialueen toimintamallia. Yhtenäistetty malli pyrkii vastaamaan laajasti terveydenedistämisen tarpeisiin koko hyvinvointialueella.
Yhtenäisen toimintamallin ja kirjaamisen alustojen käytöllä koko hyvinvointialueella on useita merkittäviä etuja. Tässä joitakin keskeisimpiä hyötyjä:
1. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääntyminen
Yhtenäinen toimintamalli mahdollistaa tehokkaampien hoitoprosessien suunnittelun ja toteutuksen. Kun kaikki toimijat noudattavat samaa mallia, hoidon jatkuvuus ja koordinointi paranee, mikä nopeuttaa palveluiden saatavuutta ja vähentää päällekkäisiä tai tarpeettomia toimenpiteitä. Tämä ei ainoastaan paranna potilaiden hoitokokemuksia, vaan myös optimoi resurssien käyttöä ja vähentää kustannuksia.
2. Tiedon laadun ja saatavuuden parantuminen
Kun käytössä on yhtenäiset kirjaamisalustat, tiedon kerääminen, jakaminen ja analysointi tehostuvat. Tiedot ovat ajantasaisia ja luotettavia, mikä helpottaa päätöksentekoa ja parantaa hoidon laatua. Tämä edistää myös tutkimusta ja kehitystä, sillä kattavampi ja systemaattisempi tiedonkeruu mahdollistaa tarkemmat analyysit ja johtopäätökset.
3. Standardisointi ja virheiden vähentäminen
Yhtenäinen toimintamalli vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta, sillä se minimoi kirjaamisen ja kommunikaation epäjohdonmukaisuudet. Standardoidut prosessit ja kirjauskäytännöt myös nopeuttavat uusien työntekijöiden perehdytystä ja koulutusta, sillä selkeät ohjeistukset ja protokollat ovat helposti saatavilla ja ymmärrettäviä. Rakenteellisessa kirjaamisessa muuttumaton tieto tarvitaan syöttää vain kerran.
4. Palveluiden yhdenmukaisuuden varmistaminen
Yhtenäiset käytännöt takaavat, että kaikki alueen asukkaat saavat yhtä laadukasta hoitoa riippumatta siitä, missä osassa aluetta he asuvat tai minkä palveluntarjoajan luona he käyvät. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, joilla on suuria eroja palveluiden saatavuudessa ja laadussa.
5. Reagointikyvyn parantaminen muutoksiin
Yhtenäiset järjestelmät ja menettelytavat helpottavat nopeaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin, kuten pandemioihin, terveyskriiseihin tai uusiin terveydenhuollon suosituksiin. Kaikkien seuratessa samaa mallia, muutosten implementointi on nopeampaa ja johdonmukaisempaa koko hyvinvointialueella. Varautuminen mahdollisiin uusiin poikkeustiloihin jotka saattavat lamauttaa terveydenhoidon toimintaa sekä kantokykyä on tällöin parempi.
6. Rahoituksen ja raportoinnin tehostuminen
Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt helpottavat rahoituksen seurantaa ja raportointia. Kun tiedot ovat vertailukelpoisia ja standardoituja, on helpompi osoittaa rahoituksen käyttö ja sen tehokkuus. Tämä parantaa myös mahdollisuuksia saada lisärahoitusta ja tukia eri lähteistä.
Näiden hyötyjen myötä yhtenäinen toimintamalli ja kirjaamisen alustat edistävät koko hyvinvointialueen terveydenhuollon palveluiden tehokkuutta, laatua ja tasa-arvoisuutta.
Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö ovat merkittäviä kansanterveysongelmia, jotka aiheuttavat laajalti terveysriskejä ja ennenaikaisia kuolemia. Nikotiiniriippuvuus ei ainoastaan vahingoita käyttäjän terveyttä, vaan myös lisää terveydenhuollon kustannuksia ja kuormitusta. Tämän vuoksi olemme käynnistämässä "28 päivää ilman" -ohjelman mukaisen ryhmätoiminta pilotoinnin. Tavoitteena on tukea asukkaitamme lopettamaan nikotiinituotteiden käyttö. Tiedämme, että nikotiinittomuus vähentää monia terveysriskejä, parantaa elämänlaatua ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Kehittämällä ja toteuttamalla nikotiinittomuuteen tähtäävän toimintamallin hyvinvointialueella pyritään saavuttamaan useita muutoksia ja tuloksia, jotka kattavat niin paikallisen kuin laajemman yhteiskunnallisen tason.
Hyvinvointialueen näkökulmasta
Muutokset:
Palvelujärjestelmän integraatio: Kehitetään ja otetaan käyttöön yhtenäiset käytännöt nikotiiniriippuvuuden hoitoon, mitkä soveltuvat erilaisissa terveydenhuollon palveluissa (esimerkiksi neuvontapalvelut, lääkärikäynnit, kuntoutus sekä mielenterveyspalvelut) ja varmistaa saumattoman hoitopolun potilaille. Nykyaikaisena verkkovalmennuksena paikkaan sitomatonta toimintaa.
Resurssien tehokkaampi käyttö: Standardoidut menettelytavat ja hoitokäytännöt mahdollistavat resurssien, kuten henkilöstön ja taloudellisten panostusten, tehokkaamman ja kohdennetumman käytön. Koulutuks voidaan järjestää eri yksiköiden työntekijöille jotka haluavat tukea asiakkaiden nikoniittomuuteen pyrkimistä. Näin tavoitetaan mahdollisimman laaja asiakaskunta jolle tarjota ennaltaehkäisevää palvelua.
Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen: Henkilöstön osaaminen tulisi varmistaa säännöllisin koulututuksin. Auttaa terveydenhuollon ammattilaisille nikotiiniriippuvuuden tunnistamisessa ja vieroitushoidon opastamisessa, mikä parantaa heidän valmiuksiaan tukea potilaita tehokkaasti ja yhdenmuksisesti eri toimipisteissä.
Tavoiteltujen muutosten saavuttamisen mittaaminen ja seuranta ovat olennaisia osia kehittämisen ja tulosten arvioinnin kannalta. Nikotiinittomuuteen tähtäävän toimintamallin osalta on tärkeää määritellä selkeät arviointikysymykset, arviointikriteerit ja indikaattorit, jotka ohjaavat prosessin seurantaa ja arviointia. Tällä hetkellä aluellamme ei ole arviointimallia aiheelle tehtynä. Alla kuvitteelleinen prosessi muutoksen ja toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi.
- Arviointikysymykset
- Kuinka tehokkaasti nikotiinittomuuden tukipalvelut tavoittavat kohdeyleisönsä?
- Miten nikotiinittomuuteen tähtäävien toimenpiteiden käyttöönotto on vaikuttanut asiakkaiden nikotiiniriippuvuuden lopettamisprosesseihin?
- Miten ammattilaisten osaaminen nikotiiniriippuvuuden hoidossa on kehittynyt?
- Mikä on ollut nikotiinittomuuteen tähtäävien toimenpiteiden vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin pitkällä aikavälillä? -
Arviointikriteerit ja indikaattorit, tavoitettavuus
- Indikaattori: Kuntalaisten määrä, joka on saatu palvelun piiriin.
- Mittausmenetelmä: Asiakastietojärjestelmän kirjaukset LC- ympäristö. Nikotiinittomuus ryhmään osallistujat henkilömäärä tarkkuudella. Nikotiini kartoituskäyntien määrän laskeminen.
-
Nikotiiniriippuvuuden lopettamisen onnistumisaste:
- Indikaattori: Nikotiinittomuuteen tähtäävien toimenpiteiden käyttäjien osuus, jotka ovat pysyneet nikotiinittomina 6 kuukautta hoidon aloittamisesta.
-
Ammattilaisten osaaminen ja koulutuksen vaikutus:
-Indikaattori: Koulutettujen ammattilaisten määrä ja heidän antamansa palautteen laatu.
-
Kustannusvaikutukset:
- Indikaattori: Terveydenhuollon kustannusten muutos nikotiiniriippuvuuteen liittyvissä tautien hoidoissa. (pitkäaikaväli)
-
Menetelmät tavoitteiden seurantaan ja todentamiseen
- Toimenpidekoodien käytön analysointi: Asiakaspalautteet 28-päivää koulutukseen osallistuvilta.- Seurataan toimenpidekoodeja, jotka liittyvät nikotiiniriippuvuuden puheeksi ottamiseen, strukturoituihin kyselyihin ja mini-interventioihin. Koodien lisääntyminen kirjauksissa indikoi toimenpiteiden vakiintumista ja laajaa käyttöä.
- Analysointityökalut: Potilastietojärjestelmän raportointi.
Suomessa nikotiinin käyttö on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta vähentymisen tahti on hidastunut viime vuosina. Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 12 % ja naisista 11 %. Eläkeikäisistä (65–84-vuotiaat) miehistä tupakoi päivittäin 9 % ja naisista 5 % (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2023 nuorista pojista tupakoi päivittäin 6 % ja tytöistä 4 %. Sähkösavukkeiden ja nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt nuorten keskuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson Tilanne Tilastotietona
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö noudattaa suurin piirtein samoja trendejä kuin muuallakin Suomessa, mutta alueellisista erityispiirteistä löytyy.
Keskeiset Tilastot Kymenlaaksossa:
- Nuoret (8. ja 9. luokka):
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 17,2 % pojista ja 13,1 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 7,5 % pojista ja 2 % tytöistä.
- Ammatilliset oppilaitokset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 24,2 % pojista ja 21,5 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 14,1 % pojista ja 3,3 % tytöistä.
- Lukiolaiset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 7,3 % pojista ja 6,9 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 2,7 % pojista ja 0,7 % tytöistä.
- Päivittäin Tupakoivat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 16,6 %
- Naiset: 13,8 %
- Yhteensä: 15,2 %
5. Päivittäin Nuuskaavat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 0,9 %
- Naiset: 0,6 %
-
Yhteensä: 0,8 %
Erityispiirteet alueellamme
- Aikuisten päivittäinen tupakointi: Alueilla, joissa on enemmän matalasti koulutettuja ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia, tupakointi on yleisempää.
- Nuorten nikotiinin käyttö: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita, kuten tupakkaa ja nuuskaa, enemmän kuin lukiolaiset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
- Erityisryhmät: Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää. Tämä ryhmä hyötyisi erityisesti räätälöidyistä tukipalveluista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö on monimuotoista ja sen käyttäjäryhmät vaihtelevat useiden tekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Tässä on yleiskatsaus Kymenlaakson nikotiinituotteiden käyttäjäryhmistä:
- Nuoret ja nuoret aikuiset:
- Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta erityisesti uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkötupakan ja nikotiinipussien, käyttöön. Sosiaalinen media ja vertaisten vaikutus voivat olla merkittäviä tekijöitä tässä ryhmässä.
- Aikuiset (25-44 vuotta):
- Tässä ikäryhmässä perinteiset tupakkatuotteet, kuten savukkeet, ovat edelleen yleisiä, mutta myös siirtymä sähkötupakkaan ja nikotiinipusseihin on havaittavissa. Monille aikuisille nikotiinituotteet ovat osa arkipäivän stressinhallintaa tai tottumusta.
- Keski-ikäiset ja vanhemmat (45+ vuotta):
- Tämän ryhmän keskuudessa tupakointi on edelleen melko yleistä, mutta myös tietoisuus terveysriskeistä on suurempaa. Monet saattavat olla kiinnostuneita vähentämään tai lopettamaan nikotiinin käytön.
- Miehet vs. naiset:
- Kuten monissa muissakin osissa Suomea, miehet ovat perinteisesti olleet suurempi ryhmä tupakkatuotteiden käyttäjinä verrattuna naisiin. Kuitenkin naisten nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttö on yleistynyt viime vuosina.
- Sosioekonomiset erot:
- Alempiin tuloluokkiin kuuluvat henkilöt käyttävät todennäköisemmin perinteisiä tupakkatuotteita. Korkeamman tulotason ja koulutustason omaavat henkilöt ovat todennäköisemmin kiinnostuneita vaihtoehtoisista nikotiinituotteista, kuten sähkötupakasta ja nikotiinipusseista.
- Terveystietoisuus:
- Kymenlaaksossa, kuten muuallakin Suomessa, terveysvalistus on vaikuttanut siihen, että monet pyrkivät vähentämään tai lopettamaan nikotiinituotteiden käyttöä. Erityisesti vanhemmat ikäryhmät ja perheelliset henkilöt ovat usein kiinnostuneita tupakoinnin vähentämisestä terveyssyistä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nikotiinituotteiden käyttäjät Kymenlaaksossa ovat heterogeeninen ryhmä, johon vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Uudet nikotiinituotteet ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas vanhemmat ikäryhmät saattavat olla kiinnostuneempia tupakoinnin lopettamisesta.
Nikotiinivieroituspalveluja suunniteltaessa tavoiteltavia ryhmiä ovat:
- Matalasti koulutetut aikuiset: Tupakointi on yleisempää tässä ryhmässä, ja he hyötyisivät kohdennetusta tuesta ja vieroituspalveluista, jotka ottavat huomioon heidän elämäntilanteensa.
- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret: Nuorten keskuudessa nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti nuuskan ja sähkösavukkeiden, on yleisempää. Nuorille suunnatut kampanjat ja tuki voivat olla ratkaisevan tärkeitä tässä ikäryhmässä.
- Päihde- ja mielenterveysongelmaiset: Heillä on usein korkeampi nikotiiniriippuvuus, ja he hyötyisivät erityisistä vieroitusohjelmista, jotka yhdistävät nikotiinivieroituksen mielenterveys- ja päihdehoitoon.
- Raskaana olevat naiset: Vaikka tupakointi raskauden aikana on vähentynyt, tälle ryhmälle suunnattu erityinen tuki voi edelleen parantaa äitien ja lasten terveyttä.
Miksi Näille Ryhmille?
- Kohdennettu tuki on tehokkaampaa: Näille ryhmille suunnatut palvelut voidaan toteuttaa 28 päivää ilman konseptilla. Palvelu pyrkii vastaavat heidän tarpeisiinsa ja -haasteisiinsa. Osallistuminen verkkopalveluun ei edellytä täysi-ikäisyyttä. Kuitenkin alaikäisten korvaushoitotuotteet vaativat aina lääkärin reseptin ja arvion näiden tuotteiden käytöstä. Lääkinnällinen hoito on myös mahdollista, tämä vaatii aina lääkärin reseptin ja arvion hoidon käymisestä kohde henkilölle.
- Sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt: Väestöryhmien, joilla on korkeampi tupakointiaste, tupakoinnin vähentäminen parantaa merkittävästi heidän terveyttään ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
- Nuorten terveystottumukset: Varhainen puuttuminen nuorten nikotiinituotteiden käyttöön voi ehkäistä pitkäaikaisen riippuvuuden kehittymistä ja parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Kyseessä on koululaiset ja heidät hoitaa yleisesti kouluterveydenhoito. Heillä on omat kohdennetut ennaltaehkäisyn suunnitelmat ja toteutukset. Näissä yksiköissä voisi toteuttaa heille kohdennetusti tätä palvelua, tiedostaen mahdollisen lääkärisesurssin tarpeen.
Hyvät vieroituspalvelut voivat auttaa ratkaisevasti nikotiiniriippuvuudesta irti pyrkivää. Jokaisella tulee olla oikeus saada tukea ja apua nikotiinista vieroitukseen.
Kuvittele ja kokeile
Käytämme alueellamme 28 päivää ilman® on nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseen kehitetty tukipalvelua. Verkkossa toteutettaviin tukitapaamisiin voivat osallistua kaikkien nikotiinituotteiden käyttäjät, jotka haluavat oppia hallitsemaan nikotiiniriippuvuutta ja päästä riippuvuudesta eroon. Tukitapaamisia ohjaavat julkisen sektorin ja järjestöjen koulutut toimijat.
Lisätietoa: https://www.28paivaailman.fi/fi/aboutus
Pilotointi järjestetään 30.9 - 28.10.2024 välisenä aikana. Tällöin verkkototeutuksena järjestämme viisi valemnnustapaamista 28-päivää ilman konseptin mukaisesti kuntalaisille.