Irti nikotiinista toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Luoda yhtenäinen nikotiinittomuuden hoitomalli hyvinvointialueen eri palveluiden käyttöön. Tavoiteenna tukea kuntalaisten vieroitusta nikotiinista ja edistää hyvinvointioa ja terveyttä.
Toimintamallin nimi
Luoda yhtenäinen nikotiinittomuuden hoitomalli hyvinvointialueen eri palveluiden käyttöön. Tavoiteenna tukea kuntalaisten vieroitusta nikotiinista ja edistää hyvinvointioa ja terveyttä.
28 päivää ilman nikotiinia -toimintamalli on ohjelma, joka kannustaa nikotiinista luopumiseen vähintään 28 päivän ajaksi. Toimintamallin taustalla on ajatus, että kun pystyy olemaan ilman nikotiinia 28 päivää, mahdollisuus onnistua lopettamisessa pitkäaikaisesti kasvaa merkittävästi.
Toimintamallin keskeiset piirteet:
- Selkeä aikaraja: Osallistujat sitoutuvat olemaan ilman nikotiinia 28 päivää, mikä on tarpeeksi pitkä aika rikkoa tottumuksia ja vähentää vieroitusoireita.
- Tuki ja motivaatio: Ohjelmaan sisältyy erilaisia tukimuotoja, kuten ammattilaisten tarjoama ohjaus, digitaalinen ryhmätuki, jotka auttavat osallistujia pysymään päätöksessään.
- Tavoitteellisuus: Malli asettaa selkeän, saavutettavissa olevan tavoitteen, joka voi motivoida ja innostaa osallistujia ottamaan ensimmäisen askeleen kohti pysyvää nikotiinitonta elämää.
- Palkitsevuus: Onnistuminen 28 päivän ajan voi lisätä osallistujien itseluottamusta ja motivaatiota jatkaa nikotiinitonta elämää pitkällä aikavälillä.
Yhteenveto: 28 päivää ilman nikotiinia -toimintamalli on suunniteltu auttamaan ihmisiä lopettamaan nikotiinin käyttö tarjoamalla selkeän aikarajan, riittävää tukea sekä tietoa korvaushoidon toteutuksesta sekä saatavilla olevista korvaushoitomenetelmistä sekä tuotteista. Motivointia sekä mahdollisuuden saavuttaa konkreettinen ja palkitseva tavoite, joka voi toimia lähtökohtana pysyvälle muutokselle nikotiinittomuudessa.
Kymenlaakson haasteet. Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Terveydenhoidon palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Suomessa nikotiinin käyttö on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta vähentymisen tahti on hidastunut viime vuosina. Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 12 % ja naisista 11 %. Eläkeikäisistä (65–84-vuotiaat) miehistä tupakoi päivittäin 9 % ja naisista 5 % (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2023 nuorista pojista tupakoi päivittäin 6 % ja tytöistä 4 %. Sähkösavukkeiden ja nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt nuorten keskuudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson Tilanne Tilastotietona
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö noudattaa suurin piirtein samoja trendejä kuin muuallakin Suomessa, mutta alueellisista erityispiirteistä löytyy.
Keskeiset Tilastot Kymenlaaksossa:
- Nuoret (8. ja 9. luokka):
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 17,2 % pojista ja 13,1 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 7,5 % pojista ja 2 % tytöistä.
- Ammatilliset oppilaitokset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 24,2 % pojista ja 21,5 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 14,1 % pojista ja 3,3 % tytöistä.
- Lukiolaiset:
- Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 7,3 % pojista ja 6,9 % tytöistä.
- Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 2,7 % pojista ja 0,7 % tytöistä.
- Päivittäin Tupakoivat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 16,6 %
- Naiset: 13,8 %
- Yhteensä: 15,2 %
5. Päivittäin Nuuskaavat 20-64-vuotiaat (2022):
- Miehet: 0,9 %
- Naiset: 0,6 %
-
Yhteensä: 0,8 %
Erityispiirteet alueellamme
- Aikuisten päivittäinen tupakointi: Alueilla, joissa on enemmän matalasti koulutettuja ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia, tupakointi on yleisempää.
- Nuorten nikotiinin käyttö: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita, kuten tupakkaa ja nuuskaa, enemmän kuin lukiolaiset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
- Erityisryhmät: Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää. Tämä ryhmä hyötyisi erityisesti räätälöidyistä tukipalveluista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö on monimuotoista ja sen käyttäjäryhmät vaihtelevat useiden tekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Tässä on yleiskatsaus Kymenlaakson nikotiinituotteiden käyttäjäryhmistä:
- Nuoret ja nuoret aikuiset:
- Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta erityisesti uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkötupakan ja nikotiinipussien, käyttöön. Sosiaalinen media ja vertaisten vaikutus voivat olla merkittäviä tekijöitä tässä ryhmässä.
- Aikuiset (25-44 vuotta):
- Tässä ikäryhmässä perinteiset tupakkatuotteet, kuten savukkeet, ovat edelleen yleisiä, mutta myös siirtymä sähkötupakkaan ja nikotiinipusseihin on havaittavissa. Monille aikuisille nikotiinituotteet ovat osa arkipäivän stressinhallintaa tai tottumusta.
- Keski-ikäiset ja vanhemmat (45+ vuotta):
- Tämän ryhmän keskuudessa tupakointi on edelleen melko yleistä, mutta myös tietoisuus terveysriskeistä on suurempaa. Monet saattavat olla kiinnostuneita vähentämään tai lopettamaan nikotiinin käytön.
- Miehet vs. naiset:
- Kuten monissa muissakin osissa Suomea, miehet ovat perinteisesti olleet suurempi ryhmä tupakkatuotteiden käyttäjinä verrattuna naisiin. Kuitenkin naisten nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttö on yleistynyt viime vuosina.
- Sosioekonomiset erot:
- Alempiin tuloluokkiin kuuluvat henkilöt käyttävät todennäköisemmin perinteisiä tupakkatuotteita. Korkeamman tulotason ja koulutustason omaavat henkilöt ovat todennäköisemmin kiinnostuneita vaihtoehtoisista nikotiinituotteista, kuten sähkötupakasta ja nikotiinipusseista.
- Terveystietoisuus:
- Kymenlaaksossa, kuten muuallakin Suomessa, terveysvalistus on vaikuttanut siihen, että monet pyrkivät vähentämään tai lopettamaan nikotiinituotteiden käyttöä. Erityisesti vanhemmat ikäryhmät ja perheelliset henkilöt ovat usein kiinnostuneita tupakoinnin vähentämisestä terveyssyistä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nikotiinituotteiden käyttäjät Kymenlaaksossa ovat heterogeeninen ryhmä, johon vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Uudet nikotiinituotteet ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas vanhemmat ikäryhmät saattavat olla kiinnostuneempia tupakoinnin lopettamisesta.
Nikotiinivieroituspalveluja suunniteltaessa tavoiteltavia ryhmiä ovat:
- Matalasti koulutetut aikuiset: Tupakointi on yleisempää tässä ryhmässä, ja he hyötyisivät kohdennetusta tuesta ja vieroituspalveluista, jotka ottavat huomioon heidän elämäntilanteensa.
- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret: Nuorten keskuudessa nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti nuuskan ja sähkösavukkeiden, on yleisempää. Nuorille suunnatut kampanjat ja tuki voivat olla ratkaisevan tärkeitä tässä ikäryhmässä.
- Päihde- ja mielenterveysongelmaiset: Heillä on usein korkeampi nikotiiniriippuvuus, ja he hyötyisivät erityisistä vieroitusohjelmista, jotka yhdistävät nikotiinivieroituksen mielenterveys- ja päihdehoitoon.
- Raskaana olevat naiset ja heiän puolisot: Vaikka tupakointi raskauden aikana on vähentynyt, tälle ryhmälle suunnattu erityinen tuki voi edelleen parantaa äitien ja lasten terveyttä.
Miksi Näille Ryhmille?
- Kohdennettu tuki on tehokkaampaa: Näille ryhmille suunnatut palvelut voidaan toteuttaa 28 päivää ilman konseptilla. Palvelu pyrkii vastaavat heidän tarpeisiinsa ja -haasteisiinsa. Osallistuminen verkkopalveluun ei edellytä täysi-ikäisyyttä. Kuitenkin alaikäisten korvaushoitotuotteet vaativat aina lääkärin reseptin ja arvion näiden tuotteiden käytöstä. Lääkinnällinen hoito on myös mahdollista, tämä vaatii aina lääkärin reseptin ja arvion hoidon käymisestä kohde henkilölle.
- Sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt: Väestöryhmien, joilla on korkeampi tupakointiaste, tupakoinnin vähentäminen parantaa merkittävästi heidän terveyttään ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
- Nuorten terveystottumukset: Varhainen puuttuminen nuorten nikotiinituotteiden käyttöön voi ehkäistä pitkäaikaisen riippuvuuden kehittymistä ja parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Kyseessä on koululaiset ja heidät hoitaa yleisesti kouluterveydenhoito. Heillä on omat kohdennetut ennaltaehkäisyn suunnitelmat ja toteutukset. Näissä yksiköissä voisi toteuttaa heille kohdennetusti tätä palvelua, tiedostaen mahdollisen lääkärisesurssin tarpeen.
Hyvät vieroituspalvelut voivat auttaa ratkaisevasti nikotiiniriippuvuudesta irti pyrkivää. Jokaisella tulee olla oikeus saada tukea ja apua nikotiinista vieroitukseen.
Juurruttaminen ja levittäminen "28 päivää ilman nikotiinia" -toimintamallista osaksi organisaation tai koko hyvinvointialueen toimintaa edellyttää huolellista suunnittelua ja resursointia. Alla on kuvattu prosessi, vaiheet, tehtävät ja tarvittavat resurssit, jotta toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia.
1. Suunnittelu ja valmistelu
Tehtävät:
- Kartoitus: Selvitä nykyinen tilanne nikotiininkäytön osalta hyvinvointi alueella. Arvioi, mitkä yksiköt ja henkilöstöryhmät ovat kriittisiä onnistumisen kannalta.
- Tavoitteiden asettaminen: Määrittele selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet (esim. osallistujamäärät, vähentynyt nikotiininkäyttö).
- Toimintasuunnitelma: Laadi yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten toimintamallia aiotaan levittää ja juurruttaa.
Resurssit:
- Aika: 1–2 kuukautta suunnitteluun.
- Henkilöstö: Projektipäällikkö, projektikoordinaattori, asiantuntijat, koulutettavat vetäjät, viestinnän avainhenkilöt. (terveydenhuolto, viestintä).
- Raha: Budjetointi koulutuksille, materiaaleille ja viestintäkampanjoille.
2. Koulutus ja tietoisuuden lisääminen
Tehtävät:
- Koulutusohjelmat: Järjestä koulutusta koulutuksen vetäjille, henkilöstölle, (terveydenhuollon ammattilaiset, esihenkilöt, viestintähenkilöstö) toimintamallista ja sen tavoitteista.
- Viestintä: Kehitä ja toteuta viestintäkampanja, joka tiedottaa henkilöstölle ja asukkaille toimintamallin eduista ja kannustaa osallistumaan.
- Materiaalien tuottaminen: Luo tukimateriaaleja (esim. esitteet, opasvihkot, verkkosisällöt) sekä osallistujille että henkilöstölle.
Resurssit:
- Aika: 1–2 kuukautta koulutusten ja viestinnän toteuttamiseen.
- Henkilöstö: Kouluttajat, viestintätiimi.
- Raha: Koulutusmateriaalit, viestintäkanavat (esim. sosiaalinen media, painetut materiaalit).
3. Toimeenpano ja toteutus
Tehtävät:
- Pilotointi: Toteuta toimintamalli pienimuotoisesti esimerkiksi yhdessä yksikössä tai osastolla. 28-päivää ilman verkkototeutus mahdollistaa osallistumisen laajasti hyvinvointialueen asukkaille.
- Osallistujien rekrytointi: Kannusta henkilöstöä ja asiakkaita osallistumaan kampanjaan.
- Seuranta ja tuki: Tarjoa osallistujille jatkuvaa tukea, kuten neuvontapalveluita, vertaisryhmiä ja seurantatapaamisia.
Resurssit:
- Aika: 1–2 kuukautta pilottiin, jatkuva tuki.
- Henkilöstö: Tuki- ja neuvontahenkilöstö, pilottiin osallistuvat yksiköt.
- Raha: Resurssit osallistujien tukemiseen. Tämä olemassa olevin resurssein.
4. Seuranta ja arviointi
Tehtävät:
- Tulosten seuranta: Mittaa kampanjan vaikutuksia, kuten nikotiininkäytön vähenemistä ja osallistujien sitoutumista.
- Palautteen kerääminen: Kerää palautetta osallistujilta ja henkilöstöltä toiminnan kehittämiseksi.
- Raportointi: Raportoi tulokset johdolle ja muille sidosryhmille. Tuloksien saanti on pitkäjänteistä, tieto tulee viiveellä.
Resurssit:
- Aika: 1–2 kuukautta seurannan ja arvioinnin toteuttamiseen.
- Henkilöstö: Seuranta- ja arviointitiimi.
- Raha: Seuranta- ja arviointityökalut, raportointi.
5. Vakiinnuttaminen
Tehtävät:
- Integrointi osaksi toimintaa: Sisällytä toimintamalli osaksi organisaation tai alueen hyvinvointiohjelmia.
- Jatkuva viestintä ja koulutus: Järjestä säännöllistä koulutusta ja viestintää uuden henkilöstön ja osallistujien sitouttamiseksi.
- Käytänteiden tarkastelu: Aina tarpeen mukaan tarkista ja päivitä toimintamallia ja käytäntöjä palautteen ja uusien tutkimustulosten perusteella. Uusia tuotteita tulee myös markkinoille, näistä ajanmukainen tieto oltava.
Resurssit:
- Aika: Jatkuva prosessi.
- Henkilöstö: Vastuuhenkilöt, jatkuva koulutushenkilöstö.
- Raha: Jatkuvat resurssit koulutukseen ja viestintään.
Yhteenveto
Prosessi lähtee liikkeelle perusteellisesta suunnittelusta ja etenee koulutuksen ja viestinnän kautta käytännön toteutukseen. Seuranta ja arviointi varmistavat, että toimintamalli toimii odotetusti, ja jatkuva viestintä sekä koulutus tukevat sen vakiinnuttamista osaksi arkea. Tämä vaatii resursseja sekä ajallisesti että henkilöstön ja rahoituksen osalta, mutta hyvin toteutettuna se voi johtaa pysyviin positiivisiin muutoksiin nikotiinin käytön vähentämisessä.
Kansikuva
