Irti nikotiinista toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Luoda yhtenäinen nikotiinittomuuden hoitomalli hyvinvointialueen eri palveluiden käyttöön. Tavoiteenna tukea kuntalaisten vieroitusta nikotiinista ja edistää hyvinvointioa ja terveyttä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Luoda yhtenäinen nikotiinittomuuden hoitomalli hyvinvointialueen eri palveluiden käyttöön. Tavoiteenna tukea kuntalaisten vieroitusta nikotiinista ja edistää hyvinvointioa ja terveyttä.
Toimintamallin kuvaus
Poliittiset päätökset terveyspolitiikan saralla, kuten tupakoinnin vastaiset kampanjat ja lainsäädäntö, ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisyn kannalta. Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP) koostuu pääasiassa sen neljästä pilarista, ohjelman neljäs pilari keskittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen. Tämä hanke on kehitetty tämän aihepiirin alaisena. Tämä pilari sisältää investointeja, jotka edistävät hoitotakuun toteutumista, terveyspalvelujen saatavuutta ja ennaltaehkäisyä. Nikotiinittomuuden edistäminen kuuluu tähän kategoriaan. Sillä se on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa väestön terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Yhtenä osana RRP hankeella rahoitetaan hyvinvointialueella projekteja, jotka kehittävät tehokkaita terveydenhuollon toimintamalleja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka voivat tukea savuttomuuden tavoitteita. Kehitettävät palvelut tuottavat laajasti eri sektoreilla hyvinvointia ja terveydenedistämistä kuntalaisille.
Suomessa nikotiinin käyttö on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta vähentymisen tahti on hidastunut viime vuosina. Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 12 % ja naisista 11 %. Eläkeikäisistä (65–84-vuotiaat) miehistä tupakoi päivittäin 9 % ja naisista 5 % (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2023 nuorista pojista tupakoi päivittäin 6 % ja tytöistä 4 %. Sähkösavukkeiden ja nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt nuorten keskuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson Tilanne
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö noudattaa suurin piirtein samoja trendejä kuin muuallakin Suomessa, mutta alueellisista erityispiirteistä löytyy.
Keskeiset Tilastot Kymenlaaksossa:
- Nuoret (8. ja 9. luokka):
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 17,2 % pojista ja 13,1 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 7,5 % pojista ja 2 % tytöistä.
- Ammatilliset oppilaitokset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 24,2 % pojista ja 21,5 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 14,1 % pojista ja 3,3 % tytöistä.
- Lukiolaiset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 7,3 % pojista ja 6,9 % tytöistä.
-
Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 2,7 % pojista ja 0,7 % tytöistä.
- Päivittäin Tupakoivat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 16,6 %
- Naiset: 13,8 %
- Yhteensä: 15,2 %
5. Päivittäin Nuuskaavat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 0,9 %
- Naiset: 0,6 %
-
Yhteensä: 0,8 %
Kohderyhmät Palveluille
- Aikuisten päivittäinen tupakointi: Alueilla, joissa on enemmän matalasti koulutettuja ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia, tupakointi on yleisempää.
- Nuorten nikotiinin käyttö: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita, kuten tupakkaa ja nuuskaa, enemmän kuin lukiolaiset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
- Erityisryhmät: Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää. Tämä ryhmä hyötyisi erityisesti räätälöidyistä tukipalveluista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
erityisesti huomioida nikotiinivieroituspalveluja suunniteltaessa:
- Matalasti koulutetut aikuiset: Tupakointi on yleisempää tässä ryhmässä, ja he hyötyisivät kohdennetusta tuesta ja vieroituspalveluista, jotka ottavat huomioon heidän elämäntilanteensa.
- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret: Nuorten keskuudessa nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti nuuskan ja sähkösavukkeiden, on yleisempää. Nuorille suunnatut kampanjat ja tuki voivat olla ratkaisevan tärkeitä tässä ikäryhmässä.
- Päihde- ja mielenterveysongelmaiset: Heillä on usein korkeampi nikotiiniriippuvuus, ja he hyötyisivät erityisistä vieroitusohjelmista, jotka yhdistävät nikotiinivieroituksen mielenterveys- ja päihdehoitoon.
- Raskaana olevat naiset: Vaikka tupakointi raskauden aikana on vähentynyt, tälle ryhmälle suunnattu erityinen tuki voi edelleen parantaa äitien ja lasten terveyttä.
Miksi Näille Ryhmille?
- Kohdennettu tuki on tehokkaampaa: Näille ryhmille suunnatut palvelut voidaan toteuttaa 28 päivää ilman konseptilla. Palvelu vastaavat heidän tarpeisiinsa ja -haasteisiinsa.
- Sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt: Väestöryhmien, joilla on korkeampi tupakointiaste, tupakoinnin vähentäminen parantaa merkittävästi heidän terveyttään ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
- Nuorten terveystottumukset: Varhainen puuttuminen nuorten nikotiinituotteiden käyttöön voi ehkäistä pitkäaikaisen riippuvuuden kehittymistä ja parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Kyseessä on koululaiset ja heidät hoitaa yleisesti kouluterveydenhoito. Heillä on omat kohdennetut ennaltaehkäisyn suunnitelmat ja toteutukset tälle ikäryhmälle.
Näin ollen nikotiinivieroituspalvelut olisi suunnattava erityisesti näille ryhmille, jotta saavutetaan paras mahdollinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Kymenlaaksossa ja koko Suomessa.