Irti nikotiinista- toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on edistää alueen asukkaiden nikotiinittomuutta ja lisätä heidän hyvinvointia. Alueella otetaan käyttöön ryhmätoimintaa, itsehoitovalmennusta sekä koostetaan hyvinvointialueen verkkosivuille nikotiinittomuutta tukevaa materiaalia.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on edistää alueen asukkaiden nikotiinittomuutta ja lisätä heidän hyvinvointia. Alueella otetaan käyttöön ryhmätoimintaa, itsehoitovalmennusta sekä koostetaan hyvinvointialueen verkkosivuille nikotiinittomuutta tukevaa materiaalia.
Kehitetään ja otetaan käyttöön yhtenäiset käytännöt nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseksi alueen asukkaille ja työn tueksi ammattilaisille:
- Oma Kymenlaakso- asiointialustalle toteutetaan Irti nikotiinista- itsehoitovalmennus (2025), joka on kaikille avointa tukea vieroittautumiselle.
- 28 päivää ilman- etäryhmätoiminnalla voidaan tukea Kymenlaakson asukkaita ryhmämuotoisella toiminnalla vieroittautumaan nikotiinituotteista.
- Ammattilaisille tarjotaan tukea ja koulutusta nikotiinituotteista ja vieroittautuvan potilaan tukemiseksi. Tavoitteena on tukea terveydenhuollon ammattilaisia nikotiiniriippuvuuden tunnistamisessa ja vieroitushoidon opastamisessa, mikä parantaa heidän valmiuksiaan tukea potilaita tehokkaasti ja yhdenmukaisesti eri toimipisteissä. (Hyte- koulutuskokonaisuus 2025)
- Kirjaamiskäytänteiden tasalaatuisuuden edistäminen
- Tietoisuuden lisääminen (palvelutarjottimen ja hyvinvointialueen verkkosivujen sisällön kehittäminen)
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kohderyhmänä on kaikki Kymenlaakson asukkaat ja ammattilaiset.
Suomessa nikotiinin käyttö on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta vähentymisen tahti on hidastunut viime vuosina. Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 12 % ja naisista 11 %. Eläkeikäisistä (65–84-vuotiaat) miehistä tupakoi päivittäin 9 % ja naisista 5 % (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2023 nuorista pojista tupakoi päivittäin 6 % ja tytöistä 4 %. Sähkösavukkeiden ja nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt nuorten keskuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson alueellinen tilanne:
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö noudattaa samankaltaisia trendejä kuin muuallakin Suomessa, mutta alueellisista erityispiirteistä löytyy.
Keskeiset tilastot Kymenlaaksossa:
1.Nuoret (8. ja 9. luokka):
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 17,2 % pojista ja 13,1 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 7,5 % pojista ja 2 % tytöistä.
2. Ammatilliset oppilaitokset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 24,2 % pojista ja 21,5 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 14,1 % pojista ja 3,3 % tytöistä.
3. Lukiolaiset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 7,3 % pojista ja 6,9 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 2,7 % pojista ja 0,7 % tytöistä.
4. Päivittäin Tupakoivat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 16,6 %
- Naiset: 13,8 %
- Yhteensä: 15,2 %
5. Päivittäin Nuuskaavat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 0,9 %
- Naiset: 0,6 %
- Yhteensä: 0,8 %
Erityispiirteet alueellamme
- Aikuisten päivittäinen tupakointi: Alueilla, joissa on enemmän matalasti koulutettuja ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia, tupakointi on yleisempää.
- Nuorten nikotiinin käyttö: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita, kuten tupakkaa ja nuuskaa, enemmän kuin lukiolaiset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
- Erityisryhmät: Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää. Tämä ryhmä hyötyisi erityisesti räätälöidyistä tukipalveluista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö on monimuotoista ja sen käyttäjäryhmät vaihtelevat useiden tekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan.
- Nuoret ja nuoret aikuiset:
- Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta erityisesti uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkötupakan ja nikotiinipussien, käyttöön. Sosiaalinen media ja vertaisten vaikutus voivat olla merkittäviä tekijöitä tässä ryhmässä.
- Aikuiset (25-44 vuotta):
- Tässä ikäryhmässä perinteiset tupakkatuotteet, kuten savukkeet, ovat edelleen yleisiä, mutta myös siirtymä sähkötupakkaan ja nikotiinipusseihin on havaittavissa. Monille aikuisille nikotiinituotteet ovat osa arkipäivän stressinhallintaa tai tottumusta.
- Keski-ikäiset ja vanhemmat (45+ vuotta):
- Tämän ryhmän keskuudessa tupakointi on edelleen melko yleistä, mutta myös tietoisuus terveysriskeistä on suurempaa. Monet saattavat olla kiinnostuneita vähentämään tai lopettamaan nikotiinin käytön.
- Miehet vs. naiset:
- Kuten monissa muissakin osissa Suomea, miehet ovat perinteisesti olleet suurempi ryhmä tupakkatuotteiden käyttäjinä verrattuna naisiin. Kuitenkin naisten nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttö on yleistynyt viime vuosina.
- Sosioekonomiset erot:
- Alempiin tuloluokkiin kuuluvat henkilöt käyttävät todennäköisemmin perinteisiä tupakkatuotteita. Korkeamman tulotason ja koulutustason omaavat henkilöt ovat todennäköisemmin kiinnostuneita vaihtoehtoisista nikotiinituotteista, kuten sähkötupakasta ja nikotiinipusseista.
- Terveystietoisuus:
- Kymenlaaksossa, kuten muuallakin Suomessa, terveysvalistus on vaikuttanut siihen, että monet pyrkivät vähentämään tai lopettamaan nikotiinituotteiden käyttöä. Erityisesti vanhemmat ikäryhmät ja perheelliset henkilöt ovat usein kiinnostuneita tupakoinnin vähentämisestä terveyssyistä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nikotiinituotteiden käyttäjät Kymenlaaksossa ovat heterogeeninen ryhmä, johon vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Uudet nikotiinituotteet ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas vanhemmat ikäryhmät saattavat olla kiinnostuneempia tupakoinnin lopettamisesta.
Nikotiinivieroituspalveluja suunniteltaessa tavoiteltavia ryhmiä ovat:
- Matalasti koulutetut aikuiset: Tupakointi on yleisempää tässä ryhmässä, ja he hyötyisivät kohdennetusta tuesta ja vieroituspalveluista, jotka ottavat huomioon heidän elämäntilanteensa.
- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret: Nuorten keskuudessa nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti nuuskan ja sähkösavukkeiden, on yleisempää. Nuorille suunnatut kampanjat ja tuki voivat olla ratkaisevan tärkeitä tässä ikäryhmässä.
- Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt: Heillä on usein haasteellisempi nikotiiniriippuvuus, ja he hyötyisivät erityisistä vieroitusohjelmista, jotka yhdistävät nikotiinivieroituksen mielenterveys- ja päihdehoitoon.
- Raskaana olevat naiset ja heiän puolisot: Vaikka tupakointi raskauden aikana on vähentynyt, tälle ryhmälle suunnattu erityinen tuki voi edelleen parantaa äitien ja lasten terveyttä.
Juurruttaminen ja levittäminen "28 päivää ilman nikotiinia" -toimintamallista osaksi organisaation tai koko hyvinvointialueen toimintaa edellyttää huolellista suunnittelua ja resursointia. Alla on kuvattu prosessi, vaiheet, tehtävät ja tarvittavat resurssit, jotta toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia.
Suunnittelu ja valmistelu
Tehtävät:
- Kartoitus: Nykytilanteen ja nykyisten toimintatapojen kartoittaminen
- Tavoitteiden asettaminen: Määrittele selkeät tavoitteet kehittämistyölle
- Toimintasuunnitelma: Laadi suunnitelma siitä, miten toimintamallia aiotaan levittää ja juurruttaa.
- Resurssit: Riittävät resurssit uuden toimintamallin suunnitteluun, kouluttamiseen, markkinointiin. Vastuun määrittely hankeajan päättymisen jälkeen
- Kouluttaminen: Järjestä koulutusta ja tiedotusta henkilöstölle toimintamallista ja sen tavoitteista.
- Viestintä: Suunnitelmallinen ja monikanavainen viestintä asiakkaille ja ammattilaisille
- Materiaalien tuottaminen: Asiakkaille ja henkilöstölle.
- Tarpeenmukainen pilotointi esimerkiksi ryhmätoimintamallin osalta
- Tulosten seuranta: Seuraa osallistujien sitoutumista, mahdollisia muutoksia nikotiinin käytössä
- Palautteen kerääminen: Kerää palautetta osallistujilta ja henkilöstöltä toiminnan kehittämiseksi.
- Raportointi: Raportoi tulokset johdolle ja muille sidosryhmille. Tuloksien saanti on pitkäjänteistä, tieto tulee viiveellä.
- Toimintamallin vakiinnuttaminen: Sisällytä toimintamalli osaksi organisaation tai alueen hyvinvointiohjelmia. Järjestä säännöllistä koulutusta ja viestintää uuden henkilöstön ja osallistujien sitouttamiseksi.
Arviointi täydentyy vuoden 2025 aikana.
Kansikuva
