Ammattilaisille suunnattu arviointilomake henkilön itsemurhariskitekijöiden arvioimisen tueksi.  Arviointilomake soveltuu sekä kiireettömään että päivystykselliseen arvioon niin lähi-, etä- kuin puhelinvastaanotossa.

Toimintaympäristö

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) järjestää ja tuottaa alueen kuntien sote palvelut (osajäsenenä Puolanka). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun sote on kuntayhtymäorganisaatio, jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat integroituna samaan organisaatioon. Osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito on toteutunut integroituina lähi-, seudullisina ja keskitettynä palveluina. Vuoden 2023 alusta Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut tuottaa Kainuun hyvinvointialue.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuussa on väkilukuun suhteutettuna paljon itsemurhakuolleisuutta. Puolestaan mielenterveyspalveluihin hakeutuminen tapahtuu myöhäisemmässä vaiheessa ja palveluiden käyttö on muuta maata vähäisempää. Perusterveydenhuollossa käyntejä muulle ammattiryhmälle kuin lääkäreille on eniten koko maassa. Itsemurhien ehkäisyyn, puheeksi ottamiseen ja itsemurhariskitekijöiden tunnistamiseen tarvitaan osaamisen vahvistamista. Todettiin, että itsemurhariskitekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan helppo ja selkeä itsemurhariskitekijöiden arviointilomake, jota voidaan laajasti eri ammattilaisten työssä hyödyntää.

Itsemurhariskitekijöiden arviointi ja riskiryhmien tunnistaminen liittyy Kansalliseen Mielenterveysstrategiaan ja itsemurhien ehkäisy ohjelmaan vuosille 2020-2030.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Itsemurhariskitekijöiden tunnistamisessa on havaittu osaamisen vajetta. Itsetuhoisuuden puheeksi ottaminen koetaan vaikeana osana muuta hoitoa ja tukea. Ammattilaisten arvioitiin ja itsemurhariskien tunnistamiseen on tarvetta selkeään itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeeseen. Arviointilomakkeen avulla itsemurhariskiä tulee arvioitua eri riskien näkökulmasta ja jatkohoidon ohjaus varmentuu. Tavoitteena on, ettei itsemurhavaarassa olevan hoidon ja tuen tarve viivästy. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko muodostui Mukana elämässä Itsemurhien ehkäisy Kainuussa - hankeen riskiryhmien tukemisen ja tunnistamisen projektiryhmän jäsenistä, jotka edustavat sosiaalialaa, mielenterveys- ja päihdepalveluita, päivystyspalveluita, työterveyshuoltoa, järjestöjä, poliisia, kuntien nuorisotyötä ja seurakuntaa. Kehittäjäjoukko totesi, että olemassa olevat itsemurhariskien arviointilomakkeet ovat pitkiä ja vaikeita hyödyntää arjen työssä. Päädyttiin kehittämään yhteistyössä omaa arviointimittaria. Projektiryhmä sitoutui projektiryhmätyöskentelyyn. Innostuminen pidettiin yllä aktiivisilla tapaamisilla. Lisäksi innostuneisuutta pidettiin yllä usean projektiryhmän työyksikön mahdollisuudella ottaa itsemurhariskitekijöiden arviointilomake jo pilottivaiheessa asiakastyöhön.

Tavoiteltu muutos

Itsetuhoisuuden huolen puheeksi ottamisen ja itsemurhariskin arvioinnin helpottuminen sekä, ettei itsemurhavaarassa olevan hoidon ja tuen tarve viivästy. 

Toteutussuunnitelma

Ammattilaisten osaamista havaita ja ottaa itsetuhoiset ajatukset puheeksi tulee vahvistaa. Myös osaamisessa tulee vahvistaa ammattilaisten ymmärrystä itsemurhariskien moninaisuudesta. Ammattilaisten osaamista on vahvistettu koulutuksin, työpajoin ja tiedottamalla. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake pilotointiin useammassa yksikössä asiakaskäyttöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kainuulaiset, joilla on kasvanut itsemurhariski, kuten pulmia mielenterveydessä, päihteiden käytössä, elämäntilanteen haasteellisuudessa, somaattisessa sairastavuudessa ja kivussa, milloin hoito ei ole tasapainossa. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on suunnattu ammattilaisille tueksi asiakastilanteisiin, joissa havaitaan itsetuhoisuuden riskiä. 

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen pilotointivaiheessa arviointilomakkeen mukaan liitettiin palaute, missä kysyttiin havaintoja ja kommentteja niin asiakkaalta kuin ammattilaiselta arviointilomakkeen käytettävyyteen ja kokemukseen liittyen.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Todettu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehdyssä kyselyssä vuonna 2021, ettei olemassa olevia arviointilomakkeita (C-SSRS -itsemurhariskin arviointiasteikko, SIS-lomake) ole ammattilaisilla käytössä haasteellisen sisällön vuoksi.

Ideointi

Mukana elämässä -hankkeen projektiryhmällä tuli vahva idea selkeästä, helppo täyttöisestä, itsemurhariskitekijät sisältävästä lomakkeesta tukemaan ammattilaisen tekemää itsemurhariskin arviota ja auttamaan tarkentavien kysymysten esittämisessä, joka hankkeessa tulisi kehittää.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kyseessä on konkreettinen ja selkeä itsemurhariskitekijöiden arviointilomake, jonka sisältö mukailee Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito -suositusta.

Idean testaus asiakkaalla

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen hyödynnettävyys testattiin pilotoinnissa useassa yksikössä 3-5/2022. Pilotointiin osallistui useita yksiköitä, joissa Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta testattiin ammattilaisen arvioimana asiakkaille. Arviointilomakkeen käytöstä ammattilainen täytti palautelomakkeen. Palautteen mukaan Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on soveltuva asiakaskäyttöön sellaisenaan eikä muutostarvetta lomakkeeseen tullut esille. Asiakkaiden palaute Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen käytöstä oli positiivinen. Asiakkaat kokivat hyvänä tarkentavat ja suorat kysymykset. Kysymysten tarkennus auttoi asiakasta kuvaamaan tilannettaan perusteellisemmin ja paremmin ammattilaiselle. Suorat kysymykset koettiin tärkeänä.

Ratkaisun testaaminen

Arviointilomakkeen pilotointi tapahtui maalis-toukokuu 2022. Pilotointiin osallistui yksiköitä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista, ikäihmisten palveluista ja Kainuun kriisikeskus. Pilotointia varten yksiköihin toimitettiin Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeita, palautelomakkeita sekä kirjallinen ohjeistus. Pilotoinnin päätyttyä palautelomakkeita palautui kehittämisen ja arvioinnin tueksi.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena oli saada tietoa arviointilomakkeen käyttökokemuksista ja hyödynnettävyydestä itsemurhariskin tunnistamiseen ja arviointiin.

Kokeilussa opittua

Kokeilussa opittiin, että itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen käyttö on helppoa ja arviointilomake tukee ammattilaisen itsemurhariskin arviointia.

Ratkaisun perusidea

Kainuussa on väkilukuun suhteutettuna paljon itsemurhakuolleisuutta.  Itsemurhien ehkäisyyn, puheeksi ottamiseen ja itsemurhariskitekijöiden tunnistamiseen tarvitaan osaamisen vahvistamista. Todettiin, että itsemurhariskitekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan helppo ja selkeä itsemurhariskitekijöiden arviointilomake, jota voidaan laajasti eri ammattilaisten työssä hyödyntää tuekseen riskin arviossa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta on valmisteltu huolellisesti hankkeessa näyttöön perustuviin tutkimuksiin syventyen. Arviointilomakkeen kehittämisessä on syvennytty erityisesti Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito -suositukseen ja sen sisältöön. Arviointilomaketta on arvioitu myös hankkeen projektiryhmässä usean alan asiantuntijan kanssa. Lisäksi itsemurhariskin arviointilomakkeen sisältöä on arvioitu THL:n asiantuntijan kanssa. Viimeistelyjen jälkeen arviointilomake pilotoitiin käytännön kokeiluun asiakkaille. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake soveltuu käytettäväksi useissa asiakastilanteissa, joissa nousee huoli asiakkaan itsetuhoisuudesta tai asiakkaan tilanteessa ilmenee itsemurhavaaran riskejä. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on lyhyt, helppokäyttöinen ja suorat kysymykset sisältävä, mikä tukee käytettävyyttä useille ammattiryhmille asiakaskäyttöön. Jo pilotoinnin aikana tuli esille, että Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake soveltuu käytettäväksi asiakkaan ollessa vastaanotolla, etävastaanotolla, puhelinvastaanotolla kuin hoidon tarpeen arvioinnissa puhelimitse. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen käyttö ei vaadi terveydenhuollon ammattitaustaa, vaan soveltuu käytettäväksi muun muassa sosiaalityössä ja varhaisen tuen toimipaikoissa ammattilaisten avuksi. 

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake -mallia esitämme vuoden 2023 TerveSos- palkittavaksi teemalla "Pidetään kaikki kärryillä - ihmiseltä ihmiselle" seuraavin perusteluin:

Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake pitäisi palkita, koska itsemurhariskin arviointi on vaativaa ja tarvitsee tueksi suoria itsemurhariskeihin perustuvia kysymyksiä. Arviointilomakkeen hyödyntäminen asiakastilanteissa voi madaltaa ammattilaisen itsetuhoisuuden puheeksi ottoa ja arvioinnin tekemistä. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on selkeä ja helppokäyttöinen. Arviointilomake mukailee Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen Käypä hoito -suositusta. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on hyödynnettävissä eri palveluissa sekä hoidossa yli sektorirajojen monipuolisesti huomioiden eri ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja järjestöissä.

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta hyödyntäessä asiakkaille, itsemurhavaaran arviointi toteutuu yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että itsemurhavaara tulee arvioitua ja tunnistettua, jotta asiakas saa tarvitsemansa avun ja palvelun ajoissa itsemurhia ehkäisten. Arviointilomaketta hyödyntäessä toimintamallissa asiakas osallistuu oman terveyden ja hyvinvoinnin arviointiin yhdessä ammattilaisen kanssa.

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on jo käytössä laajasti Kainuun hyvinvointialueella. Lisäksi arviointilomakkeen hyödynnettävyydestä on tullut yhteydenottoja eri hyvinvointialueelta. Arviointilomake on hyödynnettävissä laajasti eri hyvinvointialueilla itsemurhavaaran arvioinnin apuna.

Mitä olette tehneet aidosti ihmislähtöisten toimintamallien luomiseksi?

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen kehittämisen polkuun on kuulunut pilotointi asiakaskäyttöön ennen varsinaista lomakkeen markkinointia laajemmin. Asiakaspilotoinnissa asiakkaiden palaute oli positiivinen ja suorat kysymykset asiakkaat kokivat tärkeinä auttaen kertomaan tilanteestaan tarkemmin. Ammattilaisten palaute puolestaan oli, että arviointilomake oli auttanut heitä itsemurhavaaran arvioinnissa ja jatkohoidon suunnittelussa. Pilotointi oli merkityksellistä ja vahvisti Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen ihmislähtöistä kehittämistä/ käyttöönottoa. Pilotointi vahvisti ja osoitti arviointilomakkeen hyödynnettävyyden asiakaslähtöisesti erilaisiin palvelumuotoihin kuten vastaanotoille, etävastaanotoille ja puhelinkontakteihin.

Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema ”Nyt mennään eikä meinata! Varmistetaan ihmislähtöiset palvelut!”/ "Pidetään kaikki kärryillä - ihmiseltä ihmiselle"?

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake toimintamalli tukee itsemurhavaaran arviointia ja itsemurhien ehkäisyä. Arviointilomake ohjaa hoidon ja palvelun suunnittelua/ jatkohoitoa sekä hyödyntämään tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä. Itsemurhien ehkäisy on merkityksellistä ja siihen on käytettävä olemassa olevaa tietoa sekä kehitettyä apua/tukea.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotoinnin tuloksena voitiin todeta, että laadittu Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on hyödynnettävissä asiakaskäyttöön ammattilaisen haastattelemana. Arviointilomake soveltuu erityisesti tilanteisiin, missä ammattilaisen on vaikea arvioida asiakkaan itsemurhariskiä avoimin kysymyksin ja erityisesti yksiköihin, joissa itsemurhariskin arviointia ei tehdä päivittäin.

Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta käytettiin pilotoinnissa tilanteissa, joissa työntekijällä heräsi huoli asiakkaan itsetuhoisuudesta sekä asiakkaan tuodessa esille itsetuhoisia ajatuksia. Arviointilomaketta hyödynnettiin vastaanotolla yksikössä, etävastaanotolla, puhelinvastaanotolla sekä hoidon tarpeen arviossa puhelimitse. Tämä vahvistaa pilotoinnin pohjalta, että Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta voidaan hyödyntää itsetuhoisuuden arvioinnissa erilaisissa asiakastilanteissa. Kaikki palautteen antaneet kokivat arviointilomakkeen auttaneen itsetuhoisuuden arvioinnissa ja kysymään tarkemmin itsetuhoisuuden riskitekijöistä.

Itsemurhariskin arvioinnin jälkeen pilotointitilanteissa asiakas ohjautui useimmin avohoidon tiivistämiseen, mikä on yksi tärkeä toimenpide myös Itsemurhien ehkäisyn ja itsemurhaa yrittäneen Käypä hoito -suosituksen mukaan. Osassa tilanteissa asiakkaalla ei ollut vielä hoitosuhdetta mielenterveys- ja päihdeyksikössä, milloin ohjautuminen tapahtui uutena asiakkaana. Arvioinnin mukaan asiakas oli pilotoinnissa ohjautunut myös mielenterveys- ja päihdepäivystykseen sekä psykiatriseen osastohoitoon. Palautteissa nousi esille, että Turvasuunnitelma olisi pitänyt laatia, mutta siihen ei kyseisessä tapaamisessa ollut mahdollisuutta. Useissa vastauksissa nousi esille, että Turvasuunnitelma interventiota varten varattiin uusi aika.

Arvioinnissa asiakkaiden palaute oli, että Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake auttoi asiakasta kuvaamaan ammattilaiselle perusteellisemmin ja paremmin omaa tilannettaan. Suorat kysymykset koettiin hyvänä ja tärkeänä. Ammattilaisten palautteessa nousi esille, että arviointilomake tuki ja vahvisti ammattilaisen havaintoja jatkoavun tarpeesta.